Maanantai 20.5.2019

Juha Sipilän työryhmän johtaja: ”Suomalaiset kokevat yhteiskunnan epäreiluksi”

Luotu: 
23.1.2017 12:06
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Helsingin Malmilla syntyi pitkä jono joulukuussa, kun kauppakeskuksen edessä jaettiin ilmaista ruokaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eriarvoistumisen pysäyttämiseksi perustaman työryhmän puheenjohtajan, professori Juho Saaren mukaan suurimmat huolet eriarvoistumisessa ovat asumisen hinta, velkaantuminen ja nuorten syrjäytyminen.

–Ihmiset ovat huolissaan omasta velkaantumisestaan. Nuorista kaikille ei löydy peruskoulun jälkeistä harjoittelu-, opiskelu- tai työpaikkaa, ja he jäävät sivuun, Saari sanoo Uudelle Suomelle.

Tampereen yliopistossa sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina toimivan Saaren mukaan Suomessa näkyy eriarvoistumisen polarisoitumista.

–Jos vielä työttömyyden lisäksi on terveysongelmia, masennusta, elämänhallinnan ongelmia, päihdeongelmia, tilanne pahenee, hän sanoo.

Oppositiopuolueiden edustajat ovat toistuvasti arvostelleet hallituksen eläkeläisiin, opiskelijoihin, opetukseen ja työttömyysturvaan liittyviä uudistuksia eriarvoistaviksi.

Eikö ole ristiriitaista, että hallitus tekee eriarvoistavia leikkauspäätöksiä, ja sen jälkeen asettaa työryhmän estämään eriarvoistumista?

–Tässä on kysymys kahdesta eri asiasta. Meidän julkinen talous on alijäämäinen ja tarvittiin taloudellista kestävyyttä lisääviä toimenpiteitä. Toisaalta täytyy pitää huolta, että ihmiset kokisivat, että järjestelmä on tasa-arvoinen ja reilu, jolloin huomio kohdentuu hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan sosiaaliseen perustaan, Saari vastaa.

Kuinka iso osa eriarvoistumisesta on Sipilän hallituksen aikaansaannosta?

–Suurimmat syyt ovat olleen hallituksen toimintaympäristössä: on työ-, asumis- ja alue- sekä perherakenteiden muutoksia, Saari vastaa.

Eriarvoistumistyöryhmä pyrkii uudistamaan sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista järjestelmää niin, että se tukee aktiivisesti ihmisten pärjäämistä yhteiskunnassa.

–Sen taustalla on vahva käsitys siitä, että suomalaiset kokevat nykyisen yhteiskunnan eriarvoiseksi ja epäreiluksi, Saari sanoo.

Mitä nyt perustettu työryhmä voi tehdä eriarvoistumisen vähentämiseksi?

–Se pilkkoo tehtävänantonsa mukaisesti ongelman pienempiin osasiin ja tekee hallinnollisesti mahdolliset toimeenpanoehdotukset kullekin alueelle, mitä pitäisi tehdä. Käytännössä katsotaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulujärjestelmän läpi sekä koulupudokkaista vastaavien järjestelmien läpi, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen elämänkaaren eri vaiheissa, asumiseen, ylivelkaantumiseen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Sen lisäksi se katsoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, poliittista osallistumista, sosiaalityön rakenteita sekä tutkimusjärjestelmän uudistamista, Saari vastaa.

–Lisäksi sinne tulee yleisempi filosofisempi osuus, jossa pohditaan ehkäisevien toimenpiteiden ja hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden mahdollisuuksia, hän toteaa.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi sunnuntaina Sipilän päätöstä perustaa työryhmä pohtimaan eriarvoisuuden pysäyttämistä.

– Ennen kuin työryhmä aloittaa, voin antaa pääministeri Juha Sipilälle ilmaisen vinkin: yksi suurimmista syistä kasvavalle eriarvoistumiselle löytyy Sipilän omasta hallitusohjelmasta, Rinne totesi.

Lue lisää aiheesta: ”Kannattaa lukea hallitusohjelma läpi ajatuksella” – Antti Rinne kuittaa Juha Sipilälle MTV-kolumnissaan

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Aaltonen

Tässäpä mainio idea taas kerran, ensin painetaan kaikki maanrakoon, lyödään veroja ja maksuja lisää, tölvätään rahaa konkurssi kypsiin yrityksiin, uhkaillaan mediaa++++++++ muuta ja siten keksitään työryhmä mikä pelastaa kaiken.

Marja-Liisa Kalkela

Euroopan neuvostolta sapiskaa Suomelle liian matalasta sosiaaliturvasta !

-Suomi joutuu Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Noloutta lisää se, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti,
kunnes niiden taso täyttää vaatimukset.
YLE
-03-19 Kepu 3 kautta,kok 1 kauden /16vuotta.

Jarmo Hussi

Miksi olla huolissaan nuorten syrjäytymisestä? Valmiiksi koulutettua koneinsinööriähän tulee tuutin täydeltä.

Ei muuta tarvi pääminsterin tehdä kuin luvata että pääsevät asumaan hänen kämppäänsä. Toinen maa on jo valmiiksi maksanut koulutuksen, tulevat tänne ja eiku suoraan päätteen eteen duuniin suunnittelemaan ja me nautimme heidän aherruksensa hedelmistä, myös nuo syrjäytyneet nuoret.

Marja-Liisa Kalkela

Työtä,pienintä tukea vastaan elantoon ,0 euron palkalla ei taatusti paranna työttömän eikä työttömän lasten oloa. Saati koulusta valmistuneen nuoren ,joka suunnittelisi perheen perustamista jos olisi palkkatuloja.

Tiploomi-insinöörin (PM) ja Teollisuus-laborantin (Työmin.) olis syytä katsoa peiliin.

Erkki Kelloniemi

Kataisen hallitus aloitti koulutusleikkaukset (1,4 mijardia) ja Sipilän hallitus jatkaa samalla linjalla. Sitten vedetään myssyt päähän ja pähkitään, että mikähän nyt on pielessä, kun nuoria on koulutuksen ulkopuolella ja työttöminä, ja vielä moralisoidaan..

Carolus Linden

Epäreiluuden tunnetta lisää se, että päättäjät, päätösten toteuttajat ja "tavalliset" kansalaiset, eivät voi nähdä, tai eivät pysty näkemään, mikä on useiden toimenpiteiden vaikutus. Myös monien toimenpiteiden (todellinen) tarkoituskin jää usein monille hämäräksi.

Ari Ohvo

Vähintään 1000 € / kk oleva kansalaispalkka ratkaisisi aika monia ongelmia. Työttömyys ei olisi enää mikään taloudellinen katastrofi. Myös vähintään 12 € / tunti oleva minimipalkka olisi toimiva idea. Minimipalkalle on myös kansan enemmistön tuki.

Tarja Laakso

Emmeköhän me jo maksa sen noin 1000 euroa / kk niiden osalta, jotka eivät käy töissä. Joten jos työssäkäyviltä verotuksen keinoin tasataan tuo 1000 euroa / kk, ja vähennetään byrokratiaa pyörittävien virkailijoiden määrä (siihen todelliseen työhön, eli esimerkiksi työllisyyden vähentämiseen / työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseen), on tuo määrä rahoitttavissa (ja rahoitetaan siis jo nyt meidän veroa maksavien rahoilla).

Marja-Liisa Kalkela

Emmeköhän me jo maksa sen noin 1000 euroa / kk niiden osalta, jotka eivät käy töissä.

Kyllä maksetaan.
-Kotiäitien,
-mamujen,
-pakolaisten,
-laitoksissa olevien,
-vankien ym.
Eli sossupummeja ollaan kaikki ,omilla verovaroilla,Kelasta kaikista tuista,etuuksista ,eläkkeistä,lapsilisistä lähtien.

Irtisanotut työttömät maksoi joka kuukausi tilistä veroja muiden Kela korvauksiin.
(työssä ollessa kun sosiaalista tukea ei tarvinnut)

Mikä on Perusturva?
Kansainen maksaa veroissaan itse itselleen Perusturvaa.
Samoin on Kelan sosiaaliturva. Veroista ja ALV kerätty.

Miten Perusturva rahoitetaan ?
Kiristämällä pääoma- ja ansiotuloveroa.
"Ilmaisia lounaita ei ole olemassa" joku ne maksaa aina.

Lumira Lumus

Mikään työryhmä ei näitä korjaa, eikä ehkäise. Sama jatkuu, näitä juttuja syntyy. mutta todellisia muutoksia ja korjauksia ei ole nähty.
Tahallista välinpitämättömyyttä asioiden hoidossa. Se on järkyttävää, että ei leikata sieltä, missä eniten voidaan leikata ja poistaa turhaa virkabyrokratiaa.
Eikä korjata vahinkoja, niitä ei käsitellä, eikä julkisilla ole mitään tuotetakuita. Tuotetakuilla voitaisiin seurata vahinkojen määrää ja niitä taloudellisia menetyksiä, kun vahinkojen seuraksina ihmisiä vammautuu työkyvyttömiksi.
Kaikissa ostajan maksamissa tuotteissa on rahat-takaisin takuu ja tuotteen aiheuttaman vahingon korvaus velvollisuus sekä myyjällä, että tuottajalla.
Julkisille palvluille pitää säätää automaattinen rahat-takaisin-takuu ja korvaus velvollisuus tuotevahingosta, samalla tavalla toimiva, kuin missä tahansa kaupankäynissä. Valtio ja kansalainen saisi takaisin rahansa ja vahinkorvauksen, kelvottomista, laaduttomista tuotteista.
Näistä tulee nopeasti tilastoa alan tilanteesta. Julkisilla palveluilla tulee olla kuluttajansuoja petoksellista toimintaa vastaan ja tilastointia varten.

Sen pitäisi olla selvä, että minkä tahansa julkisen palvelun käyttäjänä on ostajana valtio tai kuluttaja tai ehkä molemmat. Kun yksityinenkin mikä tahansa tuote tai palvelu antaa takuun, niin julkiset palvelut pystyvät ihan samaan. koska valtio jo muutenkin rahoittaa nämä. Tämä myyjä vastuu säästäisi valtion ja veromaksajien kuluja merkittävästi. Ikävä epäkohta. että julkinen saa kansalaiset. ilman kansalaisen suostumusta asiakasrekisteriin, siksi palvelu on laadutonta.

Epäkohta on myös se, että kaikkia verotaan kaikista palveluista. Verotus on helppo säätää niin. että verotetaan vain siitä julkisesta palvelusta, mitä käyttää. Kansalaisen tulisi voida itse liittyä julkisen palvelun asiakkaaksi, se voisi olla myös jäsenyys, kanta-asikaspalvelu, jossa on jäsenkortti ja jäsenyysmaksu, kansalainen itse maksaisi sen, mikä nyt otetaan veroina.
Jäsenyyspohja julkisilla poistaisi sen riitelyn siitä, minne tukea annetaan ja mistä leikataan.
Erikoisesti tämä erillinen palveluihin liittyminen, olisi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville suuri helpotus, he voisivat siten paremmin saada sen mitä kipeimmin tarvitsevat. Julkinen kalliin byrokratian kustantaminen, on näille tuhoisinta.

Lumira Lumus

"Eriarvoistumistyöryhmä pyrkii uudistamaan sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista järjestelmää niin, että se tukee aktiivisesti ihmisten pärjäämistä yhteiskunnassa."
Mitkään julkiset järjestelmät eivät enää ole tukeneet kansalaisia, vaan itseään siis järjestelmää ja rahoittavat tuloveroina toimintansa. Järjestelmäbyrokratia on itsetarkoitus.
Tämä ei olisi muutos kansalaisen hyväksi, ehkä sama jatkuisi eri muodossa.
Kuluttajavalinnan oikeus on ainoa, mikä parantaa tilannetta, eli siis erillisyys ja minä pidän jäseneksi liittymista tärkeänä osana. Ihminen itse liittyy itselleen tarpeelliseen järjestelmän palveluun ja maksaa jäsenmaksua, sen mitä nyt nyt verotetaan.
Tätä kautta parhaiten kansalainen saa sitä, mitä kipeimmin tarvitsee ja silloin raha menee sinne, minne pitääkin. ihminen voi paremmin itse hallita elämän tilannettaan. Voimassa oleva jäsenkortti oikeuttaa palveluun.

Halltuksessakin nähtäisiin paremmin tilanne. Kansalaisen valinnat ja tarpeet ja ovat eri ikäryhmillä erilaiset, yksin asuvilla, lapsettomilla pareilla ja lapsiperheillä erilaiset. Opiskelijoilla, työssäolevilla, työttömillä ja eläkeläisillä erilaiset yms.

Tärkeintä on, on että kaikilla olisi toimeentulo ja mahdollisuus niihin palveluihin, mitä tarvitsee.

Juuso Hämäläinen

Mitään suhdannekäännettä ei ole tapahtunut. Mitään riittävää näyttöä ei ole. Ei saa valehdella kansalle. Ja jotta voisimme olla jotenkin tyytyväisiä tilanteeseen tulee työttömyyden tippua kymmenesosaan. Ja työttömyys on mitattava oikein. Jokainen työkykyinen työikäinen, joka ei saa työtä, jolla voi kattaa täysin elinkustannuksensa ilman tukia, on työtön.