Maanantai 24.7.2017

”Tämä on synkkä päivä suomenruotsalaisille” – Rkp:ssä pelätään nyt yksikielistä Suomea

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.12.2016 08:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Oppositio ihmetteli tiistaina eduskunnassa hallituksen suhtautumista kaksikielisyyteen. "Jos eläisimme siinä Suomessa, mikä meillä vielä oli 10 tai 15 vuotta sitten, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, niin luulen, että pääministeri olisi puhaltanut pilliin", arvioi Ville Niinistö (vihr.).
|

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen piirissä pelätään, että päätös Vaasan keskussairaalan päivystysaseman poistosta on itseään suurempi signaali ja jopa askel kohti yksikielistä Suomea.

Eduskunta hyväksyi tiistaina alustavasti niin sanotun päivystysuudistuksen periaatteet. Uudistuksen myötä Suomeen tulee 12 ympärivuorokautista päivystyssairaalaa, joiden joukossa on Pohjanmaalta Seinäjoki, ei Vaasan keskussairaala. Rkp vastustaa uudistusta, koska on huolissaan suomenruotsalaisten oikeuksien toteutumisesta Seinäjoella.

Espoolainen nuori kuntavaikuttaja Nicholas Kujala (r.) ennakoi eduskunnan päätöstä Puheenvuoron blogissaan tiistaina. Hän kertoo ennustaneensa vaikeita aikoja jo viime eduskuntavaalien tuloksen nähtyään.

– Silloin ennustin, että Suomessa ryhdytään toimenpiteisiin jotka helpottaisivat perustuslain 17§ 1. mom. muuttamista muotoon ”Suomen kansalliskieli on suomi”. Tänään eduskunta päättää ottaa harppauksen tuota kohti, Kujala kirjoitti tiistaina ennen eduskunnan päätöstä.

Hänen bloginsa otsikko kuuluu: Enää askel kohti Suomen yksikielistä tulevaisuutta. Kujalan mukaan hallituksen 12:sta päivystyssairaalan ratkaisu on erikoinen, koska niin kutsuttu ”12+1”-malli ei arvioiden mukaan tulisi kauheasti 12 sairaalan mallia kalliimmaksi. Lisäksi Seinäjoellakin on myönnetty, että kaksikielisten palveluiden turvaaminen tulee olemaan haaste.

– Seinäjoella 97,6% asukkaista ovat suomenkielisiä ja 0,2 ruotsinkielisiä. Tästä on helppo todeta että lähtökohdat kaksikieliselle erityissairaalalle eivät ole hyvät. Kummassakaan kunnassa ei ole vastustettu 12+1 mallia, päinvastoin, kummassakin on sitä kovaan ääneen vaadittu. Miksi hallitus ei kuuntele, Kujala ihmettelee.

Hänen mukaansa lista ruotsinkielisten aseman heikennyksistä on pitkä.

– Suomessa suljetaan ainoa käräjäoikeus, jossa enemmistökieli on ruotsi (Pietarsaari). Suomessa suljettiin aikoinaan Tammisaaren synnytyssairaala, nyt suljetaan myös Porvoon synnytyssairaala. Suomessa valmistellaan alueellisten kielikokeilujen käyttöönottoa, mahdollisesti muuallakin kuin itä-Suomessa, Kujala kirjoittaa.

– Tänään Suomessa lakkautetaan Vaasan keskussairaalan täyspäivystys, ja ulkoistetaan se Seinäjoelle. Tänään on aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen.

Kujala väittää, että edessä on ”perustuslakimuutoksen vireillepano lähiaikoina”.

”Tänään on aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen”

– Suomen Hallitus näyttää kerta kerran jälkeen että kaksikielisyys ei ole heille tärkeä asia. Hallitus jossa istuu muun muassa Kansallinen Kokoomus, joka yleensä on suht avoimesti kannattanut kaksikielisen Suomen ajatusta, ymmärtäen meidän historiaamme. Valitettavasti tämä on synkkä päivä suomenruotsalaisille, Kujala kirjoittaa.

Hän uskoo, että tällaisten päätösten mukaanyhä useampi korkeakoulutettu ruotsinkielinen muuttaa Suomesta pois”.

Eduskunnassa arvioita: signaali suomenruotsalaisille

Myös eduskunnan keskustelussa kuultiin arvioita, joiden mukaan päivystyspäätös on suurempi asia kuin miltä näyttää.

– On mielestäni tärkeää muistaa, että tällä on suurempi merkitys kuin yhden sairaalan perustaminen tai yhden päivystyksen turvaaminen. Kysymys on siitä signaalista, minkä annamme Suomen kansalaisille, Suomessa asuville ruotsinkielisille ja ehkä kaikille muillekin, jotka laskevat, että perusoikeudet ovat jollain tavalla heidän turvanaan, sanoi Eva Biaudet (r.).

– Tässä ajassa on paljon sellaisia merkkejä, että me emme ymmärrä niitä rakenteita, joilla oikeusvaltio ja tällainen pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu, ja hyvin heppoisin perustein olemme nakertamassa sitä peruskiveä, jolle Suomen menestys on rakentunut. 

Hän toivoi, että ”kaksikielisyys voisi toteutua myöskin arjessa, myös silloin, kun ihminen on heikoimmillaan, kun on sairas”.

Myös toinen oppositiopoliitikko Ville Niinistö (vihr.) katsoo, että Suomen suhtautumisessa kaksikielisyyteen on tapahtunut muutoksia.

– Suomessa on aina ollut tapana, että valtiomiehet ja -naiset tiukassa paikassa puolustavat molempien kansalliskieltemme asemaa. Olin eilisiltana aika hämmentynyt, kun harkittiin tämän prosessin jälkeen, mitä päivystysasetuksen osalta ja tämän uudistuksen osalta on käyty, että pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo tulevat varta vasten tänne illalla äänestykseen vastustamaan asian pöytäämistä, joka olisi antanut mahdollisuuden sille, että olisi oikeasti harkittu sitä, ovatko perustuslakivaliokunnan asettamat edellytykset kielellisistä oikeuksista ylipäätään tässä lakiuudistuksessa toteutumassa, Niinistö ihmetteli.

– Jos me olisimme eläneet siinä Suomessa, mikä meillä vielä oli 10 tai 15 vuotta sitten, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, niin luulen, että pääministeri olisi puhaltanut pilliin ja katsonut tämän asian uudestaan läpi, niin että kielelliset oikeudet tulevat turvatuiksi, Niinistö jatkoi.

Rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz kirjoitti samasta huolesta blogissaan maanantaina.

– Kaksikielisen hoidon epäämisellä olisi myös muita huolestuttavia seurauksia. Siitä muodostuisi ennakkotapaus, jonka mukaan todettaisiin, että kansalaisten oikeus palveluun omalla kielellään on toissijainen poliittisille tavoitteille. Silloinkin kun se helposti olisi järjestettävissä. Ja tämä olisi suuri periaatteellinen isku Suomen kaksikielisyydelle, asialle, jonka eteen Suomen Keskustakin on aikaisempien puheenjohtajien kausilla tehnyt työtä, Adlercreutz kirjoittaa.

Lue myös: Nyt pakkoruotsille vastustusta vihreistäkin: ”Miksi sitä opiskellaan?”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Tähti

RKP saattaa olla oikeassakin, synkkä päivä suomenruotsille. RKP on nyt myöntänyt, että kouluruotsi ei riitä mihinkään. Mitä nyt ajattelee ne esim opiskelijat jotka tenttaavat virkamiesruotsia? Se ei siis kelpaakaan?

Olen ihan varma että virkamiesruotsin pohjalta olisi ruotsinkielisiä voitu palvella, jos ei suoraan heti niin pienen kertauskurssin jälkeen. Tämä episodi voitaisiin nähdä päinvastoin positiivisena asiana ruotsin kielelle, koska nyt useampi suomenkielinen saa yhteyden ruotsinkieliseen väestöön.

Eli RKP mokasi ja pahasti. Nyt alkoi taas pakkoruotsikeskustelu uusin argumentein, jipii...

Jaakko Aalto

Lääkärin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu, että hänellä pitää olla sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, että hän pystyy sen avulla selviytymään tehtävistään. Hänellä täytyy olla todistus siitä, että hän on suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon tai yleisen kielitutkinnon. Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan vähintään tyydyttävä taitotaso kaikilta osa-alueilta ja yleisestä kielitutkinnosta vähintään keskitason tutkinto (tasot 3–4) kaikilta osa-alueilta. Myös sairaanhoitajista suuri osa on suorittanut kielitutkinnon ja kaikki ovat sitä koulussa lukeneet. Nyt tämä sitten noteerataankin nollan arvoiseksi ja jopa vedetään esiin perustuslaki. Vai onko se pöyristyksen aihe se, että sairaala sijaitsee suomenkielisessä kunnassa?

Morgan Kane

Kuulinko viulujen soivan taustalla, kun luin tätä? Lipponen olisi varmasti torpannut jutun, sillä hänelle ruotsinkieliset olivat "valittu kansa." Hän on nyt onneksi pääsääntöisesti pysynyt pois julkisuudesta huomattuaan presidentin vaaleissa suosionsa määrän.Helpottaisiko Rkp:n porukkaa, jos ajateltaisiin, että näin he osallistuvat monikulttuurisen suomen kustannuksiin? Tulevaisuudessa, jossa meillä on paljon eri kielisiä ryhmiä, ei voida suosia enää yhtä pienehköä kielivähemmistöä menneisyyden varjolla.

Olli-Pauli Sarvaranta

Vaasan suomenkieliset ovat yhtä näreissään. Suomi maksaa nyt hintaa persujen hallitustyöhön osallistumisesta, Keskusta ja Kokoomus jaksavat tuskin edes vikistä. Hyvin koulutetun, käytännössä kaksi- tai kolmikielisen kansanosan jatkuva muutto Ruotsiin tai jopa kauemmas, tulee vielä kalliiksi!

Morgan Kane

Joskus uhkaa lähteä somalit Britanniaan paremman sosiaaliturvan vuoksi, ja joskus korkeakoulutetut, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta. Tervemenoa sitten, mutta varmistakaa, että se kielitaito ei ole "rantaruotsin" tasoa ja että siellä kauemmassakin paikassa ollaan valmiita palvelemaan ruotsiksi.

Jaakko Aalto

Mistähän nuo persut tähän ilmestyivät? Se kun näyttää olevan suunnilleen ainoa puolue, joka ei tästä päivystysasiasta ole mitään sanonut. Asian esittelee kepun Juha Rehula ja kokoomuksesta esillä tuntuisi eniten olevan Paula Risikko. Kumpikaan ei ole väittänyt, että heidän ylitseen olisi kävelty.

Olli Porra

RKP:llä on suuria vaikeuksia selittää, miksi pakkoruotsin ja korkeakoulujen pakollisen ruotsin tentin suorittaneet Seinäjoen lääkärit ja sairaanhoitajat eivät kelpaakaan rantaruotsalaisten hoitajiksi. RKP on aina perustellut pakkoruotsin tarpeellisuutta nimenomaan ruotsinkielisen palvelun turvaamisella koko Suomessa.

Taitaa olla niin, että pakkoruotsin todellinen syy onkin vain suomenkielisten kyykyttäminen.

Mitään todellista tarvetta pakkoruotsilla ei ole koskaan ollutkaan. Ei suomea huonosti osaavien ruotsinkielisten pienen joukon palvelujen turvaamiseen tarvita yli viiden miljoonan suomenkielisen pakollista ruotsin opiskelua, varsinkaan kun pakkoruotsi ei RKP:n mukaan tuota edes minkäänlaista pätevyyttä mihinkään.

Jarmo Hussi

"Hän uskoo, että tällaisten päätösten mukaan ”yhä useampi korkeakoulutettu ruotsinkielinen muuttaa Suomesta pois”." Miten perustuslaissa mainittu tasa-arvo toteutuu ruotsinkielisessä korkeakoulutuksessa? Eikö Hankkeniin ole huomattavasti helpompi päästä kuin kauppakorkeaan?

Carolus Linden

Perustuslaissa on muitakin kohtia, jotka nykyään aiheuttavat kohtuuttoman suuria käytännöllisiä hankaluuksia ja kustannuksia.Koko Perustuslaki pitäisi arvioida uudestaan sen säännösten vaikutusten kannalta ja uudistaa siten, että ilmeiset, eri säännöksistä aiheutuvat, epäkohdat poistuvat.
On aiheellista saattaa kansainvälisten sopimusten ja monien muiden jalojen periaatteiden toteutuminen toimimaan muiden säännösten kuin Perustuslain kautta.
Voi olla hyväksi, jos Perustuslaki toteuttaa, edistää ja vaalii ensisijaisesti Suomen ja sen omien kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia,etuja ja tarpeita.

Mikko Toivonen

Tämä on pitkään tilauksessa ollut järjellisen ja oikeudenmukaisen kielitoiminnan alku.
Lopulta sen on johdettava vähemmistön pakkokielen muuttamiseen vapaaehtoisuuteen mikä onkin sen kielen tason ja tarpeen osalta ainoa mahdollinen ratkaisu.
Minua aidon riksvenskan osaajana on aina surettanut pakkoruotsin kelvoton laatu ja se työmäärä mikä puhtaaseen kelvottomuuteen on käytetty ja samalla heikennetty vientimiestemme kykyjä ja tasoa todellisilla ostajamarkkinoilla.

Asia kun on niin, että tuotanto ei ole koskaan mikään ongelma. Ongelma on saada se myytyä ostaville markkinoille ja Ruotsin markkinoiden myyntiin pitäisi riittää 5% kaksikielisiä kiva svenskan puhujia ja muut keskittyä muun maailman kieliin ja tapoihin.

Se että 5% vähemmistö ei muka kykenisi pääkielellä sairaalaan menemään tai muualla tyydyttävästi toiminaan on vain tuolle vähemmistölle suureksi häpeäksi.

Pentti Westerholm

Turha pelko :Pakkoruotsin poisto lisää entisestään hyvää kielitaitoa.Tulee enemmän saksan,venäjän,englannin, ranskan,turkin jne taitajia kun ei tarvitse riippana laahata pakkoruotsia.Myös ruosinkielen taito lisääntyy.Sitä opiskelevat ne jotka todella haluavat.Näitä ruotsin taitavia terveydenhoidon henkilöitä voi sitten palkata Seinäjoelle.

Heikki Tala

Suomi ei koskaan ole ollut yksikielinen eikä siitä sellaista koskaan tule. Päinvastoin kielten kirjo vain kasvaa. Mutta maamme kielipolitiikka ja -lainsäädäntö alkavat lähestyä pohjoismaista mallia, missä valtavan suuren enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli (pääkieli). Sen lisäksi on joukko vanhoja kielivähemmistöjä, joiden äidinkieli saa kansallisen vähemmistökielen aseman (kuten Ruotsin ikivanha vähemmistökieli suomi vihdoin EN:n painostuksesta sai 2000-luvun alussa Ruotsissa).
Itsestään selvää on, että pakkoruotsi alakoulusta yliopistotutkintoihin poistuu. Jatkossa ruotsia opiskelevat ne, joilla on siihen halua ja motivaatiota. Keinotekoinen "virkamiesruotsi" on ensimmäinen poistettavien listalla, sillä läheskään kaikki eivät koskaan ryhdy virkamiehiksi. Nythän on valtavaa henkisen pääoman tuhlausta, että meillä on "ruotsia vaille maistereita" ja muita vastaavia. Ruotsin kieli ei saa olla yleinen tutkinnon ehto.

Suomessa ruotsin kieli on satoja vuosia ollut vallankäytön väline ja jostain kumman syystä se on sitä edelleen. Tarvittiin valtava työ internetissä ennen kuin kansalaiset ovat havahtuneet tähän epäkohtaan. Siihen tarvittiin myös Rkp:n jättäminen hallituksen ulkopuolelle ja... No, kyllä kansa tietää.

PS. Soininvaara oli jo 23.11.2009 oikeilla jäljillä plokissaan: "Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti."

Hannu Koho

"Kaksikielinen" Suomi olisi ollut ehkä 1700-luvulla, jos suomen kielellä olisi ollut jonkinlainen virallinen asema. Nykyinen Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan monikielinen maa, jossa on yksi pääkieli - meillä suomi.
Maamme leikkimielinen ja kallis kaksikielisyys ei tule koskaan toimimaan ennen kuin myönnetään sen alueellinen luonne: siellä missä on ruotsinkielisiä 20% tai enemmän, eletään elävässä kaksikielisyydessä, ja tämän tulee myös näkyä julkisten palvelujen järjestämisessä. Muualla - valtaosa maasta - muiden vähemmistöjen on saatava kielelliset palvelunsa samoin perusteluin kuin ruotsinkielistenkin.
Eli kyse on siitä, mitä "kaksikelisyydellä" halutaan tarkoittaa. RKP:n näkemys ei ole tästä todellisuudesta.

Markus Vuorivirta

Voisin kyllä korjata tänne, että suomen kouluopetus on tällä hetkellä kaksikielistä vain hyvin harvoille opiskelijoille - niille, ketkä valitsee ruotsin kielen pääaineeksi - ja nämäkin joutuvat vielä ottamaan "vähemmistökieleksi" vaikka englannin. Suomi ei siis ole KAKSIKIELISEN kouluopetuksen maa. Suomi on tällä hetkellä KOLMEKIELISEN opetuksen maa. Ja ollut sitä jo vuosikymmeniä. Tämä jos mikä hämmentää pieniä lapsia. Mitään kieltä oikeen opi kunnolla - edes tätä pääkieltä - suomea kun siinä solkataan samaan aikaan "toista kotimaista kieltä" ja sitten vielä sitä kolmatta mistä on maailmalla jotain hyötyäkin. Englantia. Kyllä ne paukut pitäisi laittaa aitoon kaksikielisyyteen ja siten antaa lapsille valinnanvapaus että mikä se TOINEN kieli suomen kielen lisäksi on. Englanti, Ruotsi, Venäjä tai vaikka Espanjan/portugalin kieli joka on muuten maailmalla myöskin aika vallitseva. Nyt lapset koittavat tankata kolmea kieltä samaan aikaan, ja on aivan ymmärrettävää että on pää pahasti pyörällä. Varsinkin kun samaan aikaan niin kakarat kuin aikuisetkin miettii että "mikä hiton järki tässä on, jonkin 1700-luvun hömpötysten vuoksi". Kuitenkin muut pohjoismaat saavat valtavan kilpailuedun kun saavat opetettua sitä englantia oikein kunnolla ja antaumuksella kun siinä ei ole mitään maailman mittakaavassa kolmatta vähemmistökieltä solkattavana ja sotkemassa... Sama koskee virolaisia, oikeastaan lähes kaikkia muita maapallon maita... Lapset opettelevat yhtä tai kahta kieltä max. Näin se pitää olla suomessakin ja lopettaa 1700-luvun hömpötykset. Ruotsalaisillakin on valtava kilpailuetu kun täällä jaksvat höpöttää kolmekielisyyden rikkaudesta samaan aikaan kun moista hömpötystä harrasteta edes herraskansan emomaassa...

Panu Peltonen

Pärjäisivätköhän ne suomenruotsalaiset edes siellä länsinaapurissa kielellisesti jos sinne muuttaisivat?

Pah. Jos apua tarvitsee eikä silti kielellinen ego kestä sitä ottaa vastaan vääränkieliseltä niin odottakoon seuraavaa päivää.
Sinänsä ajattelisin kyllä että Vaasan ja sen lähialueen kokoisessa ihmiskeskittymässä sietäisi olla kunnon päivystys, mutta jos niitä voi olla vain yksi, se EI todellakaan voi olla muuhun alueeseen nähden syrjäisellä rannikolla.