Keskiviikko 12.12.2018

Kelan pääjohtajan ”varoitusmerkki” herätti huolen – ”Toimeentulotuki räjähtää käsiin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.1.2017 14:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kelan pääjohtaja varoitti, että toimeentulotuen kulut voivat nousta merkittävästi tuen hakemisen helpottuessa. Kristillisdemokraattien puoluesihteeri ihmettelee Kelan ennusteen ja hallituksen arvioiden välistä eroa.
|

Oppositiopuolue Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä varoittaa blogissaan toimeentulotukimenojen räjähtämisestä käsiin.

Toimeentulotuen perusosa siirtyi vuoden alusta kuntien vastuulta Kelan maksettavaksi. Maanselkä pitää hyvänä sitä, että tukimuotoja pyritään automatisoimaan ja byrokratiaa helpottamaan, mutta on huolestunut toimeentulotuen haun yksinkertaistumisen taloudellisista seurauksista. Tukea voi vastaisuudessa hakea sähköisesti, eikä sen vuoksi tarvitse mennä sosiaalitoimistoon.

Maanselkä huomauttaa, että hallituksen lakiesitykseen sekä vuoden 2017 budjettiesitykseen kirjatut arviot kustannusten kasvusta ovat merkittävästi pienempiä kuin Kelan tuore arvio. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan vuositasolla noin 75–100 miljoonaa euroa, kun tuen ”alikäyttö” vähentyy.  Vuonna 2015 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745,5 miljoonaa euroa, ja vuoden 2017 budjettiesityksessä peruntoimeentulon menoihin myönnetään noin 830 miljoonan euron määrärahat.

– Joulukuussa tuli ensimmäinen varoitusmerkki. Vastoin hallituksen esitystä Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ennusti, että toimeentulotuen menot automatisoinnin myötä nousee vuoden 2015 toteutuneesta 750 miljoonasta jopa 1,5 miljardiin euroon, Maanselkä kirjoittaa Puheenvuorossa viitaten Aaltosen Ylelle antamaan lausuntoon.

Aaltonen sanoo haastattelussa, että hänen ennustamansa 1,5 miljardia euroa olisi ”muutama sata miljoonaa” euroa enemmän kuin vuoden 2016 kulut. Hänen mukaansa Kela ei toivo menoihin selvää kasvua, mutta on varautunut siihen.

– Luulisin ettei pääjohtaja ole heittänyt lukua lonkalta, vaan se perustuu tutkittuun arvioon ihmisten käyttäytymisestä. Selasin budjettikirjaa, jossa menojen kasvuun on varauduttu summalla 830 miljoonaa. Samalla herää kysymys, miten voi olla mahdollista, että lakiesityksen luvut poikkeavat olennaisesti pääjohtajan arviosta ja eduskunnan hyväksymästä budjetista? Maanselkä ihmettelee.

Maanselkä kysyy, mistä löytyy ”650 miljoonan euron lisärahoitus”, jos Aaltosen ennustus uhkaa käydä toteen.

”Miten voi olla mahdollista, että lakiesityksen luvut poikkeavat olennaisesti pääjohtajan arviosta?”

– Hakijaryntäys kaatoi jo Kelan palvelimet. Joulu- ja tammikuun aikana on saapunut vajaat satatuhatta hakemusta. Valtionvarainministeriössä taitaa jo hiki nousta otsalle, Maanselkä kirjoittaa.

Hänen mukaansa toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelalle on jo Suomessa kokeiltu. Vuosien 1995–1996 kokeilussa kustannusten nousu oli kokeilukunnissa noin 19 prosenttia.

– Kansalaiset pitivät uudistuksesta, mutta kokeilu lopetettiin VM:n näkökulmasta liian kalliina, Maanselkä kirjoittaa.

Hallituksen esitys: alikäyttö vähenee, koska Kela vähemmän leimaava kuin sosiaalitoimisto

Hallituksen esityksen mukaan ”eräs keskeisimmistä esityksen taloudellisiin vaikutuksiin vaikuttavista tekijöistä on toimeentulotuen niin sanottu alikäyttö”.

– Toimeentulotuen alikäytön odotetaan vähenevän, koska toimeentulotuen hakemisen Kansaneläkelaitoksesta odotetaan olevan vähemmän vaivalloista ja leimaavaa kuin kunnan sosiaalitoimesta. Asiakkaan näkökulmasta on todennäköistä, että erilaisten tukien saaminen yhdestä paikasta, ja vaadittavien taloudellista tilannetta kuvaavien ja muiden selvitysten esittäminen vain kerran edesauttaa sitä, että tukeen oikeutettu tosiasiassa hakee etuutta. Kunnan sosiaalitoimistossa asioimisessa saatetaan myös nähdä leimaavia piirteitä, jolloin asioiminen Kansaneläkelaitoksessa koetaan helpommaksi, hallitus toteaa.

– Arvion mukaan koko alikäyttö ei kuitenkaan realisoidu täysimääräisesti uusina tuensaajina etuuden toimeenpanijan vaihtuessa, vaan kaikissa etuuksissa on aina tietty määrä tukeen oikeutettuja, jotka eivät syystä tai toisesta sitä hae.

Maanselän mukaan Suomi maksaa toimeentulotukea huomattavan paljon verrattuna joihinkin muihin eurooppalaisiin maihin.

Lue myös: Räjähtääkö toimeentulotuki käsiin? – Kelan pääjohtaja selittää: ”Se oli maksimaalinen arvio”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Työajan lyhentämistä touhotettiin kovasti 1980-luvulla ja Ranskassa se tehtiinkin. Sielläkin on palattu entiseen ja meillä nyt KIKY puolestaan pidensi työaikoja kilpailukyvyn edistämiseksi. Onhan täällä muutenkin hölmöilty niin puolitetaan työajat ja silloinhan työttömyys loppuu kokonaan vaikka tosin työvoimakustannukset yli kaksinkertaistuvat ellei suostuta myös palkkojen puolittamiseen.

Mikko Toivonen

Ruotsissa ja Ruotsista tiedetään myös yhtä lailla täydellä varmuudella, että sen Sote uudistus minkä huonommin menneistä argumenteista meidänkin Sote uudistus ammentaa mallinsa meni puihin sekä säästöjen että palvelujen tarjonnan suhteen. Hinnathan siellä ovat myös karanneet käsistä joka sektorilla missä yksityinen on ainoa vaihtoehto. Kuten eläinten hoidossa ;) (Evidensia)

Tietolähde: 2 koko ammatillisen elämänsä Ruotsissa sairaanhoitajina työskennelleet siskot. Toinen lasten erikoishoitajana ja toinen lopulta johtavana hoitajana.

Mikko Toivonen

Kela uutta pääjohtajaa satuin kuuntelemaan YLE radiosta eräänä päivänä ja korvaani sattu eräs hänen käsityksistää mikä meni tähän suuntaan, että kukaan ei haluaisi olla työttömänä ja toimettomana.

Ei tainnut Kela pääjohtaja siinäkään tapauksessa olla ihan nykytilan tasalla, sillä ainakin minun arvioni ja osin tietämykseni mukaan hyvin moni nimenomaan haluaa olla sohvalla istuskelemassa ja harrastelemassa "mielekkäämpää ja kivempaa" kuin työnteko, jos joku maksaa siitä niin että vaatteet ja ruoan saa sekä päälle vielä asunnonkin maksettuna.
Pääjohtaja oli ilmeisesti samaistunut omaan ympäristöönsä, mutta ei kokonaistodellisuuteen. Hiukan rätymäinen ajattelutapa, ettei maassa ole ketään joka tienaa alle 2600 euroa/kk

Eero Laine

Mikä näitä kristillisiä vaivaa, kun pitävät pahana, että tuen tarpeessa oleva saa tuen nopeasti ja ilman leimaantumista. Samaan aikaan kristilliset ovat edistämässä maassa laittomasti olevien auttamista. Varsinaista jeesustelua.

Teemu Terava

Hyvinvointiyhteiskunta menee konkurssiin, kun veronmaksajien rahat eivät riitä sen rahoittamiseen. On se ja sama, mikä tukimuoto räjähtää käsiin.
Tietenkin se peruste, että jotain tukea on liian helppo hakea webissä, kuulostaa hieman hupaisalta. Jo aiemmin lienee kokeiltu tukien pitämistä salaisina ja niiden hakemisen tekemistä niin monimutkaiseksi, että laiskimmat ja tyhmimmät eivät viitsi tai pysty niitä hakemaan saati saamaan.

Juhani Finer

maanselkä haistakoon pitkän paskan .kyllähän se menee niin että saksa pesee suomen mennen tullen.mitä valuutan vaihto aikanaan antoi suomelle 1.saksan markka oli 3.suomen markkaa.ei siinäkään huomattu että saksa kaksinkertaisti valuuttansa taasen suomi 6.kertaisti valuutan. suomihan tässä maksumiehenä on kun ei ole enää "kelluvaa" markkaa

Tuija Salminen

Kristillistä ajattelua paljaimmillaan, jos ei suomalaista nöyryytetä luukulta toiselle ja etenkin käynneillä sosiaalivirastossa, jossa avun sijaan kohtaa virkailijan joka nauttii asiakkaiden pompottamisesta ja nöyryyttämisestä on se kristillisten mielestä huono asia.
Puolueen nimi ei vastaa heidän ajatteluaan....mitä kristillistä on siinä jos näkee huonoksi asiaksi sen ettei ihminen enää leimaudu apua tarvitessaan ja että avun hakeminen helpottuu?
Samaan aikaan kristilliset ajavat maahan tulleille keksittyjä ja ylimitoitettuja oikeuksia vailla velvollisuuksia...eikä huoleta yhtään, että siitä syntyy miljardien kulut suomalaisille veronmaksajille.

Asmo Maanselkä

Perusturvan automatisoinnissa ei ole mitään vikaa jos se tehdään siten, että samalla työllisyys paranee. Perusturvan etuudet työmarkkinatuki, peruspäiväraha, asumistuki ja toimeentulotuki tulisi yhdistää yhdeksi tukimuodoksi. Jolla on yhteinen vähenemisaste. Saat vaikka 60 senttiä jokaisesta tienaamastasi eurosta, eikä niin kuin nyt että toimeentulotuen asiakkaana sinulta viedään 80–100 prosenttia kaikista tienaamistasi euroista. Jopa syntymäpäivälahjarahat vähennetään täysimäräisesti tililtäsi. Varmasti tämä ei ole toimeentulotuen varassa olevälle paras mahdollinen tilanne. Etuisuuksien yhdistäminen on onnistunut Isossa-Britanniassa ja kehittelen mallia tällä hetkellä tänne Suomeen.

Päivi Tyni

En ihmettele toimeentulotukimenojen kasvua. Tähän johtaa mm. se, että syyskuun alusta 2015 on asumistuessa ollut 300 euron ansio- ja yrittäjätulovähennys. Oli tarkoitus poistaa kannustinloukkuja työttömiltä, mutta samalla alettiin maksaa asumistukea huomattavalle ryhmälle jo valmiiksi töissäolevia. Tämä "lahja" nosti asumistukimenoja, joita nyt sitten leikattiin lähes kaikilta. Nyt työmarkkinatuella ja asumistuella elävä on muiden tukien leikkausten vuoksi oikeutettu toimeentulotukeen.
Jo ensimmäisessä leikkauspuheessaan Sipilä sanoi, että toimeentulotukea ei leikata. Saapa nähdä, pysyykö sanoissaan.
En kuitenkaan näe mitään pahaa siinä, että pienituloiset voivat esimerkiksi ostaa sekä ruokaa että lääkkeitä eikä tarvitse valita näiden välillä.

Pertti Ikonen

Toimeentulotuki räjähtää käsiin myös sen takia, että työnantajat ovat huomanneet, että osan palkasta voi jättää Kelan maksettavaksi. Siis maksetaan niin pieniä palkkoja mitkä eivät riitä työssäkäyntiin, vuokran maksuun eikä elintarvikkeisiin. Tuolla tavalla työnantajat säästävät ja siirtävät osan palkanmaksusta veronmaksajille.

Niko Kaistakorpi

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Maanselkä tekee blogissaan toimeentulotuesta perustavanlaatuisen virheen, etten sanoisi kardinaalimunauksen. Erottaessaan ajatuksessaan toimeentulotuen ja peruspäivärahan tason joudutaan täysin harhapoluille.

Emme voi pohdinnassa erottaa esim työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen tasoa toimeentulotuesta kuten hän tekee. Maanselkä kysyy: "Jos verrataan aluksi Ruotsiin niin voi kysyä miksi täällä käytetään tuplasti enemmän toimeentulotukea kuin Ruotsissa?"

Vastaus tähän on, koska Ruotsissa esim työmarkkinatuki ja kansaneläke on merkittävästi korkeammalla tasolla, jolloin sillä oikeasti pystyy elämään. Jos katsotaan Suomen peruspäivärahaa, joka esim työmarkkinatuen osalta verojen jälkeen jättää käteen 518,40 kuukaudessa (laskettu 20 päivällä), niin pelkästään sillä on mahdotonta tulla toimeen. Tällöin on sitten haettava toimeentulotukea selvitäkseen, tällöin sitten toimeentulotuen osuus tuista on suurempi kuin Ruotsissa. Tanskaan pätee ymmärtääkseni sama kuin Ruotsiin.

Suomessa on valittu malli, jossa jostain syystä pidetään peruspäiväraha niin pienenä, että se pakottaa ihmiset hakemaan toimeentulotukea selvitäkseen. Vuodelle 2017 ainoa muutos oli se, että työmarkkinatuen peruspäiväraha laski 8 senttiä päivältä ollen nyt 32,60. Edellisen kerran sitä laskettiin 2016 alussa 14 senttiä eli kansaneläkeindeksin mukaan laskettava peruspäiväraha on pudonnut yhteensä 20 senttiä päivältä. Suunta ei ole ainakaan parempaan päin, vaikka alennukset ovat pieniä.

Poliitikot syyllistyvät jatkuvasti tähän samaan tarkoitushakuiseen toimintaan: poimitaan naapurimaa Ruotsista yksi asia, jolla perustellaan omat tavoitteet. Ei voida erottaa yhtä sopivaa lukua kokonaisuudesta! Ottakaa se koko pulla rusinoiden kera ja tarkastelkaa kokonaisuutta analyyttisesti, vaikka se onkin vaikeampaa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229013-vastine-kdn-puolu...