Lauantai 17.11.2018

Näin pääministeriksi haluava Antti Rinne muuttaisi verotusta: ”Eurooppalaiselle tasolle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.2.2017 08:00
  • Kuva: Arttu Laitala
    Kuva
    – Meillä verotetaan keskimäärin enemmän kulutusta ja selkeästi vähemmän pääomia kuin Euroopassa keskimäärin, Antti Rinne sanoo.
|

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tekisi isoja muutoksia Suomen veropolitiikkaan, jos hänestä tulisi seuraavan hallituksen pääministeri. Hän haluaisi auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvamaan, vauhdittaa asuntorakentamista ja korjata homekouluja.

– Olemme rämpineet nyt kahdeksan vuotta erittäin hankalassa taloustilanteessa, eikä oikein vieläkään näytä lähtevän liikkeelle. Tässähän viime vuoden talouskasvussa on aika pitkälti sellaista kasvua, joka tuli [Alexander] Stubbin [kok.] hallituksen päätöksistä. Tehtiin infrarakentamiseen, asuntorakentamiseen liittyviä päätöksiä, kytkettiin asuntorakentaminen, kaavoitus ja infrarakentaminen yhteen isoissa kaupungeissa sopimuksilla, valtiovarainministerinä Stubbin hallituksessa toiminut Rinne sanoo Uudelle Suomelle.

Rinne korostaa, että homerakennusten korjaamatta jättäminen tulee kalliiksi.

– Meillä on homekouluja ja sisäilmaongelmaisia kirjastoja. Päivähoidossa [on] paljon tiloja, jotka eivät ole ihmisille kelpoja. On laskettu, että 2020-luvulla vuotuiset kustannukset terveyshaitoista, joita niistä syntyy, ovat 450 miljoonaa euroa. Ihan mieletöntä jättää niitä nyt korjaamatta. Mehän olemme sellaista esittäneet, että sellainen korjaus- ja remonttijuttu pistettäisiin liikkeelle tässä, Rinne sanoo.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4 miljardia euroa. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan keskimäärin 450 miljoonaa euroa.

(Juttu jatkuu videon jälkeen.)

Rinne ei tyrmää velan ottamista Suomelle, jotta investointeja saataisiin lisää.

– Uskon, että Suomen yhteiskunnan kannalta, työllisyyden näkökulmasta ja pitkäaikaisen kilpailukyvyn näkökulmasta saadaan tehdä sellaisia investointeja, joista osa rahoituksesta tulee velasta, hän sanoo.

Hän korostaa, että työttömyyden hoitamiseen kannattaa panostaa: mitä nopeammin työttömyys pienenee, sitä vähemmän se tulee maksamaan valtiolle.

Myös verotusta Rinne uudistaisi. Työn verotusta voisi keventää, jos omistamisen verotusta kiristettäisiin.

– Meillä verotetaan keskimäärin enemmän kulutusta ja selkeästi vähemmän pääomia kuin Euroopassa keskimäärin. Verotuksen painopistettä pitäisi muuttaa. Tarvitaan sellaista uudistusta, jossa verotus tulee enemmän eurooppalaiselle tasolle, hän toteaa.

Rinne haluaisi perustaa valtion verkostoyhtiön ja panostaa koulutukseen.

– On paljon pientä ja erityisesti keskisuurta yrityskantaa, jossa olisi paljon potentiaalia kasvaa. Siellä on paljon uusia innovaatioita, joita meidän pitäisi saada rohkaistua. Siinä voi valtio olla myöskin pääomittamisen kautta aktiivisemmin mukana niin, että saataisiin kasvuhalu ja kansainvälistyminen syntymään.

Verkostoyhtiöidea sai hänen mukaansa viennin asiantuntijoilta hyvää palautetta.

– Tapasin elokuussa 50 viennissä syvällä mukana olevaa ihmistä, joilla pisin historia oli viisi vuotta, lyhin 10 vuotta. He kokivat, että tarvittaisiin sellaista toimijaa, joka vastaisi niihin tarpeisiin mitä esimerkiksi meidän suurlähettiläsverkosto kautta maailmalta tulee. Sitä he kokivat, että sellaista ei ole olemassa.

Koulutus, tuotekehitys ja tutkimus ovat Rinteen mielestä investointeja, joihin nyt pitäisi keskittyä kunnolla.

– Investoinnit koulutukseen, osaamiseen, innovaatioihin pitäisi nyt nähdä tällaisina tulevaisuuden investointeina, ja pitäisi samalla tavalla kuin puolustushankinnoissa miettiä, voiko niihin käyttää velkarahaa, hän kertoo.

Rinne muistuttaa, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esittää puolustusmenojen rahoittamista velalla.

Rinne joutuu kilpailemaan SDP:ssä puheenjohtajuudestaan. Puolueen kansanedustajat Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen ovat haastaneet hänet asettumalla ehdolle puheenjohtajaksi. SDP:n puheenjohtaja valitaan puolue­kokouksessa viikonloppuna.

Uusi Suomi on haastatellut kaikki SDP:n puheenjohtajakilvan ehdokkaat puoluekokouksen alla. Lue myös Tuppuraisen ja Harakan haastattelut:

Tytti Tuppurainen: ”Kymmeniä tuhansia naisia puuttuu työmarkkinoilta – iso ongelma”

Harakka puolustaa Suomen ay-liikettä: ”Ranskassa olisi yleislakko, autot palaisivat Roomassa”

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Velkaa korjauksiin jotka on joskus kuitenkin tehtävä?
Ja työtä 340 000`?

Vai velkaa Kelan menoihin työttömyystukiin,asumistukiin ja toimeentulotukia varten ?

-Siis tilallisten työtä tuetaan (n.60 000) velkaa tukiin ,veronmaksajien piikkiin,
mutta ei veronmaksajien palveluiden parantamiseen ?
(Home kouluista/päiväkodeista/sairaaloista muhkea lasku terv.hoidon kustannuksiin .)

Poliittinen arvovalinta,mihin velkaa halutaan sijoittaa.

Tapio Angervuori

Rinne ei tietenkään kertonut, että palkkoja on laskettava verojen laskemisen myötä siten, että viivan alle jää yhtä paljon nettoa!
Suomen vaihtotase nimittäin ei kestä kovin suurta ostovoiman kasvua, koska kansalaiset törsäävät rahansa ulkomaisiin tuotteisiin tai lomamatkoihin.
Pitkällä tähtäimellä päästään tähän haluttuun tulokseen, jos palkat Suomessa nousevat hitaammin, kuin muissa euromaissa.

Marja-Liisa Kalkela

Tarkoitatko että rikkaita ei saisi verottaa enemmän kuin nyt?

Huvi-veneveroahan ei öky-veneisiin nytkään tullut.
Kerrotko mitkä verot nousi nyt rikkaille,yrityksillä,maatalousyrittäjillä ja mitä veroja ,maksuja niiltä poistetiin .
Jotka nyt maksaa veronmaksajat ,takaisin kistuun .Ettei kirstun pohja ihan tyhjäksi jäisi.

Ilkka Korkalainen

Rinteen puheet ovat populismia ja äänten kalastelua. Demareista ei ole yrittäjien asioita edistämään sehän on nähty jo ajat sitten. Ay-liike ja erityisesti SAK määrää mitä demarit voivat tehdä ja mitä ei. Velkarahalla työllistäminen on kuin housuun kuseminen, se lämmittää vain hetken. Kaikenlaiset solidaarisuusverot ovat demareitten verouudistuksia joilla rankaistaan niitä jotka ovat yritteliäämpiä. Kestävään elintason nousuun on vain yksi todellinen vaihtoehto; Suomeen pitää saada lisää menestyviä voittoa tuottavia yrityksiä joiden tuottamasta lisäarvosta maksetaan kaikki se hyvä mitä tässä yhteiskunnassa kulutetaan ja ajetaan.

Risto Salonen

Rinne ja varsinkin kilpailija Harakka vaatii lisää panostusta koulutukseen. Suomen pääministeriksi teatteritaiteen maisteri ja Helsingin kaupunkiin johtajaksi Venäjän kirjallisuuden kandidaatti.
Näihinkö sitä lisäpanostusta koulutukseen tarvitaan. Teatterilla ja kirjallisuudella Suomi nousuun.

Teemu Terava

Vaalien alla ehdokkaat puhuvat kaikenlaista, mitä he eivät muista enää vaalien jälkeen. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen rahoittaminen jyrkästi progressiivisella verotuksella ovat SDPn mielestä SDPn ansiota. Edellisestä se on ylpeä. Jälkimmäistä se pitää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden perustana.
Suomesta on puuttunut pääomia koko historian ajan. Nyt se näkyy kannattavien yritysten omistuksen siirtymisenä ulkomaille. Pääomien verotus ei lisää niitä. Se on kuitenkin vasemmistossa samanlainen kateuteen perustuva ikiaikainen haave kuin ökyrikkaiden huvikuunarienkin verottaminen.

Esko Kotilainen

Harvinaisen aikaista sonnan levitystä Rinteeltä.Nythän on vain helmikuun alku.Johan se EU:kin kieltää tälläisen.Ja minkä veron hän eurooppalaistaisi,auto,tupakka,alkoholi,alv, jne.Minkä näistä ,vai kaikkiko?Saako nauraa klovnille,

Jairi Palonen

Höpö, puhetta Rinteellä, niin kauan kuin Saksan talous on plussalla, tänä vuona 1,7 % ei Suomen talous ei lähde nousuun,eikä vienti vedä. Oma valuutta mahdollistaisi devalvaation, ja purkaisi kallista euroa, ja tuloloukkuja, mihin on kalliin euron ja sitä seuranneen työttömyyden vuoksi nyt ajauduttu.

OECD:n mukaan Suomi on noussut viime vuosina nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2016 mennessä julkiset menot olivat kohonneet yli 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen.

Kysymys keneltä leikataan, kuka tinkii "saavutetuista eduista" Olemme oravanpyörässä, johon poliittista tahto tilaa ei löydy äänestäjien menettämisen pelosta.

Jairi Palonen

Höpö, puhetta Rinteellä, niin kauan kuin Saksan talous on plussalla, tänä vuona 1,7 % ei Suomen talous ei lähde nousuun,eikä vienti vedä. Oma valuutta mahdollistaisi devalvaation, ja purkaisi kallista euroa, ja tuloloukkuja, mihin on kalliin euron ja sitä seuranneen työttömyyden vuoksi nyt ajauduttu.

OECD:n mukaan Suomi on noussut viime vuosina nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2016 mennessä julkiset menot olivat kohonneet yli 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen.

Kysymys keneltä leikataan, kuka tinkii "saavutetuista eduista" Olemme oravanpyörässä, johon poliittista tahto tilaa ei löydy äänestäjien menettämisen pelosta.