Maanantai 27.5.2019

Valtuutettu löysi outouksia Guggenheim-papereista: ”Veronmaksajien takaaman lainan kulut on verhottu vuokraksi”

Luotu: 
4.11.2016 08:21
Päivitetty: 
4.11.2016 17:51
  • Kuva: Lauri Olander
    Kuva
    Helsingin kaupungin virkamiehet ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön edustajat esittelivät uutta museon rahoitusmallia tiedotustilaisuudessa torstaina.
|

Faktakulma

Näin Helsingin kaupunki tiedotti Guggenheim-lainan hoitamisesta vuokralla:

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla.

Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten.

Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen.

Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Wille Rydman näkee Helsingin Guggenheim-hankkeen rahoitussuunnitelmissa useita erikoisuuksia.

Hän kertoo julkisessa Facebook-kirjoituksessaan löytäneensä Guggenheim-papereista seikkoja, ”jotka on syytä nostaa esille, kun niihin ei toistaiseksi näy kiinnitetyn huomiota”. Uudessa esityksessä kaupunki sitoutuu kustantamaan museon varsinaisista rakennuskustannuksista enintään 80 miljoonaa euroa. Rydman korostaa, että tämä koskee siis vain rakentamisvaihetta.

– Sen lisäksi esityksessä kaupunki TAKAA Guggenheim-tukisäätiön ottaman LAINAN, jossa kaupungin takausvastuu olisi ”enintään 35,5 miljoonaa euroa”. Tämä laina on siis tarkoitus maksaa takaisin yksityisin varoin, mutta ilmeisesti tämän verran yksityistä rahoitusta edelleen puuttuu. Korkeintaan on sitoumuksia vastata tulevan lainan takaisinmaksusta, Rydman kirjoittaa.

Kyseinen 35 miljoonan euron laina, jonka ottaisi perustettava kiinteistöyhtiö, on osa 66 miljoonan euron summaa, jonka Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ilmoittaa keränneensä yksityisiltä rahoittajilta.

Rydmanin mielestä kaupungin takausvastuu on asia, josta ”herääkin sitten lisäkysymyksiä”.

– Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta – eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tuleekin ongelmia – takausvastuussa on Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen veronmaksaja, hän kirjoittaa pitäen veronmaksajien takausvastuun realisoitumista suhteellisen mahdollisena.

Lue tästä Guggenheim-säätiön vastaus huoleen lainan takauksesta.

Erikoista on Rydmanin mukaan myös se, että ”Guggenheim-tukisäätiön lainan takaisinmaksu on tarkoitus toteuttaa siten, että Guggenheim-tukisäätiö maksaa vuosittain 1,65 miljoonan euron vuokraa [kaupungin kiinteistöyhtiölle]”.

– Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja. Siis hetkinen? Museo rakennetaan pääsääntöisesti kaupungin rahoilla. Tukisäätiön ottaman lainankin takaa veronmaksaja. Lisäksi lainan lyhennykset ja korot – siis osa investoinnista – on verhottu "vuokraksi". Käytännössä siis tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi LAINKAAN vuokraa kaupungille, vaan se ”vuokra”, jota tukisäätiö maksaa, menisi tosiasiallisesti siis vain investointiin otetun lainan maksuun, Rydman ihmettelee.

Myös Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki huomautti aiemmin kaupungin menettämistä vuokratuloista.

Lue myös: Arhinmäen Guggenheim-laskelma: Julkista rahaa tarvitaankin 98 + 112 miljoonaa

Rydman huomauttaa, että Guggenheimin emosäätiön kanssa tehtävä sopimus olisi 20-vuotinen.

– Tuohon mennessä helsinkiläisen veronmaksajan takaama laina ei ole kokonaisuudessaan maksettu takaisin edes siinä tapauksessa, että rahoitussitoumuksista on pidetty kiinni, hän kirjoittaa.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiön alustavissa laskelmissa todetaankin, että ”lainan alkupääoma on 35 miljoonaa euroa ja sitä on jäljellä vuosittaisten lyhennysten jälkeen 20 vuoden päästä 9 miljoonaa euroa tietyin oletuksin”. Lainan korko-oletus on 1,5 prosenttia.

– Ja tässä tulee taas mukaan jekku: 20 vuoden jälkeen emosäätiön kanssa on tehtävä uusi sopimus. Sen ehdot voivat tietysti olla ihan mitä vain. Ja jos sopimusta ei synny, loppuu ilmeisesti myös tukisäätiön lainanmaksu, sillä vain ”MIKÄLI museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavaa vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle”. Eli kääntäen: jos Helsinki EI 20 vuoden kuluttua suostu Guggenheimin uusiin sopimusehtoihin, realisoituu veronmaksajan lainantakausvastuu jälleen, Rydman kirjoittaa.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on vastannut Rydmanin kirjoitukseen Facebookissa. Tukiyhdistyksen vastakannanotto näkyy alla. 

Lue myös: Guggenheim-säätiö vastaa kritiikkiin erikoisuuksista: ”Laina maksetaan riippumatta kävijämääristä”

Lue lisää uudesta Guggenheim-käänteestä:

Tässä on uusi ihmetelty Guggenheim-ehdotus: Kaupunki antaisi 80 miljoonaa €

”Suoraan sanottuna kohtuutonta, suurin hyötyjä ei maksa”

Guggenheim-säätiö julkaisi listan yksityisistä rahoittajista: Heiltä tulisi 66 milj. €

Osan Guggenheimin ”yksityisestä rahoituksesta” maksavatkin valtionyhtiöt – summia ei kerrota

Kansanedustaja pöyristyi Finavian piilottelusta – ”Valtionyhtiöiden Guggenheim-sijoitukset estettävä”

Faktakulma

Näin Helsingin kaupunki tiedotti Guggenheim-lainan hoitamisesta vuokralla:

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla.

Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten.

Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Tämän hankkeen jokaisessa käänteessä on tullut vastaan harhaanjohtamista ja suoranaista huijausta, alkaen siitä, että kaupunki maksoi Guggenheimin tekemän selvityksen. Linjana on koko ajan ollut, että kaikki kustannukset ja kaikki riskit kaadetaan kaupungin veronmaksajien niskaan, Siinä matkan varrella se haikailtu wau -arkkitehtuurikin on muuttunut joukoksi synkän harmaita laatikoita, jotka tuovat mieleen lähinnä jättiläismäisen savusaunan.

Kaarle Akkanen

Nyt esitys on kuorrutettu kermalla? Helpompi niellä ja suutuntuma on makea? Ihmettelen suuresti, jos valtuustoryhmät eivät näe tämän kuorrutuksen taakse!? Jo tämän säätiön sinnikkyys asian suhteen pitäisi herättää kysymyksiä?

Veikko Savolainen

Olisiko Guggenheimiin panostamisen sijasta/lisäksi paikallaan harkita verovarojen käytön uusharkintaa ja mm. Suomen harvoissa nousujohteisissa vanhan ja uuden nosturin ja startupkaapelin ja ängriböödsien ökyrahadynastioissa pikemminkin pikaista kotimaisen omistuksen varmistamista Honkarakenteelle? Vieraissa käsissä kun se kiistatta tarjoaisi oivan tavan järjestellä myös desanttietappiliikennöintilogistiikkaa niin Suomineidon sisällä kuin itärajan ylikin ilman niitä kalkinvalkeita avustusrekkoja... http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225492-kreml-varautuu-russofob...

Jorma Nordlin

Miettikääpäs kommentoijat! Guggenheim selvitys oli miljoonien onneton tuotos, joka paljastuis kopioksi. Kaupunki maksaa nyt tässä rakennuksesta itse itselleen vuokraa. Takaa lainan ja valtion omistamia yhtiöitä tulee valtionohjauksen kautta mukaan, jota pidetään yksityisenä rahana. Koko juttu näyttää huijaukselta! Skandaalinkäryinen hanke.

Carolus Linden

Tällainen etuuksien ja tontiien jakelu sekä verovarojen käyttö "kaikenmaailman yhteisöjen ja yksitysten säätiöiden" hankkeisiin, on tomintaa, jota ei pitäisi hyväksyä tapahtuvaksi julkishallinon toimijoiden taholta.
Suomeen pitäsi perustaa julkishallinon tarkastus(virasto), kun monet tällaisiakin päätöksiä tekevät, ja niihin osallisuvat, henkilöt eivät näytä oikein ymmärtävan tehtäviään, velvotteitaan ja vastuutaan.

Taisto Pihlajamaa

New York, toiminee
Bilbao, toiminee

Tokio 2002, hanke ei toteutunut
Rio de Janeiro 2003, hanke ei toteutunut
Taiwan 2005, hanke ei toteutunut
Abu Dhabi 2006, hanke ei toteutunut
Hong Kong 2006, hanke ei toteutunut
Guadalajara, Meksiko 2009, hanke ei toteutunut
Bukarest 2010, hanke ei toteutunut
Vilna 2011, hanke ei toteutunut

Las Vegas, suljettu kannattamattomana
Berliini, museo suljettu vähäisen kävijämäärän vuoksi

Helsinki vuodesta 2014, no, kun ei suuremmissa paikoissa ole ollut menestystä, kai joku pienistä sentään..

Siniset silmät, nehän ovat niiin kauniit.

Vesa Huhtanen

Juuri näin. Tässä taas torpparia älytetään. Yksi finanssimiljonääri ja yksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajatollo tätä rulettia pyörittävät. Täydellistä huijausta se, että patruunat sijoittaisivat 66 milj. euroa yksityistä rahaa. Ville Rydman olet lahja meille Helsingin veronmaksajille.