Sunnuntai 28.5.2017

Selitys Suomen poikien oppimisromahdukseen: ”Ei kehuta, ei kuulla”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.11.2016 18:02
  • Kuva: Raimo Iso-Ettala / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Poikien tulokset laskivat vuosien 2011 ja 2015 TIMMS-tutkimusten välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä.
|

Lapsiasiainvaltuutetun Tuomas Kurttilan mielestä Suomen heikko menestyminen kansainvälisessä TIMMS-vertailussa kertoo, että Suomessa on menty ”sumussa useita vuosia”.

–Silmiä pitäisi avata ja itsekriittisyys pitää olla eri luokaa, Kurttila sanoo Uudelle Suomelle.

Erityisesti suomalaisten poikien tulokset ovat heikentyneet TIMMS-vertailussa. Poikien tulokset ovat laskeneet vuosien 2011 ja 2015 TIMMS-tutkimusten välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa vain kaksi pistettä.

–Kohtaamattomuuden ja kannustamattomuuden ilmapiiri näkyy näissä tuloksissa, se on tietysti iso herätys täydennyskoulutukseen, Kurttila kommentoi.

Hänen mielestään tuloksia ei pidä kuitata johtuvaksi pelkästään perhetaustasta, vaikka sekin vaikuttaa.

– Nyt oleelliseksi kysymykseksi nousee, että kuinka näitä oppimisvalmiuksia voidaan tasata ja vahvistaa niitä niillä lapsilla, joilla ne ovat heikompia kuin toisilla, Kurttila sanoo.

–Tässä tulee varhaiskasvatuksen laatu aivan ytimeen. Suomen täytyy nostaa varhaiskasvatuksen laatua, sitä kuinka lapsi tulee kohdatuksi varhaiskasvatuksessa, mutta myös koulumaailmassa. Kysymys on erityisesti poikien kohtaamisesta. Erityisesti pojat kokevat, että he eivät tule kuulluksi, ja kannustetuksi, hän kertoo.

Tytöillä ja pojilla on jo kuusivuotiaina erilaiset käsitykset omista kyvyistään ja lahjoistaan. Kurttila arvioi, että se liittyy osaltaan kehujen saamiseen.

–Muutama viikko sitten julkistetun lapsibarometrin perusteella kuusivuotiaista 18 prosenttia pojista sanoo, että eivät saa kehuja osakseen. Heitä ei kehuta. Tytöistä vastaava luku on kahdeksan prosenttia. Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa syystä tai toisesta poikia ei pystytä tukemaan, kannustamaan ja rohkaisemaan siinä määrin kuin pystyy tyttöjä, hän kertoo.

Hänen mielestään olisi tärkeää motivoida lapsia paremmin ja perustella lapsille nykyistä paremmin, miksi tietyt taidot ja osaaminen ovat tärkeitä.

– Kun se on perusteltu, uskallan väittää, että silloin myös avautuu enemmän se maailma, mihin tätä matematiikkaa, luonnontieteitä nimenomaan tarvitaan. Jos tätä ei tehdä, oppimistulosten lasku tulee ainoastaan jatkumaan. Varhaiskasvatuksen merkitys on aivan oleellinen, Kurttila arvioi.

Onko lasten oppimisympäristössä muuttunut joku, kun tulokset ovat laskeneet?

– Lapset yhdistävät kouluarkeensa kiireen ja kohtaamattomuuden. Puolet yläkouluikäisistä lapsista sanoo, että opettajaa ei kiinnosta minun kuulumiseni. Nimenomaan kiireen ja kohtaamattomuuden kulttuuri näkyvät. Se alkaa syödä kaikkia edellytyksiä sille oppimiselle, Kurttila vastaa.

–Tässä on oltu pitkään heikoilla, jolloin se on alkanut näkyä oppimistuloksissa. Toinen on perheiden sosiaalinen jakautuminen. Eriarvoistuminen perheiden kesken näkyy myös lapsissa. Se on yhtäältä myös koulumaailman epäonnistumista, että se ei pysty kuromaan eroja riittävästi umpeen. Koko yhteiskunnalle eriarvoistuminen on iso. Miten aikuisväestöstä pidetään huolta vaikuttaa myös jälkikasvuun, hän lisää.

Kurttila lähettää hallitukselle terveisiä, että lasten kokemukseen on suhtauduttava vakavasti.

– On suhtauduttava vakavasti varhaiskasvatukseen, mikä on ollut hyvin monien leikkausten kohteena, nimenomaan varhaiskasvatuksen ja oppimisedellytysten luonti. Hallituksen leikkaukset ovat nimenomaan kärjistäneet oppimisen eroa eli nimenomaan työssäkäyvien ja työttömien perheiden eroa, hän kertoo.

–Nyt ollaan nimenomaan menty viimeiset puolitoistavuotta väärään suuntaan näiden leikkausten, rajoitusten johdosta. Se nimenomaan syventää oppimisen eroja, hän toteaa.

Lue lisää aiheesta: Mikä ihme Suomen poikia vaivaa? Tulokset putosivat rajusti, tytöistä jäljessä kaikilla osa-alueilla

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markus Vuorivirta

Hyvin tässä maassa vedetään. Oltiin hyviä sitten ihan missä tahansa, byrokraatit saavat sen kyllä vuorenvarmasti RYSSITTYÄ... Niin. Kiina kun on teknologiajohtaja maapallolla tällä hetkellä, miten sielä oppilaat oppii? Pehmotyynyllä tabletin kanssa maaten vai? EI. Ne istuu selkä suorassa luokassa ja opiskelee. Kukaan ei sano pientä piipahdustakaan tai opettaja hakkaa karttakepillä....... Niin eli siis suomeksi, ne opiskelee niin kuin Suomessakin opiskeltiin vielä silloin kun täällä oltiin kärjessä.

Tämä on kumma maa kun täällä on aina kaikenmoisia hankkeita! Joka helskutin vuosi tulee mitä älyttömämpi älynväläys korvaamaan sen edeltävän älyttömän älynväläyksen. Tietysti hanke myös maksaa miljoonia/satoja miljoonia/MILJARDEJA toteuttaa ja kun ei vanhankaan pölyt ole vielä laskeutunu, eikä tuloksista mitään tietoa, se revitään taas vuoden päästä auki ja "uusitaan" taas jollain mukakivalla idiksellä.

Olisiko aika ruveta palaamaan perusasioiden ääreen. Voin kertoa tiettyjä tässä:

Sairaala ei tarvitse hoitsuja, lääkäreitä, ei hallintohenkilökuntaa, ei turhia johtajia - jos sairaalassa ei ole potilaita. Koko sairaalan voisi yhtä hyvin vetää katepillarilla nurin. Onko suomessa pulaa potilaista? Ei ole. Mutta tuntuu, ettei sairaalassa potilaita kaivata ollenkaan. Sielä käytävillä haahuilee vain noita kaikkia muita.

Kouluissa ei tarvita opettajia, ei rehtoreita, ei niitä miljoonaa turhaa johtajaa ja konsulttia, jos ei ole oppilaita... Sama siis kuin sairaalassakin.

Myymälöissä ei tarvita myyjiä, ei asiakaspalvelijoita ei yhtään johtajaa ei omistajaa - ei siis yhtään mitään, jos ei ole sitä ainoaa kuka niiden kaikkien palkan maksaa - Asiakkaita.

Olisiko siis aika palata takaisin PERUSASIOIDEN äärelle ja tunkea ne tabletit jo niin syvälle sinne minne aurinko ei paista. Ja katsoa miten ne asiat oli silloin kun täällä oltiin KÄRJESSÄ. Vähän voidaan varmaan matkia ulkomailtakin niitä TOIMIVIA asioita, eikä aina niitä ei toimivia. Ja alkaa työhön! Vielä on ehkä jotain pelastettavissa - kohta ei enää sitäkään.

Aulis Kumpulainen

huono koulumenetys johtuu vuosia sitten tehdyistä virheistä.
Suurimmat syylliset on jyrki katainen ja jutta urpilainen, silloin pilattiin kaikki yritys toiminta ja kouluttautuminen.
Juha Sipilän hallitus joutui pahempaan paikkaan mitä itse arasivat.
katainen ja urpilainen pitäisi laittaa kaikissa asioissa poikottiin ja tehdä viralliseti luopioita.

Antti Haverinen

Poikien syrjintä ja huomiottajättö alkaa jo päiväkerhossa, koska kaikki työnteikijät ovat naisia. Sama jatkuu koulumaailmassa, jossa miesopettajien määrä on liian pieni. Häiriökäyttäytyminen luokissa vähenisi jos olisi enemmän miesopettajia.

Timo Laes

Lapset ovat pääosin päiväkodeissa, päiväkerhot ovat seurakuntien ylläpitämiä. Päiväkodeissa on paremmin koulutettua työvoimaa, mutta alipalkattuna. Siinä yksi syy miespulaan. Kyllä uskoisin että pojat kaipaavat mieskasvattajia. Naiset varsin usein ovat tarkkoja ja pitävät kiinni säännöistä myös silloin kun se ei olisi välttämätöntä. Tästä seuraa, että poikien toiminnallisuutta rajoitetaan monta kertaa tarpeettomasti ilman että sitä suunnattaisiin. Näin pojat saavat kovin paljon negatiivista huomiota.

Mika Riekki

1-3 luokilla ei enää anneta arvosanoja raakoina numeroina. Oppilasainesta on liikaa tasapäistetty, ja ns. tunnilla "perseilijät" palkitaan lukukauden lopulla, kun "on edes pikkasen yrittänyt". Opettajat keskittyvät sen vaativimman aineksen paapomiseen, ja muille tarjotaan "oppimisympäristö, jossa itse opetellaan".

Kaipa se opettaa jo lapsesta, ettei yrittäminen, työnteko ja menestyminen kannata, verottaja tasapäistää aikuisenakin.

Seija Mäntykoski

Ei voisi enempää olla totta! Oman kokemukseni perusteella: yhtenä vuotena opettaja vaihtui, uusi opettaja kiersi luokassa tehtäviä tehdessämme. Hän pysähtyi viereeni ja sanoi vaan, hyvä, jatka samaan malliin! sinä vuonna ennen 6-7 arvosanat muuttuivat yseiksi koska aloin lukea ja tehdä tehtäviä. Aikaisempi opettaja kertoi, ettei ota tosissaan reaalilinjalaisten matematiikan kykyjä, eikä varsinkaan tyttöjen, jotka eivät ole ollenkaan matemaattisia. Niin että siitä vaan!

Ari Tähti

Hmmm... ysiluokalla, matikan opettaja katsoi hymyillen ja kysyi "paljonko sulla oli matikka - kymppikö?". Siitä on jotain 30v ja muistan hyvin sen tunteen, olisiko matikka silloin ollut kasi tai jotain, mutta joku liikahti asenteissa. Kyllä se kymppi myöhemmin tuli. Tuntui, että se kehu alkoi toteuttaa itseään.

Opettaja oli muuten nainen.