Tiistai 11.12.2018

Perustulosta ei sittenkään vastikkeetonta? Ministeri: ”Pitää tarjota osallistavampi vaihtoehto

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.12.2016 18:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Sisäministeri Paula Risikko sanoo, että perustulo voi pahimmassa tapauksessa passivoida ihmistä.
|

Faktakulma

Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe 2017−2018:

-Tavoitteena saada tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllistymiseen sekä selvittää perustulon muita vaikutuksia.

-Perustulon taso: 560 €/kk, veroton etuus.

-Kohderyhmä Suomessa asuvat 25−58-vuotiaat, joille maksetaan marraskuussa 2016 työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Otos 2000 henkilöä, jotka valittu satunnaisotannalla. Muu kohderyhmä muodostaa tutkimuksen verrokkiryhmän.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vaatii hallitusohjelman mukaisen osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilua perustulokokeilun yhteydessä.

– Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta ei automaattisesti kannusta työhön. Perustulo voi pahimmassa tapauksessa jopa passivoida ihmistä. Pitää tarjota osallistavampi vaihtoehto, Risikko kommentoi tiedotteessaan.

Hän sanoo, että osallistuminen voi tarkoittaa eri asioita. 

–Perinteinen työttömien aktivointipolitiikka on osoittautunut heikoksi keinoksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja estää syrjäytymistä. Perustulokokeilu tuo uuden kulman sosiaaliturvan kehittämiseen, mutta siitä puuttuu osallistava elementti. Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan, Risikko kertoo.

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ilmoittivat perjantaina kannattavansa sisäministeri Risikon ehdotusta.

–Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. 

–Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti kommentoi.

Sari Raassina korostaa, että Suomen osiaaliturvajärjestelmä ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. 

–Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää.

Hallituksen perustulokokeilu alkaa tammikuussa. Kelan mukaan 2000 satunnaisesti valittua, Kelan työttömyysetuuksien piirissä olevaa suomalaista saa pian kirjeen Kelalta ja heidän tililleen alkaa tammikuusta lähtien tulla kuukausittainen 560 euron perustulo. He saavat perustuloa kahden vuoden ajan eli 2017–2018. Perustulon uskotaan oikein toteutettuna poistavan kannustinloukkuja ja lisäävän työn vastaanottamista.

Lue lisää: 2000 suomalaista saa pian kirjeen: Tilille 560 € joka kuukausi – perustulosta ei voi kieltäytyä

Faktakulma

Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe 2017−2018:

-Tavoitteena saada tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllistymiseen sekä selvittää perustulon muita vaikutuksia.

-Perustulon taso: 560 €/kk, veroton etuus.

-Kohderyhmä Suomessa asuvat 25−58-vuotiaat, joille maksetaan marraskuussa 2016 työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Otos 2000 henkilöä, jotka valittu satunnaisotannalla. Muu kohderyhmä muodostaa tutkimuksen verrokkiryhmän.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Laitinen

Jos tässä maassa jonkun pitäisi alkaa töihin, se olisi ilman muuta hallituksen ministerien ja koko eduskunnan. Ihmisten kiusaamisen ja kyykyttämisen ja omatoimisen yritteliäisyyden estämisen sijaan hallituksen tulisi nyt alkaa toimimaan siten että niitä työpaikkoja tulisi enemmän ja siinä ei auta mitenkään se että aletaan kyykyttämään ihmisiä ja estämään omatoiminen yritteliäisyys.

Hallituksen ja eduskunnan toiminta alkaa olla jo maanpetoksellista toimintaa. Koska tällä ihmisten kiusaamisella ja omatoimisen yritteliäisyyden estämisellä ei hyödytetä kuin kilpailijamaitamme ja kustaan omille jaloillemme.

Marja-Liisa Kalkela

Samaa mieltä.
Kun nyt puhutaan kansan sosiaaliturvasta ,joka rahoitetaan kansan itse maksamista verovaroista.
Luulisi Ex-sosiaali ja terveysministeri Risikon tietävän että kaikki Kelasta maksettavat etuudet,tuet,eläkkeet ym.on tuota samaa sosiaaliturvaa .
Nythän on niin että perustuslaki/yhdenvertaisuuslain mukaan ,osallistuva pitäisi kuulua myös muihinkin tukiin .
Esim. Ansiosidonnainen vanheimpainraha ,Kelasta
(joka voi olla jopa 3 000e-4 000e/kk hyvä tuloisella)
Ja kuten eduskunnan kaaviossa näkyi rikkaat ja hyvätuloiset saa eniten sosiaaliturvasta. Osan tulonsiirtona köyhimpien kustannuksella. Esim.asumistuessa.

Tarja Laakso

Perustulon pitää olla vastikkeetonta, ja sen pitää olla sillä tasolla, että ainakin lähes kaikki muut tukimuodot voi poistaa, eli että sillä pystyy juuri ja juuri elämään. Sillä tuo tukiviidakon karsiminen on se suurin hyöty perustulosta, ja toisaalta se korjaa eriarvoisuudenkin, kun kaikki saavat sitä tarvitsematta opiskella kaikki porsaanreiät, joita tukiviidakkoon liittyy. Mutta ennenkaikkea asumistuki olisi ihan ensimmäinen tukimuoto, joka pitäisi poistaa. Varsinkin jos sitä saavat hyvätuloiset (en tosin ole kuullut, että sitä saisi edes keskituloiset ja juuri siksi käsittääkseni työn kannustavuus kärsii, kun tuet poistuvat kun menee töihin). En tiedä, mitä sosiaalitukia rikkaat saavat, itse kun en ole saanut senttiäkään tukia opintotukien jälkeen (en edes sitä lapsilisää, kun ei ole lapsia). Mutta toisaalta, eihän se väärin ole siinä mielessä, että keskituloisethan maksavat valtaosan Suomen valtion budjetista, rikkaat toki yksittäisinä henkilöinä euromääräisesti vielä enemmän, mutta kokonaisuutena kuitenkin vähemmän kuin keskituloiset.

Toisaalta kuitenkin on huomioitava, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ja työeläkkeet eivät ole verotuksen / julkishallinnon kautta rahoitettavia tukia, vaan työnantajien ja työntekijöiden itsensä rahoittamia, eli käytännössä viivästettyä palkkaa.

Mutta samalla pitää myös muuttaa verotus tasaverotukseksi - sillä perustulo on loistava tapa tasata tuloerojen vaikutusta. Ja edelleen verotuksen piiristä pitäisi poistaa laaja joukko vähennyksiä. Eli suomeksi sanottuna, pitäisi yksinkertaistaa byrokratiaa. Silloin niistä byrokratiaa pyörittävien virkailijoiden määrää voisi vähentää ja suunnata heidän työ johonkin tehokkaaseen toimintaan mahdollisesti (kyykyttämisen sijaan).

Mutta vastikkeellisuus tukien kohdalla johtaa aivan nurinkuriseen tilanteeseen, juuri siihen, miksi luultavasti Suomessa on niin paljon työttömyyttä. Kun työnantajat haluavat saada työntekijät ilmaiseksi, erilaisten tukien kautta. Ja tukityöllistettyjen työllä kilpailu vääristyy. Samoin kilpailu toki vääristyy myös palkkaamalla pilkkahinnalla ulkomaalaisia, tai jos ei makseta sivukuluja jne. ja näiden asioiden valvontaa pitäisi lisätä, ettei tuontyyppistä kilpailun vääristymää pääsisi tapahtumaan.

Tarja Laakso

Perustulo tulisi halvemmaksi, jos se hoidetaan siten, että tukiviidakko poistetaan. Sillä jo nyt maksetaan tuet niille, jotka niitä tarvitsevat ja mm. minä maksan sitä muille jatkuvasti veroissani (noin 1000 euroa kuukaudessa), mutta byrokratian vuoksi laskeminen tulee kalliiksi.
Ja jos jokaisen verot nousevat saman verran kuin he saavat perustuloa, sekään ei aiheuta lisämenoja kenellekään. Eli käytettävissä oleva rahamäärä säilyy samana. Eli jos minä saisin perustuloa vaikkapa 1000 euroa kuukaudessa ja maksaisin veroa 1000 euroa enemmän, minulla olisi sama määrä rahaa käytettävissä. Ja jos se tuen varassa elävä saa perustuloa kuukaudessa 1000 euroa, hän aiheuttaa saman kustannuksen valtiolle, jos hän nyt saa sen 1000 euroa (+ verot) kuukaudessa työttömyyskorvauksina, asumistukina jne. Ja käsittääkseni suuri osa tukien saajista saa paljon enemmänkin kuin 1000 euroa kuussa, varsinkin pääkaupunkiseudulla asumistukien takia, meidän veronmaksajien (muidenkin kuin pääkaupunkiseutulaisten) pussista.

Jorma Nordlin
Vastaus kommenttiin #7

Jos saisit esimerkiksi tienata siihen päälle 500€ verottomasti, niin jäisitkö mielummin kotiin makaamaan? Tuskimpa!

Näiden Risikoiden pitäisi olla esimerkiksi vuosi kotona työttömänä, niin ymmärtävät enemmän asiaa.

Työttömänä vuosien "lomailu" on tietämättömien huvittava luulo asioista.

Jorma Nordlin

Vastikkeettomuus ei ole se ongelma. Nyt ei ymmärretä perustulon logiikkaa ollenkaan. Perustulo johtaa työllisyyden ja talouden piristymiseen jos se toteutetaan niin kuin sen idea on. Poliitikot sössivät tämänkin asian ja laittavat sössimiset perustulon syyksi.

Perustulo oikein toteutettuna on Kokoomuksekin äänestäjille hyvä juttu, koska siitä hyötyvät sijoittajat ja yrittäjät.

Perustulo muuttaa työmarkkinoita joustavammaksi. Tämän on Wahlrooskin ymmärtänyt ja kannattaa perustulomallia joka on negatiivinen tuloveromalli. Risikko ei ymmärrä mitään perustuloasiasta.

Avaan vähän tätä asiaa

Jos saa perustuloa, jonka taso on sellainen jolla välttämättömyysmenot tulevat juuri ja juuri katetuksi, ottaa mielellään vastaan muutaman päivänkin työkeikkoja joista saa vähän lsää rahaa.

Siitä seuraa yritystoimintaan uusia mahdollisuuksia. Pienillekin yrityksille syntyy kasvun mahdollisuus. Se lyhyille työkeikoille perustuloa saavia työllistävä kasvava pienyritys työllistääkin kohta niitä perustulolla olevia normaalipalkalla ja syntyykin työpaikkoja, joita ei muuten synny.

Joka tapauksessa kuitenkin minimitoimeentulo on pakko maksaa. Nyt se tehdään tavalla, joka aiheuttaa yhteiskunnalle paljon lisää kustannuksia. Byrokratia ja jäykkyys on suuri haittatekijä. Niistä seuraa paperien pyörittelyistä aiheutuneiden kustannusten lisäksi työkyvyn laskeminen, josta seuraa pitkittynyttä taloudellisen tuen tarvetta. Montaa kertaa ihminen ei kestä byrokratiasta aiheutuvaa tulotonta jaksoa, jonka jälkeen se on käytännössä työkyvytön.

Ei vastikkeellisuus juuri edellä mainittuihin työkyvyttömiin mitenkään auta. Heillä on lääkärintodistus. Eli ei ole mitään järkeä.

Nykyinen tukikäytäntö on kaikkein hölmöin ja yhdistettynä se nykyiseen ulosottolainsäädäntöön se on järjetön. Sen järjettömyyden maksat juuri sinä työssäkäyvä, kun työttömyysaikana sairastunut ja ulosottoon työttömyyden seurauksena joutunut ei enää koskaan palaa työelämään.

Valitettavasti näissä asioissa ihmisillä on yleensä vähemmän tietoa, eivätkä käytä järkeä ja reagoivat tunteella.

Älkää unta nähkö, että yhteiskunnan byrokratia vähenisi ja muuttuisi joustavammaksi.

Ralf Karlsson

Millä tavalla ministeru Risikko tämän oli ajatellut? Kansalainen joka saa perustuloa pitäisi pystyä vastaanottamaan lyhyitä työkeikkoja mutta jos tuo perustulo on vastikkelllinen, eli kansalainen on 9 €:n päiväpalkalla syöttämässä vanhuksia ei se muuta mitään että saa perustuloa.

Jarmo Hussi

Meillähän on jo osallistavampi vaihtoehto tarjolla: Kela. Saat tapella lakisääteisitä korvauksista aluehallintoviraston kautta.
Kela on hieno laitos. Jos tarvitset lääkärintodistuksen jota ei julkisen puolen lääkäri voi kirjoittaa, menet yksityiselle puolelle joka tutkii, lausunto lähetetään Kelaan jossa kelan lääkäri tutkii yksityisen puolen lääkärin lausunnon ja hylkää sen. Tämän jälkeen prosessi pyöräytetään uudelleen käyntiin vähän ajan kuluttua.

Jotta tämä prosessi ei olisi näin yksinkertainen kelan etuuskäsittelijät hukkaavat todistuksen papereihisi ja pyytävät tällä välin jo toimittamiasi papereita uudelleen, uhkaavatpa vielä sanktioilla sinua "leväperäisyytesi" vuoksi.

Jos jätät lääkekorvauksia hakematta saattaa sairauspäivärahasi katketa eikä sinulle kerrota syytä. Kysyt kelasta näkevätkö he kaikki ostosi. Sinulle vakuutetaan että kyllä, näemme. Vasta viidennellä puhelulla sinulle saattaa selvitä että kela näkee ostoksesi vai jos olet hakenut lääkekorvauksia niistä.

Vastaavasti lääkekorvausten hakemiseen ei kelalle kelpaa kopio ostokuitista jonka haet apteekista. Vain alkuperäinen kelpaa.
Kyllä, tarvitsemme osallistavamman ja myös syyllistävämmän vaihtoehdon. Mutta hetkinen, meillähän on sellainen jo.

Jorma Nordlin

Juuri noin varmistetaan työkyvyttömyys. Jos on sairaus josta on mahdollista kuntoutua takaisin työelämään, niin kuvaamallasi toimintakulttuurilla ihminen palaa loppuun viranomaispompottelussa tulottomana ja masentuu. Sen jälkeen saa pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen. Juuri tällaisia tapauksia on. Tiedän yhden tapauksen, jossa työvoimatoimiston pyrokratia pysäytti erään henkilön kuntoutumisen depressiosta. Tie sairauspäivärahasta ja kuntoutustuesta johti työkyvyttömyyseläkkeelle. Siinä hävisivät veronmaksajat, yhteiskunta ja henkilö itse. Perustulo lopettaisi tällaisen toiminnan.

Teppo Oikari

Herrat kuvaavat juuri sen järjettömyyden kuinka syrjäyttämisteollisuus maassamme toimii. Tiedän myös tapauksen jossa pankillekin jäi mittavat luottotappiot yrittäjän sairastuttua, myös omaisuus, lähipiirin omaisuus sekä muutaman palkollisen tulevaisuus (joksikin aikaa) tuhottiin juuri tällä menettelyllä. Lisäksi tapauksessa tuli syyteprosessit talousrikoksista ja petosyrityksestä kelaa, vakuutusyhtiötä ja kuntaa koskien. Hieno järjestelmä meillä. Kuka voitti?

Lumira Lumus

Minsteri haluaa ostoskierokselle kokorahan edestä, ministeri haluaa sen perustulonkin omiin ostoksiinsa. Jäähän ministerille itselleen enemmän sijoitettavaa ja puolueelle.

Jokaisella ihmisellä on YK.n ihmisoikeuslakien mukaan oikeus ihmisarvoiseen toimeentuloon ja ihmiselle itselleen kuuluu valinnanvapaus kehittää itseään oman innostuksensa mukaan ei tunnu sopivalta, että ministeri alkaisi elää kansalaisen elämää.
Eikö ministeri kykene kunniottamaan kansalaisen yksityistä elämää ja antamaan heidän elää vapaana omaa elämäänsä.
Mitä ministeri haluaa kansalaisten elämästä?

Tapio Nippala

Surkeaa sosiaalipolitiikkaa joka johtunee siitä että tämä ei ole ministeri Ristikon oma toimiala...

Tulee melkein tippa silmää tämän keskustelun tasosta . Tarvittaisiin enemmän asiantuntija lausuntoja eikä pelkkää kokoomuslaista pohdintaa semminkin kun tämänlaistet ehdotukset eivät sisällä mitään uutta, eivät tuo mitään uutta mutta voivat huonontaa jo olemassa olevan järjestelmän.

Voin omasta puolesta paljastaa että minulla on työttömyydestä kokemustietoa eikä pelkkää mutua.

Pelkän perustulon suurin ongelma on nykyään - vieläkin - se millainen malli lopulta on. Nyt sitä kokeillaan, paikataan ja soudetaan ja huovataan. Sosiaaliturvaan ja työttömyyskorvauksiin verrattuna se on todella kolho.