Sunnuntai 21.7.2019

Vertaus Guggenheim-riskistä: ”Kuin 40 euron lotto tavalliselle kansalaiselle”

Luotu: 
8.11.2016 15:22
  • Kuva: Guggenheim
    Kuva
    –Näen tämän matkailu- ja elinkeinohankkeena, joka olisi Helsingille ihan kohtuullisen kokoinen riski otettavaksi, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr.) kommentoi Guggenheim-esitystä. Kuvassa Guggenheim-arkkitehtikilpailun voittaja.
|

Veronmaksajien riski Guggenheimissa ei ole suuri, arvioi Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr.).

Viime viikolla julkaistussa Guggenheim-esityksessä arvioidaan, että museotoiminnan tulot ovat vuosittain 9,9 miljoonaa euroa, josta lipputuloista saataisiin vuosittain 6,5 miljoonaa euroa. Vuosittaiset kulut helsinkiläisille veronmaksajille olisi 0,9 miljoonaa euroa vuosittain.

Vaikka pääsylipputulot olisivat reilustikin pienemmät, Oskala ei usko, että niitä aletaan helposti vaatia veronmaksajilta, koska ensin käytettäisiin muut keinot.

–Ainakin siinä on mekanismi hallintomaksuun liittyen, että jos kävijämäärät jäävät merkittävästi vähäisemmäksi, säätiö alentaa hallintomaksua. Sellainen mekanismi sinne on leivottuna kyllä, Oskala kertoo Uudelle Suomelle.

Hän korostaa, että veronmaksajille riski on ainoastaan vuokravelan maksu kiinteistöyhtiölle. Helsingin kaupungin elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen kertoi eilen maanantaina Uudelle Suomelle, että Guggenheim-esityksen laskelmien mukaan rakennettavan kiinteistön vuotuinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa. Summasta kuitenkin vain 924 000 euroa on todellisia ylläpitokustannuksia, jotka tulisivat helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi.

Lue lisää aiheesta: Selvennys outoon 6,5 miljoonan Guggenheim-lukuun: ”900 000 menee veronmaksajilta”

Jos lipputulot ovat arvioitua huonommat, säätiön velvollisuus on hoitaa kulut. Museon käyttötalouden rahoitus perustuu useampaan lähteeseen: lipputulot, muut museon tuotot, varainhankinta ja valtion tuki, jota opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan myönnetään Guggenheimille 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

–Sitten jos jäädään paljon niistä pääsymaksuista, niin se tarkoittaa, että Guggenheim Helsinki -säätiö, joka on irrallinen sekä kiinteistöyhtiöstä että kaupungista, tekee sen tappion, Oskala sanoo.

–Sitten on esimerkiksi näyttelymaksut ja muut, niin varmaan ne säästävät sitten ensimmäisenä niistä. Tavallaan se julkinen vastuu on kyllä jossain määrin erotettu kyllä, hän toteaa.

Kuka sinne Guggenheim Helsinki Tukisäätiöön ne rahat laittaa, kuka sitä pääomittaa?

–He pääomittavat sitä itse. Heillä varmasti varainhankinta jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Olen ajatellut tämän ainakin niin, että he ovat onnistuneet keräämään ihan uskomattoman summan yksityistä rahaa juuri tällä hetkellä, mutta eiväthän he sitä varankeräämistä nyt lopeta. Se jatkuu 20 vuotta. He keräävät yksityistä rahaa Suomesta aktiivisesti joka vuosi, Oskala vastaa.

Eli tässä ei ole sellaista riskiä, että vaikka lipputulot olisivat huomattavasti pienemmät kuin arvioitiin, niin veronmaksajille tulisi mitään kuluja siitä?

–Aina tottakai on olemassa se riski, että koko hanke kaatuu ja koko lainaosuus kaatuu veronmaksajien takuun kautta maksettavaksi. Tottakai sellainen riski siellä on kaikkein viimeisenä, mutta uskon, että ennen kuin sinne mennään, siinä on aika monta kommervenkkiä, koska se velan lyhennys, joka on se julkinen riski, on aika pieni, Oskala vastaa.

Entä jos tulee voittoa? Laitetaanko ne rahat pahan päivän varalle?

–Tätä kannattaa kysyä säätiöltä, mutta oletan, että silloin jonkin verran pääomitetaan säätiötä, jotta on sateisemman päivän varalle rahaa. Vastaavasti esimerkiksi Bilbaon Guggenheimiin on ostettu taidetta ihan kiinteäksi kokoelmaksi, Oskala kertoo.

Oskala suhtautuu ”varovaisen myönteisesti” viime viikolla julkaistuun Guggenheim-esitykseen.

–Näen tämän matkailu- ja elinkeinohankkeena, joka olisi Helsingille ihan kohtuullisen kokoinen riski otettavaksi. 6,5 miljoonaa euroa tuntuu aika paljolta vuosittain, mutta loppujen lopuksi Helsingin budjetti ja käyttötaloushan on noin 4,7 miljardia, hän kertoo.

Hän suhteuttaa Guggenheimia tavallisen kansalaisen sijoitukseen.

–Olen laskenut sellaisen vertauksen, että jos vuosituloista olisivat 30 000 euroa, niin tämä vertautuisi 40 euron riskiin. Kyllähän jokainen meistä voi lototakin 40 eurolla. Jos 40 euroa mahdollisesti tuottaisi meille 60 tai 80 euroa niin eikö tämän kokoinen riski kannattaisi ottaa? Oskala sanoo.

Hän myöntää, että Guggenheimin rakennuskustannukset 80 miljoonaa euroa tuntuu ”tosi isolta summalta”, samoin vuotuinen käyttökustannus, joka on 924 000 euroa.

–Mutta ihmisiltä unohtuu, miten valtava kaupunki Helsinki lopulta on, ja kuinka paljon me käytämme muutenkin esimerkiksi kaupunkimarkkinointiin. Meillähän on esimerkiksi tämä Lux Helsinki -valotapahtuma, jonka tarkoituksena on pelkästään markkinoida venäläisille turisteille vuodenvaihteen aikoihin, ja sen budjetti on noin 800 000 euroa, ja se kestää vain viikon, Oskala sanoo.

Hän korostaa, että Guggenheim toisi lisää työpaikkoja ja edistäisi matkailualaa.

–Tämä toisi erityisesti palvelualoille työpaikkoja ja rakennusaikana toisi rakennusalalle 1220 henkilötyövuotta. Näen tämän ensisijaisesti elinkeinopoliittisena hankkeena ja sellaisena millä voimme edistää matkailua, Oskala kertoo.

–Mun on vaikea keksiä mitään hirveän paljon parempaa konstia kehittä matkailua kuin Guggenheim, hän lisää.

Oskala muistuttaa, että matkailu on maailmanlaajuisesti ”yksi harvoista kasvavista aloista”.

–Helsinki on jäänyt sekä Oslon että Tukholman jälkeen matkailun kehityksessä. Tottakai siihen vaikuttaa Venäjän tilanne, mutta jos ajatellaan miten kallis maa Norja on, se on hämmentävää, että Suomi ei pysty houkuttelemaan turisteja samassa määrin kuin Oslo, Oskala pohtii.

–Uskon, että tämän tyyppiset nimenomaan sisältöön satsaavat hankkeet voisi tuoda meille niitä turisteja. Onhan se vähän hassua, että käytämme 700 000 ihmistä katsomassa Sibelius-monumenttia. Onko se sellaista mitä haluamme ihmisille näyttää tai mitä haluaisimme itse käydä jossain katsomassa?

Oskalan edustama Helsingin vihreät on toiseksi suurin ryhmä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vihreällä valtuustoryhmällä ei ole hankkeeseen vielä kantaa.

Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs kertoi Uudelle Suomelle viime viikolla, että vihreät ei ole tekemässä Guggenheim-esityksestä ryhmäpäätöstä.

–Meillä on aina ihmisillä oikeus äänestää oman näkemyksensä mukaan. Me emme sillä tavoin tee ryhmäpäätöksiä, jotka sitoisivat, Kivekäs sanoi.

Lue lisää aiheesta: Vihreissä heräsi ihmetys valtion Guggenheim-rahasta: ”Yksi ministeri sanoo yhtä ja toinen toista”

Lue myös: Säätiön johtaja vastaa huoleen Guggenheim-lainan takauksesta: "Rakennuksen arvo ylittää lainan määrän"

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Onpa taas höpötystä. Veron maksajilta Helsingin osuus , valtioyhtiöden rahoitus ja kaupungin kallein tontti. Summia ei tiedä kukaan, mutta varmasti yli 100 miljoonaa euroa.
Näin meitä narutetaan. Saisipa nuo rahat vaikka vanhusten vaippoihin.

Juha-Pekka Kosonen

"Kyllähän jokainen meistä voi lototakin 40 eurolla. Jos 40 euroa mahdollisesti tuottaisi meille 60 tai 80 euroa niin eikö tämän kokoinen riski kannattaisi ottaa?"

Ei todellakaan kannata. Ei ainakaan Oskalan laskemalla tavalla. Ei kukaan pelaa lottoa tuplatakseen sijoittamansa panoksen. Vai sisälsikö Oskalan lause metaforan? Käykö Guggenheimissa, kuten lotossa yleensä eli monet maksavat, mutta vain harvat voittavat.

Aarne Mäkelä

Lotossa voiton todennäköisyys:
Tulos Tuloksen todennäköisyys Voittosuhde
7 oikein 0,000000065 15 380 937,0
6+1 oikein 0,000000910 1 098 638,4
6 oikein 0,000013653 73 242,6
5 oikein 0,000677202 1 476,7
4 oikein 0,011286699 88,6
eli todennäköisyys, että veronmaksaja menettää rahansa on vähintään 87/1 vain joka 88 voittaa. Turha puhua sijoituksen tuplauksesta.

Mikko Punkari

Jokainen Guggenheimiin haaskattu sentti on poissa kansalta - myös teollisuuden ja julkisyhteisöjen kautta hankitut rahat ovat lopulta kansan varallisuutta. Mutta tämä ei ole keskeinen kysymys tässä. Olisi hirvittävä häpeä Helsingille ja Suomelle sijoittaa tällainen korruption ja kansainvälisten rikosten avulla rikastuneen bolsevikkisuvun museo maahan. Guggenheimeihin materialisoituu kehitysmaiden malmivarojen ja muiden rikkauksien ryöstö ja orjakauppa. Guggenheimit olivat myös bolsevikkien vallankumouksen tärkeimpiä rahoittajia Venäjällä 1917 ja näin tarkoitus olisi tehdä kommunismin 100-v muistomerkki Suomeen. Venäjä ei sellaista haluaisi missään tapauksessa. On ironista, että Kokoomus on hankkimassa tällaista kommunismin linnaketta Suomeen.

Tero Lintanen

Pelinjärjestäjä voittaa lotossa ja Guggenheim-hankkeessa. Lotossa 95 % pelaajista jää häviölle, yli 2 miljoonaa ihmistä jää tappiolle. Lotto on vapaaehtoista. Toivottavasti kaupunginvaltuutetut eivät tee Guggenheim-pelistä pakollista. Guggenheim Helsinki -museon talousarviosta ja suunnitelmasta näkee helposti, että helsinkiläisten lompakko laihtuu 20 vuodessa yli 300 M€:lla todennäköisyydellä 100 %. Veronmaksajien rahoilla ei sovi leikitellä, lotota tai totota. Jos esim. 400.000 helsinkiläistä lottoaa 40 €:lla vuodessa, panos on 16 M€. Voitolle yltää pieni vähemmistö. Guggenheim-peli on helsinkiläisille yhtä huono. G-säätiöt voittavat. Varsinainen pelinjärjestäjä on Guggenheim Partners -sijoituspankki. G-hankkeen kaaduttua kaupunginvaltuustossa, veronmaksajat voivat huokaista helpotuksesta. Heillä on oltava oikeus päättää, mitä he tekevät rahoillansa, olipa summa 40 € tai 40.000 € vuodessa. Poliitikkojen ei pidä pelata verorahoilla.