Maanantai 15.7.2019

Museoliitosta vahva kannanotto Guggenheimin puolesta – ”Kuka voittaa jos se ei toteudu? Ei kukaan”

Luotu: 
8.11.2016 19:35
Päivitetty: 
8.11.2016 19:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    "Miten Etelärannan tontti saa parkkipaikkaa parempaa käyttöä ja millä rahalla?", kysyy Kimmo Levä Guggenheim-hankkeen vastustajilta viitaten museolle varattuun tonttiin, joka nyt toimii parkkipaikkana.
|

Museoalan keskusjärjestön eli Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ottaa vahvasti kantaa Helsingin Guggenheim-museohankkeen puolesta.

Hän kysyy blogikirjoituksessaan liiton sivuilla, ”kuka voittaa ja mitä, jos Guggenheim ei toteudu”. Levän oma vastaus kysymykseen on: Ei kukaan. Ei mitään.

Hän vaatii hankkeen vastustajilta vastauksia seuraaviin neljään kysymykseen:

– Miten Guggenheimille luvatut valtion ja kaupungin rahat siirtyvät sosiaalitoimeen vanhusten, vähäosaisten, asunnottomien tai muiden syrjäytyneiden tukemiseen?

– Miten hankkeelle luvattu yksityinen rahoitus siirtyy muiden museoiden, taiteilijoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden iloksi?

– Miten Etelärannan tontti saa parkkipaikkaa parempaa käyttöä ja millä rahalla?

– Miten hankkeelle luvattu 1,3 miljoonan euron valtionosuus siirtyy muille museoille ja millä perusteilla?

Levä kirjoittaa, että ennen paremman tutkimuksen valmistumista hänen vastauksensa jokaiseen edellä esitettyyn kysymykseen on, että ei mitenkään.

– Niin Guggenheim-hankkeen yhteydessä kuin muussakin toiminnassa meidän on valittava, ohjaako toimintaamme enemmän voiton mahdollisuus vai tappion pelko. Voiton mahdollisuus ohjaa tekemiseen, tappion pelko tekemättömyyteen. Tällä hetkellä meillä ei sen enempää museoalana kuin kansakuntanakaan ole varaa tekemättömyyden riskiin, Levä vetoaa.

Hänen mielestään uuden Guggenheim-esityksen kohtaama vastustus ja kritiikki on ollut yllättävää, koska esityksessä yksityisen rahoituksen osuus on kasvanut ja valtion investointirahoitus tyystin leikattu pois.

– Uutta oli myös se, että Amerikkaan rahaa lähetetään aikaisempia suunnitelmia vähemmän. Guggenheim-säätiö on alentanut lisenssimaksuaan 10 miljoonaa dollaria, Levä huomauttaa.

Levän mukaan yksityinen rahoitus on hankkeessa nyt poikkeuksellisen suuri. Muutenkin uusi rahoitusmalli on hänen mukaansa ”epäilemättä paras tähänastisista” ja myös Museoliiton tavoitteiden mukainen museokenttää yleisesti ajatellen.

Myös Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr.) arvioi tänään Uuden Suomen haastattelussa, että veronmaksajien riski Guggenheimissa ei lopulta ole suuri verrattuna hankkeen mahdollisuuksiin etenkin matkailun piristäjänä.

– Näen tämän matkailu- ja elinkeinohankkeena, joka olisi Helsingille ihan kohtuullisen kokoinen riski otettavaksi, Oskala sanoi.

Lue lisää: Vertaus Guggenheim-riskistä – ”Kuin 40 euron lotto tavalliselle kansalaiselle”

Kaikki Uuden Suomen jutut Guggenheim-hankkeesta löydät tämän linkin takaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Rinne

Guggenheim on investointi, joka saa kansainväliset kkingressijärjestäjät valitsemaan kokouspaikakseen Helsingin. Tämä luo työtä matkailualalle ja luo työtä ja tuo verotuloja. Jos hanke hylätään, tulot jäävät saamatta.

Olavi Collan

Jos Suomea ja Helsinkiä pitää tuotteistaa turismille niin viisainta olisi rakentaa audio-visuaalinen keskus Etelärantaan. Tässä keskuksessa matkailijat voisivat tutustua Suomen historiaan , luontoon ja vaikkapa politiikkaan. Kesällä parhaimpina päivinä Helsingissä on 15.000 risteilyalusten matkustajaa. Kauppatorilla ulkomaiset myyjät kaupustelevat Kiinassa valmistettuja matkamuistoja. Helsingin Sightseeing bussien kierrokset ovat anniltaan varsin köyhiä. Liikenteellisesti Guggenheimille varattu paikka on täysin toivoton. Ruotsin laivoille suuntautuva liikenne ja Länsisatamasta keskustaan matkailijoita tuovien bussien liikkuminen estyisi pahasti. Myös Guggenheimin musta profiili ei sopisi Pohjolan valkoisen kaupungin kuvaan. Ei ole vielä liian myöhäistä pelastaa Helsinkiä tältä juutalaisten projektilta.

Kristian Westermeyer

Kirjoittaja ei ymmärrä talouden toimintaa selkeästikkään yhtään sen paremmin kuin ala-asteelainen.

Se että oletettua summaa ei luovutetakkaan johonkin käyttöön ei tarkoita automaattisesti sitä että se kohdennettaisiin vaihtoehtoiseen paikkaan. Jos julkisrahoitteinen summa on budjetoitu taiteelle tulisi se siitä huolimatta sijoittaa viisaasti, eikä esimerkiksi tämmöiseen satojen miljoonien näennäistaidehuijaukseen.
Sitten mitä tulee yksityiseen rahaan joka ei ohjaudukkaan guggenheimiin. Sehän on täysin sijoittajan asia mihin se ohjautuu. Se ei oikeastaan ole millään tapaa voivoteltavissa kenenkään niiden kuka ei sitä rahaa omista. Meidän sivilisaatiossa sentään pätee omistamisen konsepti. Vähän kuin itkisi elossa olevan mummon perintöä että kelle se kuuluisi. Ihan älytöntä. Kaikki tämä hankkeeseen luovuttamaton summa on sen jälkeen SÄÄSTETTY ja se on sen jälkeen MAHDOLLISTA sijoittaa johonkin muuhun. Sijoittamalla se oikeastaan mihin tahansa muuhun tulee se sijoitettua paremmin kuin guggenheimiin.

Kirjoittaja surkuttelee että mitäkö käy nyt sen rahan jota ei saatukkaan. Vastaus on että välttämättä ei mitenkään. Ihan kuin se kulttuurille luvattu melkein luvattu raha kuuluisi kulttuurille myöhemminkin. Hankkikaa siihen pytinkiin yksityinen sijoittajakanta niin meidän veronmaksajien ei tarvitse osallistua sellaiseen minkä tarve ja taloudellinen malli on tarpeeton sekä kestämätön. Yllättäen yksityistä rahaa on hankala saada koska jokainen yksityisen rahan omistaja tajuaa hetkessä ettei kyseessä ole bisnes vaan kuluerä. Jos homma tuottaisi rahaa olisi yksityisiä sijoittajia jonossa. Nyt kun se ei tuota on taiteenystävät itkemässä ja syyttämässä veronmaksajia burtaaleiksi ja nuuiksi kulttuurista ymmärtämättömiksi barbaareiksi.

Myöntäkää jo että kyse on pohjattomasta kaivosta joka on syy sille että sijoittajia kiinnosta.

Jos tuota sataa miljoonaa ei sijoiteta guggenheimiin tuottamaan jatkossakin lisää tappiota on se periaatteellisesti jo parempi päätös vaikka tuo raha ei ohjautuisikaan terveydenhuoltoon tai kasvatukseen mitkä ovat prioriteeteissä täysin eri sfääreissä kuin kulttuurin rahoittaminen. Kulttuuri on toki ok, mutta se ei missään tapauksessa saa mennä ohi yhteiskunnan kulmakivien, joita on terveydenhuolto, koulutus ja turvallisuus.

Asian finanssipuolta tarkastellessa huomaa että sopimuksia yritetään tarjota milloin missäkin muodossa, eli syöttää ns "pikkupräntti" jossa yritetään saada jos millaista valtion takausta, kun selkeää rahaa ei ole tulossa. Samoin lisenssimaksut, jotka ovat tähtitieteelliset ovat valumassa ulkomaille. Meillä on suomalaisrahoitteinen Kiasma. Olisiko syytä näyttää että se toimii bisneksen lailla ennen kun aletaan rahoittamaan ulkomaista museota jonka finanssipolitiikka on kuralla jo ajatusvaiheessa.

Saattepahan huomata että tuon asian pyörittely jatkuu niin pitkää (vaikka monta vuotta) että valtion rahakirstujen haltijoille syötetään koukku jonkun älyttömän lupauksen muodossa. Seuraavaksi saadaan lukea tuulesta temmatuista kannattavuuslaskelmista joiden mukaan museo on uskomaton rahasampo.

Mikko Punkari

Minulla olisi myös kysymys Guggenheimin kannattajille. Miksi Helsinki ja Suomen pitäisi pilata maineensa rehellisenä demokratiana antamalla tällaisen rikollisen suvun rakentaa monumenttinsa maan parhaalle paikalle? Guggenheimien suku teki äärettömät omaisuudet ryöstämällä kehitysmaiden malmivaroja ja teettämällä kaivostyöt orjilla ja jäljelle jäi vain ympäristökatastrofit. He rahoittivat Venäjän bolsevikkien vallankumouksen 1917 ja ovat siis kommunismin ja Neuvostoliiton tärkeitä perustajia. Näiden bolsevikkien toiminta NL:ssa oli järkyttävää ryöstöä ja murhaamista. Museo olisikin kommunismin 100-v muistomerkki. Nyky-Venäjä ei halua kuulla näistä amerikkalaisista bolsevikeista ja eipä kovin moni muukaan. Helsinki voisi joutua jopa boikottiin tällaisesta provokaatiosta.

J. Sakari Hankamäki

'Hän kysyy blogikirjoituksessaan liiton sivuilla, ”kuka voittaa ja mitä, jos Guggenheim ei toteudu”. Levän oma vastaus kysymykseen on: Ei kukaan. Ei mitään.'

Vastaus: kyse on siitä, että kaupunki ei häviä 80 miljoonaa euroa, jos museota ei rakenneta.

"Miten Guggenheimille luvatut valtion ja kaupungin rahat siirtyvät sosiaalitoimeen vanhusten, vähäosaisten, asunnottomien tai muiden syrjäytyneiden tukemiseen?"

Vastaus: Hyöty on siinä, että 80 miljoonaa ei jouduta siirtämään pois näistä tärkeistä kohteista, niin kuin kävisi, jos museo rakennettaisiin.

Looginen ajattelu olisi hyödyllistä myös taiteiden edustajille, ja sitä paitsi se on halpaa.

Tero Lintanen

Voi olla, että "Voiton mahdollisuus ohjaa tekemiseen, tappion pelko tekemättömyyteen." Koska tavallisten helsinkiläisten tappion todennäköisyys on 100 %, he vastustavat G-museohanketta. Todellisuudessa Helsinki maksaisi museokiinteistöstä 80+35 M€. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö pystyisi näennäisesti maksamaan yksin kiinteistöosakeyhtiön 35 M€:n lainan. Vuokralaiselle on edullista maksaa vuokrasta vain 25 % sillä sopimuksella, että tuolla neljäsosalla maksetaan pois kiinteistön lainaa. Jännä järjestely. Tukisäätiö omistaa kiinteistöoy:stä aluksi 16 % (15 M€/80 M€). Paljonko Tukisäätiö omistaa lopuksi, kun Hki ostaa sen osuuden esim. 20 vuoden kuluttua? Lisenssimaksua 18,4 M€ on väitetty investoinniksi, vaikka se varmasti kuluu isäntäsäätiön toimintakustsnnuksiin. Taitaa käydä niin, että yksityisen rahan osuus tässä hankkeessa supistuu nollaan pikkuhiljaa. Helsingin ja valtion kassat laihtuvat 20 vuodessa yli 300 M€. Meitä kunnallisveron maksajia on Helsingissä 400.000. Yli 90 % meistä vastustaa tällaista puhallusyritystä. Vastustus ei perustu ideologiaan tai impivaaralaisuuteen. Porukka ei nyt vaan päästä G-koijareita lompakoilleen. Esimerkiksi kahden aikuisen perhe antaisi toimeentulotukea G-säätiöille 80 €/vuosi jopa 25 vuoden ajan, 2.000 €.