Tiistai 17.10.2017

Riita suomalaisten eläkkeistä: ”Tulevat eläkeläiset olisivat suuria häviäjiä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.12.2016 10:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Aloite työeläkeindeksin sitomisesta kokonaan palkkojen kehitykseen on luovutettu eduskunnalle.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen arvioi, että eduskunnalle torstaina luovutettu aloite työeläkeindeksin sitomisesta kokonaan palkkojen kehitykseen merkitsisi paluuta 70-luvulle. Uudistuksesta käydään parhaillaan kovaa keskustelua Suomessa.

–Työeläkkeiden rahoitus ei nykyisellään kestäisi muutosta ja tulevat eläkeläiset olisivat suuria häviäjiä. Keskustelussa on kyseenalaistettu tietoon perustuva päätöksenteko, Pelkonen kommentoi blogissaan.

Työeläkkeiden indeksitarkitusten sitomisesta sataprosenttisesti palkkoihin luovuttiin vuonna 1977. Tällä hetkellä hintojen muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. 

–Indeksikysymys on ikuisuuskysymys. Ideana on parantaa työeläkettä saavien eläkeläisten toimeentuloa, koska pitkällä aikavälillä palkat ovat aina nousseet nopeammin kuin hinnat, mutta erityisesti pitkällä aikavälillä sen kustannukset ovat huimat, Pelkonen huomauttaa.

Hänen mukaansa nyt työssäkäyvät ja nuoret joutuisivat indeksimuutosten maksumieheksi, sillä tarkistukset maksetaan aina kerätyistä eläkevakuutusmaksuista. 

–Niitä varten ei ole rahastoitu mitään ennakkoon. Kukaan meistä ei ylipäänsä maksa omaa työeläkettään, suurin osa tulee työssäkäyvien pussista, Pelkonen toteaa.

–Kansalaisaloitteessa ehdotetaan palkkaindeksin kustantamista työeläkerahastoista. Tähän liittyy suuri väärinkäsitys rahastojen koosta ja käyttötarkoituksesta, mikä on usein indeksimuutosta kannattavien ajattelun taustalla. On petollista korostaa noin 180 miljardin rahastopottia ja unohtaa samalla autuaasti pitkälti yli 600 miljardin kokonaiseläkevastuu. Eläkevarat kasvavat ajan myötä suhteessa vastuisiin. Ne riittävät juuri siihen mihin pitää: rahastoituihin työeläkkeen osiin. Rahastot eivät myöskään ole tarkoitettu vain nykyisille eläkeläisille, hän jatkaa.

Korkeastikoulutettujen ammattijärjestö Akava arvosteli uudistusta keskiviikkona. Akavan hallitus arvioi, että eläkeindeksin muutos hyödyttäisi kaikkein eniten hyvätuloisimpia eläkeläisiä. Akavan mukaan työeläke paranisi, mutta pienituloisimpien kansaneläke ja takuueläke eivät.

Kansalaisaloitetta ajavan Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolustaa aloitetta Puheenvuoron blogissaan. Kiljusen mukaan uudistus auttaa niitä työeläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alla

–Ei työeläkkeiden indeksiuudistus vaikuta lainkaan köyhimpiin 100 000 eläkeläiseen, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä. Se ei vaikuta myöskään lapsiin, jotka saavat lapsilisiä eikä työttömiin, jotka elävät työttömyysturvan varassa. On siis totta, että 750 euron takuueläke jää silleen, parannettiin työeläkkeitä vaikka kuinka. Sen sijaan indeksiuudistus auttaa 330 000 työeläkeläistä, jotka elävät köyhyysrajan alla, Kiljunen kirjoittaa blogissaan.

–Akava muistuttaa, että eläkeindeksin muutos hyödyttäisi eniten hyvätuloisempia eläkeläisiä. Vastustaako Akava palkankorotuksia? Nekin hyödyttävät eniten euroina suurituloisia. Saman tekee ”köyhien puolta oleva” taitettu indeksikin. Vai onko Akava ajamassa eurokorotuksia niin palkkoihin kuin eläkkeisiin? Upeata. Tai ehkä Akava vaatii eläkekattoa? Kaikissa EU-maissahan sellainen on paitsi Suomessa, Virossa ja Irlannissa, hän jatkaa.

Keskusteluun ottaa kantaa myös kokoomusveteraani, ylipormestari Raimo Ilaskivi, joka kuvailee Akavan kannanottoa hämmästyttäväksi.

–Muuhun tulokseen ei voi tulla kuin että teksti on tullut suoraan eläkeyhtiötrolleilta - niin paljon samansuuntaista potaskaa media on nyt täynnä. Ja että Akava on ajamassa euromääräisiä korotuksia prosenttikorotusten sijaan työmarkkinoille, ei voi olla totta! Valitettavaa vain, etteivät jo eläkkeellä olevat entiset akavalaiset voi tehdä muuta kuin kertoa omat kokemuksensa taitetusta indeksistä äänivaltaisille Akavan nykyjäsenille. Jos näillä olisi rohkeutta, puheenjohtajan palli alkaisi heilua, Ilaskivi toteaa Kiljusen blogista syntyneessä keskustelussa.

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
            Kimmo Kiljunen
Kimmo Kiljunen
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Olen samaa mieltä kuin Kaarle. Nykyisiin eläkeyhtiöiden laskelmiin ei voi luottaa. Ne ovat tarkoitushakuisia. Janne Pelkonen voisi julkistaa ne vanhat laskelmat, joiden avulla eduskunta saatiin säätämään tämä nykyisin voimassa oleva laki leikatusta indeksistä. Ne pitäisi löytää eduskunnan arkistoista, vai onko ne sensuroitu? Eipä taida mies kuitenkaan tätä tietoa meille julkistaa...

Carolus Linden

On melko mahdotonta onnistua arvioimaan tarkoituksenmukaisen tarkasti, kuinka paljon kukin ja kukin ryhmä tulee saamaan eläketuloa vastaisuudessa. Vaikeutena on, että eläkkeet, eläkerahastojen tuotot ja maksettavista eläkkeistä saajalle käyttöön jäävät summat, ja ehkä jotkut muutkin näihin asioihin vaikututtavat seikat, ovat kulloinkin hallitsevien poliitikkojen päätösten vaikutuksen alaisia.

Olavi Nieminen

Jopa on höpöä ja laitonta kirjoittelua.
Juridisesti eläke on palkkaa, joka on aiemmin pidätetty ja maksetaan eläkkeenä = palkkana takasin. Eläkerahastot ovat sijoittaneet nämä rahat kasvamaan tuottavasti. Siihen pottiin kuuluu palkansaajan ja työnantajan maksamat e-maksut. Pelkosen kirjoitus on siis laiton.
Eläkeläiset ovat eläkkeensä jo maksaneet, joihin heillä on oikeus. Eivät tulevat sukupolvet ole meidän eläkkeiden maksajia vaan me.
Kuntien eläkerahaston asiantuntija esitelmöi n. 2004, että meidän eläkerahamme riittävät hyvin tulevaisuuteen. Isot ikäluokat ovat maksaneet paljon ja ne ovat myös tuottaneet paljon.
Miksi myös valtion päätöksissä (indeksi, vero) eläkkeet eivät ole palkkaa kun ne laissa ovat?
Miksi nämä Pelkoset ovat tulossa meidän palkka (eläke) kukkarollemme?

Raimo Laine

Eläke ei ole palkkaa. Maksetut eläkemaksut on käytetty silloisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen. Meidän eläkettämme taas maksavat mm. nykyiset työtätekevät. Jos saamme lisää, heidän maksunsa nousevat. Ihmeellistä, ettei tieto vaan mene perille, vaikka sitä on toitotettu jo vuosikymmeniä. Jos eläkkeet maksettaisiin rahastoista, ne nollautuisivat neljässä vuodessa.
Eläkkeen tarkoitushan on turvata kohtuullinen elämäntaso, eikä rikastuminen.
Elinkustannusineksi tekee tämän hintojen nousut ym. huomioiden.
Olkaamme tyytyväisiä eika ahneita ja ajatellaan meidän jälkeistäkin Suomea.

Tarja Laakso

Yli 180 miljardin eläkerahasto kertoo siitä, että me kohta eläkkeelle jäävät olemme maksaneet eläkkeitä nykyisten eläkeläisten eläkemenojen lisäksi tuon verran odottamaan omia eläkkeitämme. Siinä vaiheeessa kun me olemme maksaneet näitä eläkemaksuja, eläkettä ovat nauttineet sellaiset, jotka eivät ole omaa eläkettään maksaneet varastoon (koska kansaneläkejärjestelmä otettiin käyttöön 1962 ja rahastot 1990-luvulla). Eli esimerkiksi minä olen maksanut koko työelämäni ajan sekä silloisten eläkeläisten eläkkeitä, että kasvattanut rahastoja rahastojen kerryttämisen alusta alkaen (siirtynyt työelämään 1988, sitäkin ennen tehnyt toki kaikki kesät 16 vuotiaasta asti kesätöitä).

Nyt sitten kerrotaan, että juuri meidän eläkkeistä, jotka olemme tuon rahaston maksaneet, pitäisi vähentää eläkkeitä jotta tuleville sukupolville jää eläkkeitä maksettavaksi. Eiköhän heillä ole aikaa maksaa omia eläkkeitään tässä ihan riittävästi, tällä hetkellähän lasketaan, että eläkevarat loppuvat vuoden 2060 jälkeen, vaikka eläkeläisten määrä on siihen mennessä vähentynyt jo selvästi huippuvuodesta, jonka arvioidaan olevan vuonna 2033. EU:n arvionkin mukaan vuonna 2060 Suomen eläkekustannukset suhteessa BKT:hen ovat palanneet nykyiselle tasolle. Eli kysymys kuuluu, mihin perustuu arvio, että vuoden 2060 jälkeen eläkekustannukset nousevat merkittävästi (ei ainakaan eläkeläisten määrään, syntyvyyshän on laskenut suurten ikäluokkien jälkeen).

Eli vaikka eläkekustannukset nousevat, edelleen rahastot kasvavat, koska maksettujen eläkemaksujen lisäksi tuo rahastokin tuottaa (3.5% tuottatavoitteella 6,5 miljardia vuodessa ja korkoa korolle huomioiden tulevina vuosina vieläkin enemmän kun kerran rahastojen tuottoa ei käytetä eläkkeiden maksuun vaan eläkkeitä maksetaan suurin piirtein sama määrä kuin mitä kerätään eläkemaksuina). Ja ilmeisesti tarkoitus on, etteivät ne missään vaiheessa pienentyisikään, vaikka niiden oikeasti kuuluisi pienentyä jo nyt ja tulla käytetyiksi loppuun siinä vaiheessa kun suuret ikäluokat ovat kuolleet. Siis meidän maksamamme eläkkeet meidän eläkkkeisiin, ei tulevien sukupolvien eläkkeiden maksuun, hehän maksavat sitä tällä hetkellä varastoon itselleen.

Niin, ja mehän maksamme tälläkin hetkellä verojen muodossa takuueläkkeet (ja mitä niitä ei työeläkkeitä nyt onkaan).

Se mistä voisi kustannuksia alentaa, on ylisuuret eläkkeet. Heillä, jotka niitä saavat, on varaa elää ilman ylisuuria eläkkeitäänkin, kyllä he ovat tienanneet niin paljon työuransa aikana, että niillä elättää kyllä itsensä eläkkeelläkin. Ja jos vedotaan siihen, että he ovat maksaneet eläkkeensä ja saavat vain maksamiaan eläkkeitä, voi todeta, että niin me kaikki muutkin, eikä meistäkään kaikki saa kaikkia maksamiaan eläkkeitä takaisin (jos esimerkiksi kuolemme nuorempina kuin mitä eliniän ennuste meidän keskimääräiseksi iäksemme määrittää). Emmekä saa siksikään, että meiltä ollaan viemässä jo nykyisillä päätöksillä aika paljon maksamistamme eläkkeistä (korotetulla eläkeiällä ja sillä, että maksamme kaiken aikaa vakuutusyhtiöiden työntekijöiden ja erityisesti niiden johtajien palkat ja lisäksi vielä yhtiöiden tuottamat voitot). Nämä ylisuuret eläkkeet voisi tasata pienempien eläkkeiden maksuun (eli että ne, jotka ovat työstään saaneet pientä palkkaa, saisivat edes eläkkeellä suhteessa hieman suurempaa korvausta - heidän työlläänhän Suomi on nostettu hyvinvointiyhteiskunnaksi ja heidän työpanoksellaan sijoittajat, yritysten omistajat ja johtajat elävät leveästi).

Raimo Laine

Huonoista suhdanteista johtuen rahastot eivät ole tuottaneet juuri mitään viime vuosina
ja niitä on jouduttu käyttämäänkin, jottei elämaksuja tarvitsisi nostaa.

Eläkkeiden vähentämisesta ei ole kyse, vaan niiden korottamistavasta.

Tarja Laakso

Höpö, höpö. Eläkerahastot ovat kasvaneet erittäin paljon tätä vuotta lukuunottamatta ja jos katsoo tämänhetkisiä muita rahastoja, voisin kuvitella tuloksen olevan myös eläkerahastoilla loppuvuodesta aika lailla plussalla, vaikka kesäkuussa 2016 varat olivatkin samat kuin vuoden 2015 lopussa.
Vuonna 2011 136,3 miljardia - eläkemenot noin 20,5 miljardia
Vuonna 2012 149,6 miljardia - eläkemenot noin 21,9 miljardia
Vuonna 2013 162,2 miljardia - eläkemenot noin 23,3 miljardia - vakuutusmaksut + tvr-maksut + valtion osuus maksuista (eli käytännössä eläkemaksut) 23,9 miljardia. Sijoitustuotto 11,8 miljardia
Vuonna 2014 172,5 miljardia - eläkemenot noin 24,4 miljardia - vakuutusmaksut + tvr-maksut + valtion osuus maksuista (eli käytännössä eläkemaksut) 24,5 miljardia. Sijoitustuotto 11,9 miljardia
Vuonna 2015 180,9 miljardia - eläkemenot noin 25,2 miljardia - vakuutusmaksut + tvr-maksut + valtion osuus maksuista (eli käytännössä eläkemaksut) 24,8 miljardia. Sijoitustuotto 8,5 miljardia

Lähteenä käytetty Telan sijoitusanalyysi-sivuston tietoja ja etk:n tilastotietokannan tietoja.

Rainer Puskala

On ihmeellistä, että selvästä asiasta kiistellään. Nykyiset eläkeläisethän ovat omaa eläkkettään kartuttaneet koko työuransa ajan. Ei se ole pois tulevilta eläkeläisiltä. On myös huomioitava, että esim. 1945 ja -46 syntyneistä on jo lähes kolmannes kuollut. Heille ei tarvitse maksaa eläkettä.