Maanantai 16.7.2018

Tulossa tuplaisku Suomelle? – ”EU voi rajoittaa Suomen metsien käyttöä voimakkaasti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.11.2016 19:34
Päivitetty: 
23.11.2016 19:46
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Suomen metsät ovat hiilinielu, eli ne sitovat hiilidioksidia, mutta EU-komission laskentamallissa ne ovatkin päästö. Metsäteollisuus uskoo Suomen pystyvän vielä vaikuttamaan siihen, missä muodossa esitys toteutuu.
|

Suomalainen metsäteollisuus odottaa vähintäänkin mielenkiinnolla EU-komission ensi viikon niin sanottua talvipakettia, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia suomalaiselle metsä- ja biotaloudelle sekä siten koko maan taloudelle.

Komissio saattaa talvipaketissaan esittää ensimmäistä kertaa EU-tasoisia kestävyyskriteerejä energiantuotannossa käytettävälle biomassalle, ja näiden kriteerien pelätään olevan Suomelle epäedullisia. Puuenergia on keskeisessä roolissa Suomen uusiutuvan energian ja biotalouden strategioissa, minkä lisäksi Suomessa on vireillä useita biotalouteen kytkeytyviä suurinvestointeja.

Toinen merkittävä komission esitys asettautui jo aiemmin tänä vuonna väärään asentoon Suomen teollisuuden kannalta. Komission ilmasto- ja energiapaketin niin sanotuissa Lulucf-laskelmissa Suomen metsät eivät ole hiilidioksidia sitova hiilinielu, kuten kotimaassa katsotaan, vaan hiilidioksidipäästöjen lähde.

Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mukaan pääkysymys on molemmissa komission aloitteissa sama, mitä tulee suomalaisen metsä- ja biotalouden tulevaisuuteen.

– Kuinka me turvaamme sen, että metsiä voi edelleen Suomessa käyttää – kestävästi – biotalouden tarpeisiin, tehtyjen suunnitelmien mukaisesti? Kummassakin on se riski, jos ne menevät huonoon suuntaan, että komission suunnalta tullaan voimakkaasti rajoittamaan Suomen metsien käyttöä, Pakarinen sanoo.

Komissio ja EU ovat päästökysymysten myötä ottamassa uudenlaista roolia eurooppalaisessa metsäpolitiikassa, joka perinteisesti on ollut kansallista.

Pakarinen, entinen keskustan europarlamentaarikko, korostaa molempien asioiden käsittelyn olevan vasta alussa. Lulucf-sääntöjen käsittely on alkamassa europarlamentissa tammikuussa, ja kestävyyskriteereistä odotetaan vasta komission esitystä.

Entä jos kävisi niin, että sekä komission ratkaisu että parlamentin lopullinen päätös olisivat Suomelle epäedullisia?

– Kyllä se olisi vakava tilanne, joka pahimmassa tapauksessa vaikuttaisi voimakkaasti meidän mahdollisuuteemme käyttää metsiä. Se olisi todella epäreilua ja ikävää, koska tällä hetkelläkin Suomen metsäpolitiikka on hyvin kestävällä pohjalla.

Suomen metsät ovat luonnontieteellisesti tutkitusti hiilinielu, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä. Komission esittämässä uudessa laskentatavassa, jossa vertailujaksoksi ehdotetaan vuosia 1990–2009, Suomen metsät olisivat laskennallinen päästö.

Pakarisen mukaan vuosien 1990–2009 käyttäminen vertailukohtana olisi Suomen kannalta huono ja etenkin 2009 pahin mahdollinen vaihtoehto, koska tuolloin voimakkaan taloustaantuman iskiessä myös metsäteollisuus supisti tuotantoaan. Metsiä käytettiin siis vähän, jolloin hiilinielu oli nykytilanteeseen ja tavanomaiseen tasoon nähden epätavallisen suuri.

– Eihän se [vertailujakso] olisi missään nimessä reilu, koska ei katsottaisi sitä kokonaistilannetta. Metsävaramme jatkavat kasvuaan, Pakarinen sanoo. 

– Jos katsotaan puhtaasti metsien kasvua ja sitä, paljonko me käytetään metsää teollisuuden tarpeisiin, niin metsät ovat koko ajan viime vuosina kasvaneet enemmän kuin sitä käytetään. Eli metsien hiilivarasto kasvaa ja se kasvaisi myös hallituksen [biotalouden ja puunkäytön kasvun] tavoitteilla, Pakarinen kertoo.

Pakarinen korostaa, ettei Suomen nielutavoite ”tule annettuna”, eikä sen enempää Lulucf-sääntöjen kuin kestävyyskriteerienkään lopullista muotoa ole päätetty vielä. Varmaa ei ole vielä edes se, esittääkö komissio kestävyyskriteerejä. Lisäksi mahdollisten kriteerien haitallisuutta Suomelle vähentäisi Pakarisen mukaan se, jos päästöjen tarkkailuun voitaisiin käyttää nykyisin käytössä olevia sertifikaattimenetelmiä.

”Uskon, että tämä nousee pääministeritasolle asti”

Lobbaus jatkuu kiivaana.

– Peli ei missään nimessä ole pelattu vielä, Pakarinen sanoo.

– Suomessa usein nauliinnutaan komission esitykseen, mutta siitä se päätöksenteko oikeastaan vasta alkaa. Vaikuttaminen jatkuu Metsäteollisuudenkin osalta hyvin vahvana.

Hän kirjoitti aiemmin Metsäteollisuus ry:n yritysblogissa, että suomalaisen metsälobbauksen ja edunvalvonnan arvostelu on ollut ylimitoitettua. Pakarinen kertoo asiaa sekä meppinä että lobbaajana seuranneena, että EU:n metsäpolitiikkaan on jatkuvasti pyritty vaikuttamaan – laajana suomalaisrintamana. Metsäteollisuus ry:n tavoitteet ovat yhteneväisiä valtiojohdon strategioiden kanssa, ja myös suomalaiset europarlamentaarikot ovat pääosin linjausten takana.

– Suomi on vain yksi maa Euroopan unionissa. Siellä on 26 muuta maata, joista suurimmassa osassa metsäpolitiikka ei ole mikään pääjuttu tai talouskäyttöön ei edes ole metsiä, Pakarinen selittää sitä, miksi EU:ssa ei ymmärretä Suomen näkökulmaa.

Pakarisen mukaan on tärkeää, että asia viedään Suomen toimesta ”korkealle poliittiselle tasolle” seuraavan vuoden aikana, kun hankkeet etenevät unionin koneistossa.

– Uskon, että tämä nousee pääministeritasolle asti, koska kyseessä on kuitenkin myös Euroopan laajuisesti iso asia. Ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on jo käynyt todella paljon neuvotteluja niin komission suuntaan kuin ministeritasollakin, Pakarinen sanoo.

Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) arvostelee blogissaan suomalaismeppejä, jotka puoltavat Lulucf-esitystä eivätkä tue Suomen biotalousstrategiaa.

– Kyse on siitä, halutaanko painottaa hyvinvointia ja työpaikkoja, vai halutaanko museoida metsiä. Toivon, että suomalaiset mepitkin löytäisivät yhteisen sävyn ja puhaltaisivat yhteen hiileen, Pakarinen kommentoi.

– Mutta totta kai jokainen suomalaismeppi saa tehdä ratkaisunsa oman arvomaailmansa pohjalta.

Uusiutuvan energian kriitikkona tunnettu Eija-Riitta Korhola arvioi, että suomalainen metsätalous on nyt Brysselissä vaakalaudalla ja tilanne ”vakavampi kuin koskaan”. Pakarinen muistuttaa, että sekä biomassasta että hiilinieluista keskusteltiin jo viime vaalikaudella.

– Mutta totta kai se on vakava paikka, jos nämä menisivät aivan väärään suuntaan. Silti edelleen uskon, että nämä saadaan käännettyä Suomelle myönteisiksi ja saadaan jatkettua sitä hyvää uraa, mikä meillä biotaloudessa tällä hetkellä on, Pakarinen kommentoi.

Hän korostaa, että metsä- ja biotalous näyttävät kykenevän luomaan uusia työpaikkoja ja investoimaan Suomeen ”niin kuin nyt on huomattu viimeisten kuukausien aikana”. Siihen edunvalvontajohtaja ei ota kantaa, voisivatko EU:n pohtimat rajoitukset vaikuttaa esimerkiksi Kemin ja Äänekosken suunniteltuihin biojalostamoihin.

Metsäteollisuuden näkökulma on selvä, mutta muuten puuenergia ei ole yksioikoinen kysymys. Suomen hallituksen biotalousstrategian lähtökohta on puuenergian asema hiilineutraalina energianlähteenä, ainakin Suomessa, jossa metsät toimivat hiilinieluina. Esimerkiksi Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jari Liski kuitenkin korosti taannoin Uuden Suomen haastattelussa, että puuenergia ei suinkaan ole päästötöntä, vaikka se onkin uusiutuvaa energiaa.

Lue myös: Professori huolestui poliitikkojen puheista: Puu-Suomi pulassa EU:ssa – ”Tiede ei tue Suomea”

Liskin mielestä se, että Suomen metsänkäyttö kokonaisuudessaan on kestävää, ei ole EU-pöydässä keskeinen seikka. Kestävyyskriteereiden määrittelyssä painaa se, että puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, ja hakkuut puolestaan pienentävät hiilinielua. Tätä ei nykyisin oteta huomioon biomassan päästörasitteissa, ja suomalaisasiantuntijat pitävät asian korjaamista perusteltuna.

Suomessa hiilinielua pidetään yllä metsityksellä ja metsien hoidolla, mutta EU-komissio arvioi puuston kasvua eri tavalla kuin Suomi. Komission ennusteissa Suomen vuotuinen puustonkasvu on selvästi vähäisempää kuin Luonnonvarakeskus Luken arviossa, selitti Luken johtaja Taneli Kolström tuoreessa kirjoituksessaan näkemyseroja.

Lue lisää aiheesta:

St1-miljardööri lataa suorat sanat: ”Nyt nyrkkiä pöytään – Sinisilmäiset suomalaiset tekevät kaiken, mitä EU käskee”

Suomi kovassa paikassa EU:ssa – ”Kukaan muu ei meitä puolusta”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
            Eija-Riitta Korhola
Eija-Riitta Korhola
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Nenonen

Niinpä, on se kumma, kun me suomalaiset emme pääse eroon tästä "Suuresta Perkeleestä" nimeltä Eu ja mätävaluutta eurosta.

Ensi vuoden itsenäisyysjuhlatkin ovat aivan törkeä ja kammottava vitsi, jos emme kerkiä irtautumaan ja itsenäistymään todella nopeasti.

Hus hus hallitus, eropaperit vetämään ja sassiin!!!!!!!!!!!!!

Teppo Vanamo

Eli suomeksi sanottuna muut Euroopan Unionin maat haluavat upottaa hiilidioksidinsa Suomen maaperään ilmaiseksi, niinkö tämä tulee ymmärtää? Nyt alkaa olla meno sillä laidalla, että tämä tie on kuljettu loppuun. Joku tolkku niiden ääliöiden toilailuihin ja laittomuuksiin on saatava. Koko komissiolle kenkää, ylin johto vaihtoon ja valta sinne minne se kuuluu, tai pitäköön pumppunsa. Ei tämä pelleily voi enää pidempään jatkua!

Mikko Toivonen

Prof. Liski näkee asian tiedemiehen kokonaisvaltaisella logiikalla ja puhtaasti faktapohjalta. Ei eturyhmä tai kansallisen uskomusideologian pohjalta.
Minäkin tuolla ulkomaailmassa elämäni energia-ja energiaintensiivisen teollisuuden palveluksessa työni tehneenä katson vain faktoja ja faktoista koostettavia loogisia johtopäätöksiä. Tunne ei mitenkään pääse sekoittumaan siihen päättelyyn. Ei liioin kenenkään subjektiivinen lobbaus.

Puhtaan loogisesti on kiistattoman selvää, että riippumatta verrokkivuosista Suomen metsien nettosisältö on vuosikymmenien mittaan systemaattisesti pienentynyt. Subjektiivisilla risunkasvutilastoilla tilaston tyyliin voidaan tietenkin valehdella metsiemme kasvavan enemmän kuin koskaan vaikka kuka tahansa voi kävellä metsään missä tahansa Suomessa toteamaan että missäs ovat puut ja miksi täällä on vain ohutta oksaista roikoa yksipuolisesti. Peltoa missä ei pesi kuukkeli, eikä moni muukaan joka ennen siellä mielellään asusteli..

Pakarinen on ilmeinen lobbari sillä hänen argumenttinsa eivät kestä alkeellisintakaan loogista päättelyä näkymäfaktasta puhumattakaan. Ei ole oikein Euroopan metsätilannekaan hanskassa, sillä Euroopassa on varsin monta maata joissa kasvaa metsää ja on melkoinen metsätalous, mutta hyvin ja oikein hoidetuissa metsissä.
Heitän tähän ihan vain tunnetuimpia metsätalousvaltioita tai valtiota joiden metsätaloudella on merkitystä: Latvia, Eesti, Puola, Saksa, Itävalta, Romania, Valko-Venäjä ja Mammuttisarjassa Ruotsi, Norja ja Venäjä Suomen lisäksi.
Meillä ei olisi kovin suurta korjaamisongelmaa jos puumme käytettäisiin hiiltä edes jotenkin säilövän metsäteollisuutemme tarpeisiin. Siis rakennusmateriaalien (mieluummin paljon jalostettujempien), kuitutuotteiden, paperin ja metsäkemian tuotteisiin.

Ongelmamme on kokonaan metsien energiakäyttö, mille ei ole tilaa laisinkaan vaikka se on hallituksen metsätuhon sinettikone. Metsää voi käyttää energiaksi ainoastaan aidon metsäteollisuuden hylkypuun osalta, ei grammaakaan ainespuuta. Ei nyt, ei koskaan.
Taimikoiden siivous puuta voi jonkin verran ajatella käytettävän kotitalouspuuna joko klapeina tai oksa-risu haketettuna.
Pelletti ja teollinen hakekäyttö suurissa teollisissa energiantuottajissa on puhdasta ilmasto-ja luontorikosta mielestäni. Samoin on kaikki turpeen energiakäyttö.

Jokainen objektiivisista asiantuntijoistamme , joita sentään luojalle kiitos vielä on, tunnistavat faktat ja ovat varmasti EU kannalla tuossa metsien todellisuuden tunnistamisessa.
Metsäteollisuutemme puunsaantia on siis pyrittävä kaikin keinoin varjelemaan ja se tarkoittaa sitä, että kaikki energiakäyttö muu kuin jo ilmaistu on poistettava kaikista suunnitelmista eli hallituksen on heitettävä biomassapolitiikkansa ämpäriin ja luotava täysin uusi energian kokonaispolitiikka.

Erittäin toimivan ja taloudellisesti siedettävän politiikan kaikki osatekijät ovat olemassa, mutta hallituksemme ja sen lobbarit eivät halua niistä kuullakaan kun heitä kiinnostaa vaan polttaa metsämme ja metsäteollisuutemme tulevaisuus savuksi ilmaan.

Säälimätön eturyhmätraditio estää meillä kaiken järkevän energia-ja monen muunkin politiikan

Jaakko Paasonen

Siltä vain jotenkin tuintuu,että pakolla ollaan...ja jos Paavo Väyrynen puhuu suomalaisista niin hän tarkoittaa tietysti, että haluaa vallan itselleen tällä keskustapuolueen sisälle perustamansa puolue/lahkon avulla.
Kepuleilta se käy... nämä lahko hommat.

Markku Nieminen

Lainaus Mikolta; "Ongelmamme on kokonaan metsien energiakäyttö, mille ei ole tilaa laisinkaan vaikka se on hallituksen metsätuhon sinettikone."

Meillä on metsää noin 20 miljoonaa hehtaaria. Siitä osa suojeltuja, muuta suurin osa, ehkä noin 14 miljoonaa hehtaaria voimakkaasti käsiteltyjä talousmetsiä. Niin kuin kerroit näissä metsissä on valtava potentiaali juuri polttoon ja biopoltto-, ym. jalosteiden raaka-aineeksi.
Jokainen metsänomistaja tietää ja tuntee nahoissaan teollisen puunkäytön tämän päivän tilan. Puu ei mene kaupaksi ja sen reaalihinta on laskenut 10-15 vuodessa, noin 20-30 % puutavaralajista riippuen, samaan aikaan kun uudistamis-, ym. kustannukset ovat nousseet koko ajan.
Nämä mainitsemasi riukumetsät eivät kelpaa kenellekään kun korkeintaan ilmaiseksi tänä päivänä. Tästä syystä juuri hallituksen linja on oikea. Kun käyttöä tulee lisää, myös nämä välttämättömät metsänhoidolliset riukutiheiköt tulee hyötykäyttöön ja motivoi hiukan metsänomistajiakin. Yhtä totuutta tässäkään asiassa ei ole.
Kiitos ansiokkaasta selvityksestäsi.

Tapio Mäkeläinen

Ekan kerran EU kampanjan jälkeen tuli fiilis että ollaanko me menty liian pitkälle integraatiossa.
Minusta meidän ei tule olla mallipppilas missään asiassa koska olemme pieni, harvaanasuttu ja teknologisesti hyvin kehittynyt maa. Euroopan maat on metsänsä raiskanneet jo satojavuosia sitten. Venäjällä ne ovat kamalassa kunnossa.
Voisiko joku listata millä kohtaa maailman päästötilastossa me ollaan. Mä olen liike-elämässä oppinut että 80/20 sääntö on yhä yllättävän toimiva ja ennen kuin se viimeinen desiili on puserrettu on speksit jo muuttuneet.
Tulis nyt yks tai kaksikin helkutin kovaa talvea niin katsotaan mihin paukut piisaa. Voi tulla hiilivoimaa ikävä.

Jari Haikonen

Eikö ny v###u päästä eu:sta eroon..ensin viedään venäjän kauppa sit työpaikat ulkomaalaisille ja niitä tänne elätettäväks,sit halpatuotteet euroopasta..ja nyt vielä metsätalous seis,eikö suomen kansalla ole järkeä lopettaa tätä mielisairautta,riittäs kun kävis allekirjottamassa kansalaisaloitteen eu erosta...mut taitaa olla liian raskasta sekin perrrrr...

Arsi Saarijärvi

Ja EU:n hyödyt olivat ? Työpaikkoja haitataan (Äänekosken tehdas turha?) ja EU-jäsenmaksu tuplataan lähes 2 miljardiin euroon. Puolustusvoimat eivät puolestaan saa hankkia kalustoa. Jollei tämä ole vieraan vallan vaikuttamista sisäpolitiikkaan, niin mikä sitten on. Kaivakaa ediin maanpetturit ja nostakaa syyte. Lissabonin sopimuksessa lukee, että poliisi ja armeija otetaan EU:n haltuun 31.3.2017 mennessä. Pitäneekö sittenkin paikkaansa ? Kuka allekirjoitti sopimuksen ? Suomella nyt velkaa 100 miljardia euroa. Maahanmuuton kustannukset ylittivät vuoden 2013 arvion vuosilta 2014-2017 melkein 200 kertaisesti (43 miljoonaa € vs. 8 miljardia €). Haloo. Onko tässä maassa järkeviä päättäjiä ja äänestäjiä ? Maa on tätä menoa konkursissa eikä EU sitä sen kummemin pelasta. Kunhan kuppaavat aikansa ja sitten dumppaavat.