Maanantai 10.12.2018

Suomella väärä tulkinta Nato-maan avusta? – ”Hallituksella pelkkä toive”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.12.2016 09:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa Jukka Tarkka.
|

Historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka tulkitsee, että Suomen hallituksella ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalla on Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeesta oma tulkintansa, joka ei pidä paikkaansa.

Tarkka viittaa diplomaatti Jaakko Blombergin kirjoitukseen Kanava-lehdessä. Tarkan mukaan niin Blombergin, Suomen hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankin tulkinta on se, että Lissabonin sopimuksen ”turvalauseke velvoittaa unionin kaikkia jäsenmaita antamaan sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle, ja oikeuttaa kaikki jäsenet saamaan muiden jäsenten apua, jos joku niistä joutuu hyökkäyksen kohteeksi”. Tosin Tarkan mainitsemasta ”sotilaallisesta avusta” ei tuolla termillä poliitikkojen papereissa puhuta, vaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja sitä koskevassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä puhutaan konkreettisesta avusta kriisitilanteessa ja hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan auttamisesta.

– Ainakin välittömästi Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen myös Suomen hallituksen virallinen tulkinta oli se, että turvalausekkeeseen kirjoitettu turvatakuu koskee samalla tavalla kaikkia unionin jäsenmaita. Tämä on kuitenkin vain Suomen hallituksen, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja Jaakko Blombergin hurskas toive. Kunpa se olisikin totta, Tarkka kirjoittaa blogissaan.

Lissabonin sopimuksen avunantolauseke nousi varsinaisesti tapetille Pariisin terrori-iskujen yhteydessä, sillä iskujen seurauksena Ranska vetosi lausekkeeseen ensi kertaa koskaan. Suomi on nyt päivittämässä lainsäädäntöään, jotta voi tarjota helpommin apua kriisin kohteeksi joutuneelle maalle.

Tarkan mukaan todellisuudessa Lissabonin sopimuksen sanamuoto on sellainen, että Nato-maalla ei ole velvollisuutta auttaa Natoon kuulumatonta maata sotilaallisesti.

– Sen lisäksi, että Lissabonin sopimuksen kohtaan 42/7 on kirjoitettu jäsenten oikeus saada apua ja velvoite antaa apua, siinä lukee myös: ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteeseen.” Se tarkoittaa sitä, että sotilaallisesti liittotumattomalla unionimaalla, kuten Suomella ei ole velvollisuutta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata, eikä Nato-maalla velvollisuutta auttaa liittoutumatonta, kuten Suomea, Tarkka kirjoittaa.

– Euroopan unionissa ei ole salaovea, josta pääsisi huomaamatta luiskahtamaan Naton suojaan. Unioniin kuuluvat Nato-maat takaavat toisensa. Naton ulkopuoliset ovat ulkona yksin, Tarkka korostaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Karlsson

Tulevaisuus on idässä?
---
"Xinhua: Kiina ja Suomi jatkavat puolustusyhteistyötä"
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/xinhua-kiina-ja-suomi-jatkavat-puolustus...
http://eng.mod.gov.cn/TopNews/2016-09/05/content_4725175.htm
---
"Suomalaisprofessorilta hätkähdyttävä ehdotus SK:ssa: ”Suomi sotilasliittoon Venäjän kanssa”"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005012635.html?utm_campaign=tf...
---
2011:
"USA:n puolustusministeri: Naton tulevaisuus heikko"
"Tällä hetkellä Yhdysvaltain puolustusbudjetti, lähes 700 miljardia dollaria, kattaa noin 75 prosenttia Naton yhteenlasketusta budjetista."
http://yle.fi/uutiset/usan_puolustusministeri_naton_tulevaisuus_heikko/5...
---
2011:
"IMF:n mukaan Yhdysvalloista tuli nyt kahdeksas jäsen ylivelkaantuneiden maiden kerhoon."
http://yle.fi/uutiset/yhdysvaltain_velkamaara_ylitti_bktn/5402231
---
2013:
"Velkavaroitus Kiinasta: Yhdysvallat ei selviä"
"Nyt Yhdysvaltain "kiinalaisreittaus" on enää A-"
"Kiinasta katsoen Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjat ovat toisin sanoen yhtä luotettava – tai yhtä epäluotettava – sijoituskohde kuin Brasilian valtion ja Panaman valtion velkakirjat.
Brasiliaan ja Panamaan rinnastuva luottoluokitus vihjaa, että Yhdysvalloistakin olisi mahdollista käyttää velkakirjamarkkinoiden epätieteellistä ja kaikin puolin epäasiallista rahoitustermiä "banaanivaltio".
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/10/20/velkavaroitus-kiinasta-...
---
2015:
"...Yhdysvaltain liittovaltion velka on yhteensä 18 triljoonaa eli 18 tuhatta miljardia..."
"Republikaanit haluavat leikata veroja ja vähentää julkisia menoja - paitsi sotilasmenoja."
"Budjettisopu takaa sen, että Yhdysvallat voi ottaa lisää velkaa, eikä liittovaltiota uhkaa sulkeminen, kuten syksyllä 2013. "
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1446181721059
---
"Iran-sovun suuri merkitys: Luopuuko USA vallastaan?"
"Idän ja lännen vastakkainasettelu ei ole väistämätön"
"Etenkin finanssikriisin alkamisen jälkeen dollarin asemaa on kyseenalaistettu ahkerasti. "
"...luottamus dollariin perustuu siihen, että esimerkiksi suuri osa valtioiden välisestä raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Jos valtio siis haluaa alueelleen vaikkapa teollisuutta, sen keskuspankin on saatava haltuunsa dollareita. Niinpä Yhdysvaltain valtion velkakirjoille on aina kysyntää.
Loputtoman kysynnän ansiosta Yhdysvallat on voinut huoletta pyörittää valtavia kauppataseen alijäämiä ilman, että luottamus sen luomaan valuuttaan tai maan velanmaksukykyyn on romahtanut."
"...ettei Yhdysvalloilla ole enää taloudellisia eikä sotilaallisia edellytyksiä tai edes halua pitää yllä valta-asemaansa."
"Toisin sanoen, jos Yhdysvallat yrittää väkisin lyödä kiilaa Euroopan ja Aasian väliin ja pakottaa Eurooppaa toistuvasti ampumaan haulikolla omaan jalkaansa, suurvalta on lopulta vaarassa jäädä itse rannalle." "Kiinan ja muiden nousevien talouksien vaikutusvallan kasvu on tosiasia, mutta nähtäväksi jää, kuinka kivuliaaksi painopisteen siirto lännestä kohti itää äityy." "Suomessa nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja jopa ay-liike ovat linjanneet, että maailmassa on menossa geopoliittinen kamppailu, jossa Suomen on oltava Yhdysvaltojen puolella.". "Silti teot eivät aina istu yksiin puheiden kanssa."
Tämän vuoden aikana lukuisat Yhdysvaltain "liittolaiset" ympäri maailmaa – mukaan lukien Suomi – ovat ilmoittaneet halunsa lähteä mukaan Kiinan johtamaan Aasian investointipankkiin ( http://vm.fi/en/article/-/asset_publisher/suomi-mukaan-perustamaan-aasia... ) , ja Kiina on puolestaan kertonut haluavansa osallistua EU:n infrastruktuurihankkeisiin. IMF taas on todennut, että juanin liittäminen SDR-koriin dollarin, euron, jenin ja punnan rinnalle on vain ajan kysymys. ( http://www.kauppalehti.fi/uutiset/globaalin-finanssipolitiikan-uusjako/F... ) ( "Lagarde says IMF to co-operate with China-led AIIB bank" "The US has criticised the UK and other allies for supporting the bank." http://www.bbc.com/news/business-32007090 )
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/08/13/iran-sovun-suuri-merki...

Juhani Karlsson

"The end of the Bretton Woods System"
"A sizable increase in domestic spending on President Lyndon Johnson's Great Society programs and a rise in military spending caused by the Vietnam War gradually worsened the overvaluation of the dollar.
The system dissolved between 1968 and 1973. In August 1971, U.S. President Richard Nixon announced the "temporary" suspension of the dollar's convertibility into gold."
https://www.imf.org/external/about/histend.htm
---
"Non-Dollar Trading Is Killing the Petrodollar -- And the Foundation of U.S.-Saudi Policy in the Middle East" "
"The dollar's role as the world's reserve currency was first established in 1944 with the Bretton Woods agreement. The U.S. was able assume this role by virtue of it then having the largest gold reserves in the world. The dollar was pegged at $35 an ounce -- and freely exchangeable into gold at that rate. But by 1971, convertibility into gold was no longer viable as America's gold resources drained away. Instead, the dollar became a pure fiat currency (decoupled from any physical store of value), until the petrodollar agreement was concluded by President Nixon in 1973." "The essence of the deal was that the U.S. would agree to military sales and defense of Saudi Arabia in return for all oil trade being denominated in U.S. dollars."
http://www.huffingtonpost.com/alastair-crooke/petrodollar-us-saudi-polic...
---
"Globaalin finanssipolitiikan uusjako"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/globaalin-finanssipolitiikan-uusjako/F...

Raimo Laine

Tarkkaa lukuunottamatta, tuskin kukaan on noin uskonutkaan. Sopimushan velvoittaa antamaan apua, joka voi olla poliittista, taloudellista tai vain myötätuntoa. Sotilaallistakin apua voi tarjota, mutta siihen tarvitaan myös saajan suostumus.

Naton viides artiklakin edellyttää kaikkien jäsenmaitten suostumista sotatoimiin ja jos tämä onnistuu, voi jokainen osallistua niihin, jos haluaa. Ei kovin tehokasta toimintaa sotaliitossakaan.