Lauantai 17.11.2018

Kokoomuskonkari varoittaa terveysjättien vallasta: ”Valtava asemiin hakeutuminen” jo käynnissä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.1.2017 14:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Pertti Salolaisen (kok.) mukaan sote-uudistus vaatii paljon selvittelyä ja vastauksia ennen kuin eduskunta voi tehdä päätöksiä.
|

Hallituspuolue kokoomuksen kokeneen kansanedustajan Pertti Salolaisen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyy nykyisellään useita suuria ongelmia.

Salolainen varoittelee sosiaalisessa mediassa muun muassa ”suurista kermankuorintayrityksistä”, joiden ehkäisemiseen tulee hänen mukaansa puuttua ennen sote-uudistuksen lukkoon lyöntiä. Kokoomusedustaja korostaa sekä sosiaalisessa mediassa että Uuden Suomen haastattelussa, että ”yhtään sote-päätöstä ei ole eduskunnassa vielä tehty”, vaan kyseessä on vasta lakiehdotus.

– Tässä on monta asiaa vielä selvitettävänä, Salolainen sanoo Uudelle Suomelle.

– Nyt täytyy ottaa kaikki nämä kysymykset esille, ne on pohdittava nyt perusteellisesti eduskunnassa, koska on turha rutista sen jälkeen, kun se on housussa.

Salolaisen mukaan kaikkein suurin huoli on kustannusten epätasainen jakautuminen maakuntien välillä.

– Tässähän eteläinen Suomi joutuu aikamoiseksi maksumieheksi. Siinä on erityisen suuri ongelma, Salolainen sanoo.

Salolaisen mielestä kysymys kustannusten oikeudenmukaisesta jaosta on ratkaistava ennen soten etenemistä. Nykyisen mallin mukainen jako herättää suurta huolta Helsingin ja pääkaupunkiseudun kannalta, hän sanoo.

Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin vertailujutun sote-uudistuksen maakuntarahoituksesta. HS:n mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kotimaakunta Pohjois-Pohjanmaa voittaisi eniten saaden käyttöönsä asukasta kohti 157 euroa enemmän kuin nyt, kun taas suurin häviäjä Pohjanmaa menettäisi asukasta kohti 111 euroa verrattuna nykyiseen. Myös Uusimaa kuuluu häviäjiin. Maakuntien tilanne ilmenee myös hallituksen julkaisemista materiaaleista.

Salolaisen toinen huoli on ”valtavien vapaan kilpailun ketjujen” eli yksityisten terveydenhuoltoyritysten pääsy liian dominoivaan asemaan. Tämän huolen on myöntänyt aiheelliseksi myös alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, joka johtaa sote-valmistelua.

Salolainen ottaa esimerkiksi eläinlääkäripalvelut, joiden hinnat ovat Ylen mukaan lähes kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Salolainen pohtii Twitterissä, mikä rooli hintojen nousussa on alan ruotsalaisella suurketjulla, ja toivoo, että ”sote on järkevämpi”.

– Jos sote toteutetaan huonosti, siinä voi syntyä liiallisia oligopoleja, Salolainen sanoo.

Hän on pohtinut keinoja, joilla tähän uhkaan voisi puuttua.

– Esimerkiksi yhdellä toimijalla saisi olla markkinasta hallussaan vaikka vain tietty prosenttimäärä, jotta sinne tulisi riittävästi kilpailua, Salolainen hahmottelee.

Twitterissä hän esittää harkittavaksi myös konkreettista lukua. ”Entä jos yritysten maksimi rajoitettaisiin 10% vapaasta markkinasta”, Salolainen kirjoittaa.

Kolmas huoli on mainittujen suurten, kansainvälisten terveydenhoitoyritysten veronmaksu.

– Pelkään sitä, että syntyykö tilanne, jossa tämä [terveydenhuollon palveluiden tuottaminen] menee näille muutamille suurtoimijoille, jotka voivat eri keinoin esimerkiksi verotuksella keinotella. Lähtökohtani on, että tämä verotuskysymys pitää ratkaista tässä samassa yhteydessä. Maakuntien, joiden alaisuudessa nämä yritykset tulevat toimimaan, täytyy edellyttää, että verot maksetaan Suomeen, Salolainen linjaa.

Salolainen huomauttaa, että alan yksityisillä yrityksillä on jo pitkään ollut käynnissä ”valtava asemiin hakeutuminen” sote-uudistusta odotellen. Myös sote-uudistuksesta päättävien poliitikkojen tulee siis olla valmiita ja varautua.

– Ettekö huomaa mitä kentällä jo tapahtuu? Parhaat lääkärit, yritys-strategit [siirtyvät sote-yrityksiin], raha etc., Salolainen kirjoittaa Twitterissä.

– Nämä toimijathan ovat palkanneet hyvin paljon ihmisiä poliittiselta puoleltakin, ja lisäksi näitä johtavia lääkäreitä, tähän yksityistämisen valmisteluun. Täytyy olla huolellinen, että tämä ei mene pieleen, hän jatkaa Uudelle Suomelle.

Riskinä on muun muassa kaikkien parhaiden lääkärien valuminen yksityiselle puolelle ja samalla julkisen puolen osaamisen rapautuminen.

Eikö juuri kokoomuslaisten siirtyminen politiikasta yksityisen terveydenhoitobisneksen puolelle ole herättänyt eniten huomiota? Onko kokoomuksessa yleistä olla huolissaan yksityistämisen mahdollisista seurauksista?

– Ei se varmaan ole kovinkaan yleinen huoli, koska tässä on valtava yksityistämisinto päällä. Sitten kun puhuu asiantuntijoiden kanssa, niin siellä asia huomioidaan, Salolainen sanoo.

Lue myös: Kokoomuksen Männistö-Räty-Turunen-ketju hermostutti opposition: ”Päätöksenteosta suuryritysten johtoon bonuksille”

Lue myös: Soininvaara varoittaa valtavasta sote-kustannuspommista – ”Ryöstökapitalismin aika?”

 

 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kim Serrano

kukas se huolehtii siitä että näiden suurten yksityisten firmojen asioiden käsittelijät ei ole nyt tekemässä näitä lakeja...kuinka paljon on salaista viestintää ollut jo ja tulee lisää olemaan..yksityisten terveys palvelujen luojioen ja kansan edustajien välillä..markkina voimat sanelee lakeja mistä hyötyy sitten markkinat itse..muutama on siirtynyt politiikasta yksityiselle terveyden hoito palvelujen puolelle ja tulee lisää siirtymään..siitä pitää olla yhtämieltä että nämä henkilöt eivät ole lakeja tekemässä..

Vallu Novanto

Miksi siihen palveluntarjoajaan pitää sitoutua vuodeksi ? Miksi ei vaan anneta palveluseteleitä käteen ja ihmisille TODELLINEN valinnanvapaus. Asiakas maksaa jokapaikkaan saman ja yhteiskunta osansa. Voi olla yksittäinen lääkäri, tai monikansallinen yhtiö, ei eroa. Sotealue tekee sopparit suoraan lääkärien ja yritysten välillä maksusitoumuksista ja hinnoista ja asiakas päättää oikeasti ottaako naapurinsetälääkärin, vai Luxemburgilaisen yhtiön lääkärin.. Jos ei ole palveluun tyytyväinen, vaihtaa ovenkahvaa seuraavalla kerralla. Nyt jos palvelu tökkii pahasti, eikä saa palveluntuottajaa vaihtaa, missäkohtaa on se valinnanvapaus? Samaten jos aikaa ei löydy, soittaa sitten seuraavaan numeroon, ettei tarvitse jonotella eioota.

Lumira Lumus

Valinnan vapaus on siinä, että menet minne haluat, missä sinulle myydään se mitä haluat hoitaa, ei ole pakko käyttää sote-palveluita. Voit itse ostaa mistä haluat.
Mihinkään ei ole pakko sitoutua vuodeksi ja se on järjetöntä ja kuluttajan edun vastaista.

Vallu Novanto

Jos vaikka muutamankin lääkärin ryhmä voisi tarjota omalla alueellaan lääkäri+ sairaanhoitajapalveluja, toteutuisi samalla omalääkärimalli. Suurin osa palvelusta ei vaadi suurempia instumenttivarastoja ja laitteita, joita toki voisi tilaa ja alihankintaa vuokrata vaikka sotealueen sairaalasta... Sama lääkäri voisi jopa toimia samassa huoneessa sotealueen palkoilla ja myös omiin nimiinsä. Maksaa vaan vuokraa tilasta. Tai joku lääkäri voisi ottaa ilta-aikoina samassa huoneessa kun sotelääkäri päivällä. Vantaalla taitaa Attendolla olle hammaslääkäreitä, jotka hoitavat yhtenä iltana viikossa jonoja pois. On hyvä kun saa lapsille ilta-aikoja, ettei tarvitse sumplia omia töitä ja kouluja ja tarhoja. .Näin byrokratia ohenisi ja maksetut palkkiot jäisivät paremmin paikkakunnalle. Eivät haihtuisi mahdolliset voitot ulkomaille.

Mark Andersson

Kokoomus on nyt saamassa täsmälleen mitä on tilannutkin. Juuri tuosta asiasta hallituspuolueita varoitettiin varoittamasta päästyäkin.

Miten on siis mahdollista että nuo päätökset tehtiin silti ja yksityistämishuuma vain jatkuu ja ajtkuu? Ovatko kepu ja persut niin loputtoman kiitollisia kokoomukselle maakuntauudistuksesta ja maahanmuuttajien kurittamisesta että niiltä menee läpi mikä tahansa älyttömyys, minkä hallituskumppani tyhmyyspäissään saa päähänsä?

Jaa niin, tosin Sipilä ja Bernerhän ovat kokoomuslaisempia kuin kokoomuslaiset.

Mikko Toivonen

Kyllä täältä sote palvelujen mahdollisten tarvitsijoiden puolelta nähdään että jotkut ovat tekemässä sotea ihan omaksi joko maakuntavallan tai pörssirahastuksen välineeksi eikä tarvitsijoiden tarpeita täyttämään.

On toki ilahduttavaa, että kokoomuksesta löytyy edes yksi henkilö, joka näkee ja tunnustaa todellisuuden. Kepusta ei ole vielä kuulunut ensimmäisestäkään.

Meikäläisille pitkän kansainvälisen elämän ja kokemuksen henkilöille on vertailuissa täysin selvää, että nyt esitteillä oleva sote on pahimman luokan susi ja sontaa tulee tulevaisuudessa juuri niille joita varten muka tätäkin lakia tehdään eli sen tarvitsijakansalisille.

Jos olisin se "diktaattori" niin tämäkin sote suunnitelma menisi kokonaan lihamyllyyn ja koottaisiin sieltä tultua täysin uudelleen englantilaisiin tai saksalaisiin malleihin pohjautuneen ja hiukan Suomen oloihin säädeltynä.

Tätä varten sekä kepu että kokoomus pitäisi irroittaa valmistelusta ja tilata valmistelijat skandinavian ulkopuolelta.

Markku Marttila

Maamme terveysbisneksen joutuminen yhä enemmän monikansallisten yritysten armoille huolestuttaa valveutuneita kansalaisia yli koko puoluekentän.

Salolainen on täsmälleen oikeassa esittäessään vakavan huolensa asiasta.

Tässä ei ole kysymys 'sisialidemokratiasta' eikä muustakaan puoluepolitiikasta.
Kysymys on palvelujen käyttäjien edun turvaamisesta nyt, kun uutta sote-mallia rakennetaan. On kaikki syy välttää joutumasta valtiojohtoiseen junckerismiin.

Timo-Pekka Mustakallio

Hyvä, että edes kokoomuskonkari Salolaisella on vielä järki päässä, ja kansallinen ellei peräti kansalaisen etu mielessään.

Asetelmahan on sikäli hassu, että yksityisyrityksen on otettava harteilleen asiallisen terveydenhoidon kulut - mitkä asiallisesti toimien lienevät samat riippumatta palveluntarjoajan organisoitumisesta - mutta LISÄKSI tehtävä jossain välissä oma katteensa, oma "siivunsa"... missä osinkoa odottavat osakkaat tottakai yrittävät puristaa yritystä leikkaamaan kuluja eli kurjistamaan: henkilökuntaa, asiakasta, järjestelmiä ja laitteistoja, ammattitaitoakin. Missä on "bisnes", ja pitääkö bisneksentekoa ylipäänsä hyväksyä yhteiskunnallisten peruspalvelujen tarjonnassa?

Näemme kenties loppuviimein alan yhdysvaltalaistumisen - eli Luoja paratkoon jos et esimerkiksi turistina huomannut ottaa vakuutusta, ja joudut Jenkkilässä sairastuttuasi sairaalan (siis yrityksen) kynimäksi? Kymmenien- ellei satojentuhansien taalojen laskut, hintojen karkaamiset eli suunnattomat harmaat vyöhykkeet, kun yhteiskunnalta vietiin keinot puuttua yritysten "sisäisiin asioihin"? Tämä pakkomielteinen kilpailuttaminen tai yksityistämisvimma pitäisi pistää uudelleen poliittisen harkintamyssyn alle, ja ainakin tulpata porsaanreikiä niin Salolaisen kuin edellä aihetta oivasti kommentoineiden ehdottamilla tavoilla. Jos taas EU-direktiivit ovat vastoin kansalaisen pitkäaikaista etua (eli yksityistämisen täyden taudinkuvan kehittymisaika siten kuin kansainväliset kokemukset osoittavat) tulee direktiivien väistyä, tai jäädä jätetyiksi toteuttamatta.

Mitä seuraavaksi? Yksityistetäänkö viimein myös esimerkiksi koulutus, eli eräs Pohjolan suurimmista saavutuksista - tasavertaisen hyvä koulutus kaikille riippumatta synty- tai varallisuustaustasta - heitetään romukoppaan? Eräs pohjoismaisen menestyksen peruskivistä sekin, mitä kilpailijamaiden on hyvinkin vaikea kopioida - aivan samoin kuin nykyinen hyvälaatuinen terveydenhoitokin.

Sitten, kun pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustat on lyhytnäköisen ahneuden vallassa lyöty säpäleksi, voikin viimeinen Suomesta lähtijä sammuttaa valon... mitään muuta etuahan maantieteellinen sijainti ei anna kuin sen, mitkä koko kansalliselle potentiaalillemme avoimet palvelut esi-isämme ovat suuressa viisaudessaan, etenkin suurella RAKKAUDELLA tänne rakentaneet ja kehitelleet: kansallisen identiteettimme, kulttuurimme, erikoisuutemme, jonka pohjalta olemme voineet "kansainvälistyä". Vaihdammeko me kaiken omamme, kaiken sen mistä Suomea maailmalla kadehditaan... arvosokeina "halvimman kautta" tehtyyn euro- tai vieläpä jenkkirihkamaan?! Ja vain siksi, että olemme valinneet itsetunnottomia, kulttuurittomia, näkemyksettömiä "perässähiihtäjiä" hoitamaan yhteisiä asioitamme?!

Juuso Hämäläinen

Näin tässä on käymässä. Jokainen amerikkalaisen yhteiskunnan tunteva tietää, ettei halua sitä hulluutta tänne. Amerikkalainen malli on painajainen muille paitsi sijoittajille. Tavalliset ihmiset ovat maaorjien tasolla. Pelkäävät turvallisuutensa puolesta sekä työpaikan ja terveyden menetystä sekä rikollisuutta kaupungeissa. Kymmenet miljoonat ovat rutiköyhiä. Käyttävät aineita ja tekevät mitä tahansa rikoksia tienatakseen. Valtavan stressin alla ihmiset syövät itsensä tynnyreiksi saadakseen jotain mielihyvää tylsään elämäänsä. Sekoilevat saavat mitättömistä rikoksista pitkiä vankilatuomioita, joiden jälkeen ei ihmisestä koskaan tule normaalia kansalaista.

Mikko Toivonen

Tämä sote keskustelu ja asia on sen verran tärkeä, että on ilmeisesti rautalangasta eräitä asioita väännettävä äärilinjojen kannattajille, erityisesti täyden yksityistämisen kaipaajille valinnanvapauden nimissä.

Terveyshuoltoa ainakin toistaiseksi pidetään yhteiskunnan perusvelvoitteena jossa se on teoriassa tasapuolisesti taattu kaikille tarvitsijoille kaikissa hoidoissa mitkä ovat mahdollisia. Hyvä näin sillä ilman tuota mahdollisuutta emme kykenisi tasa-arvoista ja hyvin tuottavaa yhteiskuntaa ylläpitämään vaan se ilman kansan terveyshuoltoa regressoituisi satojen vuosien takaiseen harvojen rikkaiden ja nopeasti kuolevien nälkäisten valtakuntaan.
Siksi siis terveydestä kannattaa ja pitää huolehtia niin, että jokainen kansalainen saa sitähinnalla minkä pystyy kustantamaan.
Tämä on mahdollista vain yhteiskunnan subventoimalla mallilla. Ei millään muulla.
Yksityinen hoito ei kykenisi, eikä edes haluaisi hoitaa kaikkia terveysongelmia. Ainoastaan helpot ja suhteessa paljon rahaa tuottavat. Siksi täysi yksityistäminen nykyodotuksilla ja ymmärryksellä on täysin mahdoton. Sitä voisi ostaa vain harva eikä sekään täyden yksityistämisen vallitessa kaikkiin mahdollisiin parannettavissa oleviin tauteihin ja vikoihin.
Siksi lähes kaikkialla asiassa on tehty kompromisseja niin että julkinen ja yksityinen on tuottavalla tavalla laitettu toimimaan yhdessä.
Kaikkialla maailmassa julkisen terveystoiminnan perustuki on yksityinen ammatinharjoittajalääkäri joko monen lääkärin suurine tai yhden lääkärin yksityisvastaanottoineen, Niissä hoidetaan ihmisten perusongelmia ja niitä tukevat sekä yksityiset tai julkiset sairaalat.
Joissakin maissa yksityiset sairaalat ovat myös pitkälle erikoistuneita, mutta myös niin kalliita, että vain terveenä otetun hyvällä vakuutuksella niissä on mahdollista vaikeampaa tapausta hoidattaa. Normaalituloisenakaan ei mitään mahdollisuuksia.
Täyttä yksityistämistä kaipaavat eivät tunnu ymmärtävän että sen vallitessa siihen joudutaan poikkeuksetta ja aletaan nähdä ihmisiä järjestämässä työpaikoillakin keräyksiä jotta lapselle voitaisiin joku leikkaus toteuttaa tai vastaavaa terveyskerjäläisyyttä. Ihmiset, kuten minä, joka on maailmalla näihin osallistunutkin tuohon joutuminen on kansallisesti häpeällinen katastrofi. En nyt listaa niitä maita missä tällaista tapahtuu vaan jätämme keskustelun eurooppalaisten ihmisarvojen osalle.
Viisaammissa maissa suuri joukko ammatinharjoittajalääkäreitä tukee julkista sairaala ja erikoissairaalahoitoa. Tuo lääkärikunta ottaa vastaan nopealla toimituksella ketä tahansa kohtuuhinnalla. Esimerkiksi Saksassa tuo mihinkään sairauskassaan kuulumattoman käyntiveloitus täysin yksityisenä taitaa olla 30 euroa ellen nyt ihan väärin muista. Saman hinnan lääkäri saa sairauskassalta samasta kassapotilaan peruskäynnistä. Yliopisto ja erikoissairaalat ovat taas huippuluokkaa kuten meilläkin. Julkiset terveysasemat meikäläisessä muodossa ovat maailmalla itse asiassa melkoinen harvinaisuus. Kyllä ne voivat olla olemassa, mutta niiden on toimittava yhtä tehokkaasti kuin yksityisten. Sitä ne nyt eivät tee vaan ne toimivat kuin suojatyöpaikka. Siksi niiden byrokratiaa on karsittava ja tehoa nostettava muuttamalla siellä töitä tekevien palkkausta tehoa kannustavaksi.

Toistan taas kerran, että mallia ei voi ottaa Kepu hatusta eikä kokoomuksen yhteiskunnan varoilla suoritettavalla pörssistämisstrategialla, missä kaikki lopussa ovat lirissä.

Mallia voi hakea Brittien NHS järjestelystä eli yhdestä valtakunnallisesta organisaatiosta mikä toimii ammatinharjoittajalääkärien tuella tai Saksan sairauskassa systeemistä mikä myöskin käyttää perushoidoissa ammatinharjoittajalääkäreitä. Nuo siis välittöminä esimerkkeinä. Toimivia systeemejä on muuallakin, esimerkiksi Japanissa.
Kepun ja Kokoomuksen olisi edes hetkeksi kansakunnan tärkeän yhteisen edun vuoksi unohdettava valta ja rahastuspyrkimyksensä ja vielä kerran laitettava romukoppaan koko kehittämänsä sotku ja aloitettava ihan alusta rehellisesti parasta yhteistä mallia koko yhteiskunnalle hakien.
Kiirettä ei niin hirveästi ole kun systeemi terveyskeskusaikoja lukuun ottamatta toimii jotenkin ja erikoishoitojen osalta silloin kun niihin onnistuu pääsemään, erinomaisesti.
Uutta järjestelmää pohdittaessa voitaisiin tehdä väliaikainen pikakorjaus terveyskeskusten heikkouteen muutamalla lääkäreiden palkkaus niissä suoraksi tulospalkkaukseksi, poistamalla pörssiterveysasemilta Kela korvaukset tai määrittämällä Saksan tyyliin uudistuksen valmistelun ajaksi kertakorvaus luokassa 30 € per potilaskäynti potilaalle joka tulee ”vapaavalintaisesti”, eikä potilaalta silloin perittäisi mitään muita lisämaksuja kuten toimisto lääke, tarvike etc. maksuja.
Myös joka ikinen pörssilääketieteen lobbari on johdatettava kirjanpitäjän luokse ”esittämään” asiansa ja se kirjanpitoon arkistoitavaksi rekisteröitäköön

Kyseessä ei siis ole sosiaaalidemokraattinen tai pörssikeinottelijan ja rahastajan asia vaan yhteinen jokaista koskettava asia minkä ainoa tarkoitus on auttaa yhteiskuntaa pysymään pystyssä kaikkine ajattelijoineen

Peter Strandberg

Aika paljon perusonfelma Suomessa juuri tehoton julkinen perusterveydenhuolto. Suoritepalkka ratkaisi osan ongelman muuta siihen nyt ei ole päästy koska ei ole ollutbpolittisesti mahdollista että virkamies saisi provikkapalkkabeli sama korvaus jos ottaa viisi kun viisitoista potilaita päivässä.

Mikko Toivonen

Tämä kyllä onnistuisi vähäiselläkin poliittisella halulla ja heti kun tuo suurin ongelma eli terveysasemien suorituskykyongelma on hoidettu koko terveydenhuollon tila paranee sillä suurin tarve on nimenomaan päästä lääkärille. Nimenomaan lääkärille kasvokkain keskusteluun potilaan ongelmasta.

Millään soitto-tai epäsuoralla kommunikaatiojärjestelmällä ongelmaa ei hoideta koska ongelman nimi on nopea ja henkilökohtainen lääkärin tapaaminen.
Se hoituu kaikkialla muualla maailmassa samana päivänä', missä vaan toimii mikä tahansa järjestelmä yhdessä yksityisten lääkärien vastaanottojen kanssa.

Peter Strandberg

1. Jos Salolainen on huolissa isojen yrityksien tuloa terveysmarkkinoolle ihmettelen miksi ei ole huolestunut isojen kansainvälisten rakennusyrityksien tekemä liikevaihtobjulkisella rahalla. Ruotsissa kolme suurinta toimoijoja julkisella puolella ovat kaikki rakennusfirmat; NCC, SKANSLA JA Peab, tuttuja Suomessa ja varmaan samanlainen tilanne Suomessa. Tuskin ketään kuitenkin kiinnostaa paljoko veroa ja voittoa tekevät miesomistuisetja vetoiset firmat.
2. Ylivoimaiset terveysjötit ovat HUS ja Helsingin kaupunki. Paljoko lääkärikäynti maksaa esim terveyskeskiksessa? Ei kukaan tarkkaa tietää. Todennäköisesti enemmän kuin minun vastaanoto Terveystalossa. Toimenpitet eri sairaanhoitopiireissä erikoissairaanhoidossa vaihtelevat jopa 100 %. Miksi ei kukaan välittää?
3.Jatkossa EI voidaa kuoria kermasta koska kukaan ei voidaan kieltää listautumaan. Ja miksi ihmeessä haluaisin helppoja potilaita 30 vuoden jälkeen? Jatkossa hinnat ovat KIINTEÄT. Siinö tapauksessa julkinen terveydenhuolto olla etulyöntiasemassabkoskabei tavoittelee voittoa, eikö niin?
4. Valinnanvapaus koskee myös HENKILÖKUNTA eli julkisellanpuolella pääasiallisestivalipalkattuja hyvin koulutettuja naisia, Sari Sairaanhoitajia ts. Työolosuhteet ovat durkeat ja palkat siis alimitotrttuja monessa julkisella työpaikoissa.
5. Hyväosaisella on jo valinanvapaus työterveyshuollon muodossa. Monet työnsntajat ovat täydentäneet hyvila vakuutuksilla. Suuret ketjut kuten Terveystalo tarjoavat eaim HANSELIIN (Valtion hankintaorganisaatio) eritäin kilpailetut hinnat.

Ruotsin Vasenmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöqvist vastasi ylimielisesti keskustapuolueen puheenjohtajan kysymys että miksi on ok että suuret miesvetoiset rakennusfirmat voivat voitolla rakentas esimerkilsi lasteensairaaloita mutta miksi ei naisvalraiset hoitoalat voi, hän vastasi että jos ei ymmärrä mikä sairaalan rakentaminen ja sairaalan tehtävienvhoitaminen ero on ei pitäänolla politiikassa!

Onko siinä perustavanlaatuinen ero? Minusta ei. Seliträkää minulle joku mikä se on kos on.

Jorma Nordlin

Jos olisi kyse vuokra-asuntomarkkinoista niin heti todetaan Kokoomuksestakin, että annetaan markkinoiden ja markkinatalouden hoitaa. Nyt Salolainen haluaa asettaa ylärajan markkinaosuudelle terveyspalvelujen markkinoilla. Onko Kokoomuksen "vapaa" markkinatalous valikoivaa?

Mikko Toivonen

Salolainen kirjoittaa siitä minunkin ajattelemasta näkökulmasta eli9 vastuullisen markkinatalouden näkökulmasta.
Sitä ei voi olla jos annetaan markkinavoimille vapaat kädet ihmisten perustarpeissa kuten hoito, ruoka ja asuminen.
Niitä on yhteiskunnan vähintäinkin suojeltava ja taattava kaikille peruselämän mahdollisuudet siedettävästi.

Voimme vain keskustella mikä määrä on siedettävää ja silloin voi tulla yllättäviäkin rajanvetoja nimenomaan niiltä jotka ovat ajamassa ansaittua oikeudenmukaisuutta mutta peruselämän mahdollisuuksia vailla totaalista hyväksikäyttöä niissä asioissa

Kari Ellimäki

Valinnan vapaus pelottaa tehotonta julkista tk-systeemiä, joissa vallitsee virkamiesmentaliteetti. Organisaatio varsinkin suurimmissa kaupungeissa vilisee päälliköiden päälliköistä.

Jo pelkästään hallinnon kuluissa yksityinen sektori on ylivertainen.

On oikein, että myös terveydenhuollossa asiakas saa päättää ja tarvittaessa äänestää jaloillaan?

Monopolien aika on ohi.

Teppo Oikari

Soteratkaisua tulisi tarkastella myös tietosuojan kannalta, niin yksilö kuin yhteiskuntatasollakin. Kansan terveystietokannan luovuttaminen yksityisille ylikansallisille yhtiöille on suuri riski myös muiden yhteiskunnan toimintojen kannalta. Tästä on vähemmän puhuttu näinä info/hybridiväännön aikoina.

Atso Eerikäinen

Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään globaalista maailmasta, joka on yksi kokonaisuus ja jossa kaikki riippuu kaikesta. Ei Suomi tule yksin toimeen missään asiassa. Terveyspalvelut voi tietysti järjestää sulkemalla rajat, ja vain kotimaiset yritykset kilpailevat keskenään ja julkisten palvelujen kanssa. Pian on vain yksi yksityinen yritys, jolle julkinen palvelun tarjonta häviää kilpailussa, ja sen jälkeen kaikki terveyspalvelut tuotta tuo yksi yritys.

Herää kysymys, mihin julkista, verovaroin (valtion kassasta) ylläpidettävää terveyspalvelua tarvitaan? Ei sitä välttämättä tarvita ollenkaan. Terveyspalvelut voidaan rahoittaa pakollisella terveysvakuutuksella, jolla kerätään varoja maakuntien "terveyspalvelukassaan" (kuten eläkekassatkin). Koska maakunnat ovat asukasmäärältään erikokoisia, tarvitaan tasausmekanismi. Vakuutusmaksut määräytyvät bruttotulojen mukaan "tasaverona" 0-10% (ylärajaa ja porrastusta voidaan tarvittaessa nostaa eduskunnan päätöksellä). Rikkaat siis maksavat terveydestään eniten. Vakuutus korvaa 80% kaikesta terveyspalvelusta. Maksut ovat samat koko Suomessa, ja niiden suuruudesta päättää eduskunta yhdessä palvelujen tarjoajien kanssa. Eduskunta siis suitsii ahneita yhtiöitä ruotuun. Jos ei kelpaa, menkööt rahastamaan muualle. Jos koko EU:ssa toimittaisiin samoin, globalismin haittoja voitaisiin hallita globaalisti.

Terveyspalvelu on ihmisten palvelua, ei terveydellä rahastamista.

Atso Eerikäinen

Jos bruttotulot ovat 10.000 euroa vuodessa, terveysvakuutus maksaa 1.000 euroa vuodessa. Jos tulot ovat 100.000 euroa vuodessa, vakuutusmaksu on 10.000 euroa vuodessa. Sehän on vain pari pitkänmatkan lentoa 1. luokassa. Maksu peritään koko työuran ajalta. Kaikki perheenjäsenet kuuluvat samaan vakuutukseen eniten ansaitsevan maksamana. Jos ei koskaan tarvitse itse mitään terveyspalveluja, mikä lienee erittäin harvinaista, hän kuitenkin maksaa muitten hyväksi solidaarisesti.

Merja Nurmi

Kysyn samaa, jota olen muuallakin (saamatta vastausta) kysynyt: kun meillä on jo olemassa järjestelmä, jossa ihminen saa vapaasti valita haluamansa yksityisen lääkäripalvelun, ja yhteiskunta korvaa kustannuksia (Kela), miksi sitä ei kehitetä? Ai niin, se tuli liian kalliiksi, vaikka yksityislääkärin palkkioista maksettavat korvaukset jäivätkin kauas maksujen todellisesta tasosta. No, miten voidaan olettaa, että ihmisten pakkositouttaminen ylikansallisten oligopolien asiakkaiksi aina vuodeksi kerrallaan tulisi jotenkin halvemmaksi?

Mikko Toivonen

Sen verran on vielä tähän erityisen tärkeään aiheeseen palattava, että artikkelin otsikon kohta " valtava asemiin hakeutuminen" on erittäin selkeästi kiteytetty ja pitää paikkansa.

Pörssiterveydenhuolto on nimittäin jo kuin lauma korppeja sähkölangalla vaanimassa tilaisuutta iskeä auton alle jääneeseen jänikseen välittömästi kun liikennevirtaan tulee pienikin repeämä.

Vapaavalinta on se ase mikä on valittu liikenteen hidastajaksi ja lopulta pysäyttäjäsi, if you know what I mean !

Eerikäisen ajatuskin on merkittävästi parempi vaihtoehto, ettei peräti hyvä, verrattuna poliittisten korppikotkien luomukseen. Hyviä vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon.

Yhtään niistä eivät poliitikkomme eivät hallituksessa tai oppositiossa ole edes pystyneet harkitsemaan.

Markku Savikivi

Lumira Lumus
2.1.2017 19:27

"Ei haittaa vaikka kaiki yksityistyy, vaan se on suuri etu kuluttajalle, valinnanvapaus toteutuu vain tällä tavalla."
-------------------------------
Veroparatiisiyhtiöt vievät verotulot. Tällöin köyhempien terveyspalveluita joudutaan huonontamaan.
Joudutaan myös leikkaamaan koulutuksesta. Jopa väkivaltainen ruotsittaminen joudutaan lopettamaan.
RKP on tehnyt kovasti työtä sen eteen, etä tulojen pimittäminen verottajalta kävisi entistä helpommin. Tällöin myös pienet terveysalan toimijat voisivat entistä helpommin pakoilla verottajaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Maja_Henriksson

"Kevään 2011 hallitusneuvotteluissa Henriksson edusti RKP:ta harmaan talouden työryhmässä. Puolue vastusti talousrikosten rangaistusten koventamista ja esitti työryhmän muistiosta poistettavaksi kohtia, joissa viranomaisten välistä tiedonsaantia olisi vaadittu parannettavaksi ja pankkeja olisi velvoitettu selvittämään sijoittajien henkilöllisyys. Helsingin Sanomat piti RKP:n toimia harmaan talouden kitkemisen vesittämisenä, vaikkakin puolue sanoikin pitävän talousrikollisuuden torjuntaa tärkeänä. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen mielestä RKP:n kannat johtuivat puolueen taustavaikuttajista, kuten suursijoittajista. [2][3] Voima-lehden mukaan Henriksson kuitenkin luovutti neuvotteluvallan kriittisissä kysymyksissä liikemies Peter Storsjölle. [4] Henrikssonin mukaan asiassa pitää ottaa huomioon naapurimaiden järjestelmät ja hallitusneuvotteluiden aikana "työ oli keskeneräinen"."

Atso Eerikäinen

Otakaa mallia Japanin terveyspalveluista, joissa julkinen ja yksityinen puoli toimii yhteistyössä. Palvelujen hinnat ovat kummallekin samat. Kansalaisilla on pakollinen terveysvakuutus, joka maksaa bruttotuloista riippuen 1-10 %. 10.000 euroa vuodessa hankkiva maksaa vakuutusta 100 euroa vuodessa, 100.000 euroa hankkiva 1.000 euroa jne. Vakuutus korvaa 70 % alle 65-vuotiailta ja 80 % yli 65-vuotiailta. Omavastuuta varten voi ottaa lisävakuutuksen vakuutusyhtiöistä.
Ohjakset ovat visusti yhteiskunnan (valtion) hallussa. Esimerkiksi lääketehtaat eivät voi mielin määrin korottaa hintoja, vaan pikemmin joutuvat laskemaan hintojaan. Brändi-lääkkeistä on siirrytty täsmälleen samanlaisilla generic-lääkkeisiin, jotka ovat huomattavasti halvempia ja ne korvataan asiakkaalle 70-80 %.

Tomi Salonen

– Pelkään sitä, että syntyykö tilanne, jossa tämä [terveydenhuollon palveluiden tuottaminen] menee näille muutamille suurtoimijoille, jotka voivat eri keinoin esimerkiksi verotuksella keinotella. Lähtökohtani on, että tämä verotuskysymys pitää ratkaista tässä samassa yhteydessä. Maakuntien, joiden alaisuudessa nämä yritykset tulevat toimimaan, täytyy edellyttää, että verot maksetaan Suomeen, Salolainen linjaa.

Tomi Salonen

Jos rakennelma tai koje on tehty toisiinsa vulkanisoituvista elementeistä, niin sitä ei pysty korjaamaan. Uuttakaan ei oikein voi rakentaa, kun tulee tulisi liian kalliiksi. Ei kun hetkinen... pitäisi se sittenkin, muutoin jäädään ilman koko sotea.

Pitäisikö myös yksityinen terveyssektori ottaa maksumieheksi vaikkapa esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien (jatkuvaan) uudistamiseen, kun siihen menee joka vuosi satoja miljoonia?

Ilkka Schulman

Yksi peruskriteeri Sote-kilpailutuksessa (ainakin tietyn liikevaihdon ylittäville yrityksille) pitää olla Reilu Vero merkki. Siten varmistetaan, että verovaroin tuotettua palvelua tuotetaan läpinäkyvästi ja ilman agressiivista verosuunnittelua, joka poikkeaisi yleisestä normista. Muitakin muodollisia kriteerejä pitää ehkä olla (kuten tilinpäätöksen toimittaminen aikataulussa PRH:lle),

Kts. https://www.reiluvero.fi/kriteerit-yrityksille/

Juuso Hämäläinen

On käsittämätön harhaluulo, että yksityistäminen on edullista yhteiskunnalle palveluissa, joita kaikki pakosta tarvitsevat. Jokainen yritystoimintaa pyörittänyt tietää, että liikevoiton maksimointi on yritysmaailmassa ykköstavoite. Yrityksissä työskentelevät odottavat saavansa korkeampia palkkoja kuin julkisella puolella. Lopputuloksena yksityisesti tuotettu palvelu on aina pitkällä jänteellä selvästi julkista vaihtoehtoa kalliimpi. Aina.

Kun katsomme pelkästään yksityissairaaloiden ja klinikoiden lääkäreiden ja omistajien palkkoja niin ne ovat aina selkeästi korkeammat kuin julkisella puolella on lääkäreillä ja hallinnon pomoilla. Yksityisellä puolella on aivan tavallista, että lääkäri ansaitsee 200.-500.000€, toiset jopa miljoonan. Summia, joita ei julkisen puolen lääkäri näe juuri koskaan riippumatta kyvyistään ja työmäärästään. Jokainen on palkkansa työllään ansainnut, mutta kyse on siitä mitä siirtyminen yksityisten terveydenhoidon palveluiden käyttöön maksaa potilaille ja yhteiskunnalle sekä onko näillä varaa tähän. Useimmat potilaat eivät edes vuodessa ansaitse sitä minkä yksityisen laitoksen lääkäri tienaa kuussa. Eikä useimmilla asiakkailla ja verotetuilla ole mahdollistaa moninkertaistaa ansioitaan. Palkat näyttävät vain ostovoimaltaan polkevan paikallaan tai laskevan.

Mikään ei estä julkisen palvelun tuottamista tehokkaasti ja laadulla, mutta omakustannushintaan.

Henri Järvi

Vapaavuoroa viettävä Jan Vapaavuorikin on ruvennut ja jakelemaan neuvojaan Sote asiassa poliittisesta suojatyöpaikastaa johon hänelle piti järjestää hyväpalkkainen virka kun tuli pelko äänestäjien kyllästymisestä kokoomukselaiseen yksityistämispolitiikkaan. Hänethän muistamme Fortumin sähköverkon myymisestä sijoittajille. Kukaan ei ole häneltä neuvoja kysellyt mutta silti Kokoomusinsinöörivetoinen Ylenanto kanava Ylekin hänelle lähetysaikaa jakaa. Nyt hänkin jakelee neuvojaan Sote asiassa vaikka itse on ollut myymässä sähköverkkojamme sijoittajille? Hän taitaa ajatella että vaalikarjalla ei ole poliittista muistia ollenkaan.