Lauantai 15.12.2018

Kaksi ulostuloa suomalaisesta ruuasta: ”Kumotaan yhdessä perusteeton moraalisäteily veganismin ympäriltä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.1.2017 15:43
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Mikko Kärnän mukaan kasvisruoka ei välttämättä ole yhtään sen eettisempää kuin liharuokakaan. Hän haastaa suomalaiset syömään lähiruokaa.
|

Sekä keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä että Vaalan keskustalainen kunnanjohtaja Tytti Määttä ottavat Puheenvuoron blogeissaan voimakkaasti kantaa suomalaisen ruuan ja lähiruuan puolesta. Kärnä haastaa erityisesti suositun hyvinvointibloggaaja Vilma Peltosen, joka on haastanut suomalaiset siirtymään tänä vuonna kasvisruokavalioon.

Kärnän mukaan kasvisruoka ei välttämättä ole yhtään sen eettisempää kuin liharuokakaan. 

–Eettisyyden käsite ruuantuotannossa on viime vuosina käynyt hyvin kapeaksi ja sitä käytetään yleensä arvottamaan kasvisravintoa moraalisesti ylemmäksi kuin eläinperästä ravintoa. Ruokien ekologisuutta ja niiden todellista eettisyyttä ei haluta arvioida, vaan siltä ummistetaan silmät. Eläinperäisten tuotteiden välttely ei kuitenkaan tee ruokavaliosta millään tapaa eettistä, vaan usein jopa päinvastoin, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kärnä mainitsee esimerkkeinä avokadon, kvinoan ja soijan, joihin molempiin liittyy hänen mukaansa vakavia eettisiä ongelmia. Hän sanookin, että eettisyyden käsite ruuantuotannossa on määriteltävä uudelleen, sillä Kärnän mielestä eettisintä ja ekologisinta ruokaa suomalaisille on suomalainen lähellä tuotettu ruoka.

–Haastankin jokaisen kansalaisen ja yhteisön Suomen 100-vuotisjuhlavuonna mukaan talkoisiin kotimaisen ruoan puolesta. Syödään monipuolisesti lihaa, kalaa ja kasviksia, mutta varmistetaan, että ne on tuotettu lähellä. Kumotaan yhdessä perusteeton moraalisäteily veganismin ympäriltä ja arvostetaan kaikkia erilaisia ruokavalioita, Kärnä kirjoittaa.

Kärnän mukaan lähiruuan käytön lisääminen on ainoastaan tahtokysymys. Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä on samaa mieltä. Hänen mukaansa lähiruuan osuutta julkisessa ruokahuollossa voidaan kasvattaa.

–Se vaatii hieman viitseliäisyyttä ja tahtoa. Taidokkaasti tehty suunnittelu ja hankinnat pitävät myös kustannukset kurissa. Vaalassa lähiruoka otettiin strategiaan samaan aikaan kun käynnistettiin mittavat talouden tasapainottamistoimet. Taloudellinen tehokkuus ja laadukas lähiruoka lautaselle eivät ole toisiaan poissulkevia, hän kirjoittaa omassa Puheenvuoron blogissaan.

Määttä nostaa esimerkeiksi puurot, perunan, porkkanan, kalat, marjat, leivän ja maidon.

–Lähiruoka nähdään vahvana elinvoimakysymyksenä. Kuntalaisilta kerätyt veroeurot laitetaan pyörimään omalla alueella. 

Määtän mukaan sote- ja maakuntauudistuksen edetessä tulee huolehtia siitä, että jatkossakin julkinen ruokahuolto kantaa vastuunsa ja hankkii raaka-aineet läheltä. 

–Tahtotilan tulee olla, että  sote:n asiakkaiden mm. vanhusten ateriat ovat jatkossa laadukkaista lähiraaka-aineista valmistettuja.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Kumpa sekä "vegaanit" että MTK edustaja Kärnä kykenisivät selvittämään itselleen mitä on kokonaiseettisyys. Nyt se on kummaltakin ryhmältä täysin kateissa.
Esimerkiksi lähiruoalla ei tarvitse olla mitään tekemistä eettisyyden kanssa. Ei liioin syödäänkö kasviksi vai lihaa.
Eettisyyden suurin osa on se miten ja millä sivuvaikutuksilla kumpikin laji tuotetaan.

Silloin asioista perillä oleva voi hetkeäkään empimättä todeta, että elintarvikkeesta tuotetun etanolin lisääminen polttoaineeseen on huikean epäeettistä ja rikollisuutta lähentelevää. Palmuöljyn käyttö polttoaineen on jo ainakin mielipidetasolla "puhdas" rikos.
Soijan kasvattaminen on välitön rikos ilmastoa ja ympäristöä vastaan ja soija on vegaanien suosikki.
Maidon tuotannossa syntyy hirmuinen jätepäästö kaikella tavalla sekä metaanina ilmaan että saasteina vesiin. Siitä lähitilan maidosta siis.
Lähisikala vegaanien lailla syö sitä rikollista soijaa ja paskoo ympäristön haisevaksi lietteeksi. Närpiön tomaatit syntyvät lannoitetulla vesilitkulla ja keinolämmityksellä kauniiksi mutta yhtä mauttomiksi kuin hollantilaiset tomaatit

Jatkanko listaa?

Asioita voitaisiin hoitaa myös hyväksyttävästi ja tuottaa esimerkiksi täysin herkullista käyttölihaa ilman lihantuotannon nykyisiä haittoja ja päästöjä, Pitäisi vain päästä ajatuksessa eroon kaikista eniten rasittavista tuotantolajeista kuten sika ja nauta.

Elintarvikkeita ei missään tapauksessa saisi käyttää polttoainetuotantoon. Ei grammaakaan. Se on ilmasto-ja ympäristörikollista jos mikä.

Lähituotanto ja tuote voi todellisuudessa tarkoittaa aidosti sikamaista saastuttamista ja jos se toimii esimerkiksi tuontiproteiinin varassa niin sillä ei ole mitään puolustavaa argumenttiä.

Lihatuotantoa voisi suunnata naudasta ja siasta esimerkiksi hevoiseen, lampaaseen, lihakaniin, ja kotimaisella viljalla ruokittuun siipikarjaan.

Maidontuotanto pitäisi ohjata vain suurille tiloille joilla on mahdollisuus muuttaa läjä biokaasuksi ja eliminoida siten suurin osa sen haitasta ja muutenkin rajoittaa maidon tolkutonta käyttöä muille kuin lapsille kasvuiässä.

Kyllä Suomessakin löytyy erinomaista maataloustuotetta ja oikein tuotettuna myös eettistä. Nauta-ja sikataloudesta sitä ei kyllä mitenkään tällä hetkellä löydy. Ei lähellä ei kaukana. Ei liioin kaikesta kasvikunnan tuotannostakaan.

Löytäkää se hyvä ja käyttäkää sen kanssa luovuutta.

Pasi Käyhkö

Kärnä ja kepulaiset arvostavat vain omiaan ja puhuvat sen mukaan. Vaalan kuntakin käyttää saamistaan runsaista valtionosuuksista osan lähiruokahankintoihin. Kunnanjohtaja kylläkin kehuu kunnan talouden olevan kunnossa. Verorahoilla on mukava pelata.

Mikko Toivonen

Pauli Smolanderille haluaisin tarkentaa, että tässä ei ole laisinkaan kyse kateudesta, vaan esimerkiksi mainitsemasi ajatus kesantopeltojen käyttämisestä ylämaan karjan ja lampaiden kasvatukseen on varsin hyvä. Tosin mikä tahansa nautakarja aiheuttaa pahoja pasha ja metaaniongelmia. Lammas ei niinköään. Ei liioin lihahevonen samassa määrin vaikka silläkin perä pärisee aika tiuhaan.

Kysymys on puhtaasti järjestä ja sillä ratkaistavissa olevasta ilmaston ja luonnon suojelusta pahimmin vahingoittavilta toimilta joita ovat maatalouspuolella maitotalous, sikatalous ja yleensä lanta ja lannoitus. Unohtamatta meillä viljeltyjen öljykasvien tarvitsemaa erityisen haitallista tuhohyönteisten estoa.

Viljelypuolella taas eräät sademetsä ja muutakin sen raja aluemetsää tuhoavia ja monokulttuuristavia soijaa ja sokeriruokoa joita käytetään nyt suuresti polttoaineeksi massiivisella hiilijalanjäljella ja soijaa eläinten rehuksi ja vegaanien ruoaksi myös hirmuisen tuhoisalla luntovaikutuksella. Kumpainenkaan ei suoraan koske meidän kasviviljelyämme mutta kylläkin bensansekoitusta ja eläinten ruokintaa, etenkin sikapuolella.

Niitä olisi saatava rajoitettua jotta maata voitaisiin käyttää monipuolisemmin ja järkevämmin jopa mahdollisesti jälleenmetsittäen alueillaan Brasiliassa ja missä niitä kasvatetaankin.

Siis kateudella ei mitään osaa tässä ole vaan puhtaalla rationaalilla tiedolla ja sille perustuvilla toimintatavoilla.

Maailmahan joka tapauksessa menee koko ajan kaupungistumisen suuntaa jolloin maaseutu jää sille sopivampaan tehtävään asutettuna niillä harvoilla ihmisillä jotkä maaseutuoloissa paremmin viihtyvät. Kaupunkilaiste ovat sen alueen työllisytäjiä ja tuotannon kysyjiä. Kaupunkilaisten on siis ratkaistava miten haluavat maaseudun heidän tarpeisiinsa toimivan,