Tiistai 17.10.2017

Älähdys Suomen uudesta Nato-kirjauksesta – ”Liu’utettiin Suomea lähemmäs Natoa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.11.2016 15:49
Päivitetty: 
22.11.2016 16:43
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Ulkoasiainvaliokunta piti tänään tiedotustilaisuuden, jossa käytiin läpi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
|

Faktakulma

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöluonnoksessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta linjataan yhteistyöstä Naton kanssa.

”Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Suomen kumppanuus Naton kanssa on syventynyt ja laajentunut uusille aloille, kuten kyberyhteistyö. Suomelle kumppanuusyhteistyö on konkreettinen väline kansallisen puolustuksen suorituskykyjen ja kansainvälisen yhteistyötoimintakyvyn kehittämisessä.”

”Kumppanimaana Suomi valitsee omista lähtökohdistaan poliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin se osallistuu. Tältä pohjalta Suomi ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, jotka eivät aiheuta kansainvälisten jännityksen kasvua.”

”Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että merkittävyydestään huolimatta Nato-kumppanuusyhteistyön kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuoma lisäarvo Suomelle on vain täydentävää.”

”Selonteossa todetaan, että kumppanuusyhteistyön kautta saavutetu yhteensopivuus varmistaa osaltaan sitä, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön estettä.”

Mietintöluonnoksessa kerrotaan myös yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

”Ulkoasiainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä, sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötä.”

Vasemmistoliitto on kolmessa asiassa eri mieltä hallituksen kesällä julkistaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa, eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) kertoi valiokunnan tiedotustilaisuudessa.

Ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi selontekoa koskevan mietinnön. Arhinmäen mukaan puolueet ovat suurelta osin yksimielisiä sisällöstä, mutta vasemmistoliitto on muiden kanssa eri linjoilla Nato-linjauksessa, yhteistyössä Ruotsin kanssa ja EU:n puolustusyhteistyössä. Puolue jätti mietintöön vastalauseen.

– [Selonteon] Nato-kirjaus on selkeästi erilainen kuin aiemman hallituksen hallitusohjelmassa. Haluamme [vasemmistoliitto] selkeästi kirjata, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, Arhinmäki sanoi tänään valiokunnan tiedotustilaisuudessa.

Arhinmäki kommentoi asiaa tarkemmin tiedotustilaisuuden jälkeen.

–Tässä mietinnössä on kirjattu, että jokaisella suvereenilla itsenäisellä maalla on mahdollisuus valita joko sotilaallinen liittoutumattomuus tai sitten liittoutuminen. Me emme ole siitä eri mieltä. Jokaisella maalla on oikeus siihen, mutta tässä mietinnössä liu’utettiin joissain kirjauksissa Suomea entistä lähemmäs Natoa. Tämä oli se, mihin suhtaudumme kriittisesti, Arhinmäki sanoi.

Arhinmäen mukaan Suomea on viety lähemmäs Nato-jäsenyyttä jo pidemmän aikaa.

– Tässä [selonteossa] selkeä ero on se, että tähän kirjattiin hallitusohjelman kirjaus Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä, mikä oli hyvin toisen tyyppinen kuin oli edellisen hallituksen kirjaus, jossa todettiin, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei hae eikä valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, Arhinmäki sanoi Uudelle Suomelle.

Toisena ongelmallisena asiana selonteossa Arhinmäki mainitsi yhteistyön Ruotsin kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

”Puolustusvoimien näkökulmasta sotaharjoitus voi olla järkevä, mutta kansainvälisen politiikan näkökulmasta se näyttäytyy erilaisena”

– Täällä [selonteossa] on sellaisia kirjauksia, joita voi nähdä tienä sotilaalliseen liittoutumiseen, Arhinmäki sanoo.

Lisäksi vasemmistoliiton mielestä EU:n puolustusyhteistyön pitäisi perustua lähinnä hankintayhteistyöhön, eikä EU-yhteistyö saa johtaa harkintavallan kapenemiseen Suomessa.

Valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoi, että mietintöä on rustattu levottomassa kansainvälisessä tilanteessa.

Vanhasen mukaan valiokunta ei sulje pois sitä, että Suomi voisi osallistua Naton harjoituksiin, jotka eivät lisää kansainvälisiä jännitteitä. Vanhasen mukaan Suomi voi itse arvioida, mikä harjoitus tuo tai ei tuo jännitteitä.

Arhinmäen mukaan Vanhasen mainitsema kohta sotaharjoituksista on sellainen, johon vasemmistoliito vaikutti.

–Vielä aamupäivällä oli valmius jättää sotaharjoituksista vastalause, ennen kuin pehmennettiin alkuperäistä kirjausta. Siihen tuli kirjaus poliittisesta harkinnasta, ja maininta että eduskuntaa pitää informoida, Arhinmäki sanoo Uudelle Suomelle tiedotustilaisuuden jälkeen.

Hän kertoo olevansa nyt tyytyväinen lopulliseen muotoiluun.

–Kyllä tämä kirjaus on selkeästi osoitus, että eduskunta haluaa tehdä myös poliittista harkintaa. Sotaharjoitustoiminta ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikasta irrallista, Arhinmäki sanoo.

Hänen mielestään on merkittävää, missä määrin sotaharjoituksista informoidaan, ja miten otetaan poliittisia päättäjiä mukaan päätöksentekoon.

–Ongelma harjoitustoiminnan kanssa on ollut, että ne ovat tulleet yllätyksinä ulkoasiainvaliokunnan jäsenille. Niissä ei ole käytetty poliittista harkintaa. Puolustusvoimien näkökulmasta joku harjoitus voi olla ihan järkevä, mutta jos katsoo asiaa kansainvälisen politiikan näkökulmasta, se näyttäytyy erilaisena, Arhinmäki toteaa.

 

Faktakulma

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöluonnoksessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta linjataan yhteistyöstä Naton kanssa.

”Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Suomen kumppanuus Naton kanssa on syventynyt ja laajentunut uusille aloille, kuten kyberyhteistyö. Suomelle kumppanuusyhteistyö on konkreettinen väline kansallisen puolustuksen suorituskykyjen ja kansainvälisen yhteistyötoimintakyvyn kehittämisessä.”

”Kumppanimaana Suomi valitsee omista lähtökohdistaan poliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin se osallistuu. Tältä pohjalta Suomi ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, jotka eivät aiheuta kansainvälisten jännityksen kasvua.”

”Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että merkittävyydestään huolimatta Nato-kumppanuusyhteistyön kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuoma lisäarvo Suomelle on vain täydentävää.”

”Selonteossa todetaan, että kumppanuusyhteistyön kautta saavutetu yhteensopivuus varmistaa osaltaan sitä, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön estettä.”

Mietintöluonnoksessa kerrotaan myös yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

”Ulkoasiainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä, sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötä.”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo-Pekka Mustakallio

Onko päättäjillämme edelleen automaattiohjaus päällä? NATO on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut sotaliitto, jonka "vihollinen" haihtui taivaan tuuliin. Tuoreet tapahtumat viittaavat sotaliiton kestämättömän nykytilanteen joutuvan tiukan uudelleen arvioinnin kohteeksi Yhdysvalloissa... koska NATO on sille paitsi perin hankala kumppani, myös liian raskas taloudellinen kivireki enää "umpihangessa" vedettäväksi - viitaten jäsenmaiden ja Euroopankin kestokriisiin, ja sen vuoksi kitsasteluun sotamenoissa. Nykymurheiden ei pitäisi olla yllätys, jos ken on viime vuodet kulkenut polkuaan pitäen silmänsä uteliaasti vilkuillen auki, ja mielensä avoinna.

Suomen natottaja-fraktio ei tietenkään ole tehnyt näin, vaan "lännettynyt" aivan yhtä vimmaisesti kuin 1970- ja 1980-lukujen "suomettuneet" edeltäjänsä, ja yrittänyt viedä Suomea jälleen haaksirikkoutuvan kumppanin kylkeen (NL:n kaputti oli päivänselvä viimeistään 1980-luvun alkuvuosina - aivan yhtä päivänselvä kuin nyky-EU:n lyhyt ja kunniaton kaari... "kanan lento", you know). Oikea strategia olisi ollut pitää kaikkiin suuntiin perinteisen hyviä mutta pidättyväisiä välejä, jäädä odottamaan "kuis tässä käy", ja kehitellä ilmeisen hyödyllistä Pohjoismaiden yhteistyötä - kuten onneksi onkin tehty, eli PV:ssäkin on näemmä vielä fiksua väkeä.

Kukapa osaisi vielä aavistaakaan minkälainen murros "länsimaisilla demokratioilla" (ei länsimaista sivistystä eikä demokratiaa, vaan teknokraattien hirmuvaltaa) onkaan vielä edessä. Suomen ei pitäisi köyttäytyä eilisen suuruuksiin, vaan yrittää kellutella kuin korkki hivuttautuen mahdollisimman kauas mahdollisista konflikteista - vaikka yksi jos toinen heikkenevä kumppani yrittäisi lirkutella meitä leiriinsä, kenties hädissään käyttää jo erinäisiä tungettelevia suostuttelukeinoja."Venäläisiä me emme ole, euro-nilkeiksi emme halua tulla... olkaamme siis suomalaisia!", kuten wanha totuus voisi hiukkasen päivitettynä versiona kuulua.

Henri Järvi

Kansalainen älä tartu valtaapitävien sinulle tarjoamaan aseeseen sillä sitä asetta tarjotaan sinulle puolustamaan heidän politiikkaansa, politiikkaa joka on johtanut kriisiytymiseen. He yrittävät vain jatkaa ja pitkittää kriisiin johtanutta politiikkaansa sinun henkesi ja terveytesi avulla. Jos tartut sinulle tarjottuun aseeseen olet heille pelkkä pelinappula, tykinruokaa et sen enempää.

Älä siis tartu heidän tarjoamaan aseeseen, äläkä heidän propagandaansa maan puolustamisesta, sillä kyseessä on heidän politiikkansa puolustaminen jota he yrittävät jatkaa sinun ja muiden kansalaisten hengen ja terveyden kustannuksella.

Sota on aina epäonnistuneen politiikan jatke ja syyllinen siihen on aina se toinen, se omassa mielessämme luotu vihollinen. Emme koskaan me itse koska omaa pahuuttaammehan emme uskalla katsoa silmään. Niin yksinkertainen on ihmisen mieli. Syyllinen on aina muualla kuin syyttäjän korvien välissä.

Asetta on sotaministeri Niinistö sovittamassa kansalaisen käteen, ikäänkuin suhteet naapuriin voitaisiin asein ratkaista. Jos tutkii historiaa, niin sen voi ymmärtää. Sotaministeri on profiloitunut historioitsijana, minkähän alan? Talvisotaa kutsuttiin Erkon sodaksi koska hän piti jääräpäisesti kiinni ideologiastaan ja pakeni sitten Tukholmaan. Jos sota nyt syttyy voimmekin jo nyt alkaa nyt kutsua sitä Niinistönsodaksi Sotaministeri Niinistön sotaisten toimien vuoksi.

Jukka Lampinen

"Osallistua NATO harjoituksiin jotka ei aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua"
"Varmistaa että Nato ei muodosta käytännön estettä"

Mitenkä NATO sotilasliitto jonka olemassa olo perustellaan vihollisella Venäjällä, ei voisi olla vaikuttamatta jännityksen lisääntymiseen kansainvälisissä suhteissa.

Käytännön esteen Venäjä kauppaan, se ilman muuta myös muodostaa.

Tästä järjettömästä epäloogisuudesta pitää päästä eroon, ei ole mahdollista samaan aikaan perustella NATOA Venäjä uhalla ja heti perään väittää että Natolla uhkaaminen ei ole uhkaamista.

Suomella ei ole mitään ongelmia Venäjän kanssa, Suomen heikko hallitus on vain ajautunut kansainvälisen pelin uhriksi.
Annamme Saksan ja Usan, käyttää maatamme Venäjän vastaiseen sotaan.
Muut Venäjän rajavaltiot ei ole suostuneet uhriksi, mutta Suomi on alistunut.

Se johtuu vahvasta fasismi perinnöstä, toisen maailman sodan fasistien perilliset, Erkkolaiset fasistit tukee vahvasti Venäjä vihaa.
Innolla on aina mukana, ruotsalaisen kulttuurin puolustaja RKP.

On siis kyse siitä, olemmeko vahva puolueeton itsenäinen valtio, vai alistuva ja heikko.

Jukka Lampinen

Suomeen perustetaan hybridisota keskus, se sopiikin hyvin Suomeen, sillä Suomihan käy hybridisotaa Venäjää vastaan.
Usan hybridisodan kärkimaa on nimenomaan Suomi, Usan hybridihyökkäystä Venäjää vastaan käydään Suomen kauttta.
Usan armeijan seuraava hybridi hyökkäys Suomeen, on varmaankin tulossa ihan lähiaikoina
Oleellista hybridisodassa on, että uhka venäläiset pikku-ukot on kuvitteellisia, mutta omat Usan hyökkäys joukot on realismia.