Keskiviikko 24.7.2019

Suomalaisten työllistymiselle löytyi uusi jarru: ”Korkeampi palkka ei riitä kompensoimaan”

Luotu: 
7.2.2017 15:57
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suuri osa suomalaisista ei halua muuttaa työn perässä.
|

Nordea yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, että muuttamisen kannustinloukut jarruttavat työllistymistä tällä hetkellä Suomessa.

–Työn perässä muuttaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, jos asumismenot kasvavat palkkaa enemmän. Asumiskustannusten alueellinen eriytyminen heikentää työn perässä muuttamisen kannustimia. Tämän takia muuttamisen kannustinloukkuja purkava asuntopolitiikka tulee nähdä myös työllisyys- ja kasvupolitiikkana, johon panostamisesta hyötyy koko maa, Kärkkäinen kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa on nyt samanaikaisesti sekä paljon työttömiä että paljon avoimia työpaikkoja. Tämä johtuu Kärkkäisen mukaan osittain siitä, että työpaikat ja työttömät sijaitsevat eri paikkakunnilla, tai työttömien osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Kärkkäinen arvioi näiden työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lisääntyneen viime aikoina.

Kärkkäinen nostaa esiin sen, että suuri osa suomalaisista haluaisi ensisijaisesti löytää työpaikan nykyiseltä paikkakunnaltaan. Muuttohaluttomuus näkyy myös tilastoissa. Myös Talouspolitiikan arviointineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset työttömät muuttavat harvoin. 

–Vaikka työttömät muuttavat maakuntien välillä useammin kuin työlliset, kansantalous hyötyisi työvoiman suuremmasta liikkuvuudesta alueiden välillä. Liikkuvuuden lisääminen on hidasta, sitä hankaloittavat muun muassa asuntopula kasvukaupungeissa, neuvoston raportissa todetaan.

Asumiskustannuste merkitys nousee esiin myös Olli Kärkkäisen tuoreessa tutkimuksessa ”Mä lähden stadiin: Työn perässä muuttamisen kannustimet”, jossa vertailtiin suomalaisten työttömien kannustimia työllistyä joko nykyiselle asuinpaikkakunnalleen tai Helsinkiin.

Tulosten mukaan Helsinkiin työllistyminen kasvattaa työttömien tuloja työttömyyteen verrattuna, mutta omalle kotipaikkakunnalle työllistyminen olisi suurelle osalle työttömistä vielä parempi vaihtoehto. 

–Vaikka palkkataso on Helsingissä muuta maata korkeampi, ei korkeampi palkka riitä kompensoimaan asumiskustannusten kasvua, Kärkkäinen toteaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan joitain liikkuvuutta lisääviä toimia voidaan toteuttaa melko nopeasti. Neuvosto suositteleekin, että voimassa olevan muuttoavustuksen lisäksi tulisi harkita myös työvoiman vastaanottoalueen laajentamista, ainakin nuorten ja perheettömien työttömien kohdalla.

Olli Kärkkäinen uskoo, että pidemmällä aikavälillä kasvua tukeva asuntopolitiikka voi olla yksi parhaista tavoista edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta. 

–Asumiskustannusten alueellista eriytymistä voitaisiin hidastaa rakentamalla lisää asuntoja kasvukeskuksiin. Tarvetta on sekä vuokra- että omistusasunnoille ja pääkaupunkiseudun lisäksi rakentamista pitäisi vauhdittaa myös muissa kaupunkikeskuksissa, hän sanoo.

Kaupungistumisen vauhdittamisen hyödyt eivät Kärkkäisen mukaan jää pelkästään kasvukeskuksiin. Hän puhuu kasautumiseduista.

–Kasautumisetujen vuoksi kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vauhdittavat koko maan talouskasvua. Alueellisen liikkuvuuden edistäminen puolestaan vähentäisi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, mikä kirittäisi työllisyysastetta kohti hallituksen tavoitetta.

Kärkkäisen tutkimuksesta käy ilmi, että Helsinkiin muuttamisen kannustimissa on suurta vaihtelua maakuntien välillä. Tutkimuksen mukaan pirkanmaalaisilla työttömillä asumiskustannusten jälkeen käteen jäävät tulot laskisivat Helsinkiin työllistyessä keskimäärin noin 20 eurolla kuukaudessa verrattuna tilanteeseen, jossa työpaikka löytyisi Pirkanmaalta. Satakuntalaisilla työttömillä erotus olisi paljon suurempi, 160 euroa kuukaudessa. 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Perimmiltään ei ole edes tarkoitus, että ihmiset muuttaisivat minnekään. Merkittävin osuus yksityisestä omistuksesta on asuntovarallisuutta. Jos ei saa vanhaa asuntoaan myytyä kohtuullisella hinnalla, on vaikea muuttaa mihinkään.
Lisäksi molemmille puolisoille täytyy löytyä työpaikka uudella paikkakunnalla.
Palkan pitää olla merkittävä, jotta voi perustella asumisen kahdella paikkakunnalla.
Alustavasti näyttää siltä, että Kepun uusi maakuntahallinto jäädyttää työvoiman liikkuvuutta entisestään.

Marja-Liisa Kalkela

Revitään nyt lapsetkin juuriltaan tutusta koulusta,irti kavereistaan ,tutusta ympäristöstä?

Vai oliko nuo kaikki valmiina hoitopaikat ym.kun muuttaa?
Hallitukselta on muutenkin unohtunut Työttömien lapset ja heidän hoito ,esim.Yksinhuoltajalla.
Pakkotöissä .Venyykö päivähoitopaikka 10 t työpäiviin? (1½t matkoihin)
Vai hakeeko lapset hoidosta kunnan rahoilla sossuntäti?

Kaarlo Kaikkonen

Tähän paras lääke on tietenkin jollakin tasolla saada ihmisiä virtaamaan myös toiseen suuntaan. Siihen ei ole juurikaan panostettu, jokin pakkoalueellistaminen ei tietenkään toimi.
Omassa tuttavapiirissä on jo aika lailla kokemusta kuinka digitalisaatio tulee apuun. Pääkaupunkiseudullakin töistä iso osa on ns.asiantuntijatyötä, jossa sijainnin merkitys on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi.
Yksityisillä työnantajilla kynnys siihen, missä työntekijä oikeasti tekee (tehokaasti) työnsä on laskenut. Tässäkin nuoremmat esimiehet näyttävät paremmin suuntaa.
Jos tähän suuntaukseen saataisiin valtio ja kunnat mukaan vaikkapa niin, että työntekijöillä olisi velvollisuus olla varsinaisella työpaikalla tarvittavin määrin, joka käytännössä olisi pari kertaa viikossa. Vastaavasti voitaisiin järjestää ns.hubeja (yhteistoimistoja) yhdyspaikkakunnille, jossa tarvittaessa pääsee myös ns. sisäverkkoon.
Tällöin löytyisi mahdollisesti satoja ellei tuhansia perheitä, joilla riittäisi rohkeutta hypätä toiseen suuntaankin. 1-2 tunnin työmatka kerran, pari viikossa tuskin olisi ongelma, julkisillakin pääsee mainiosti.

Tomi Salonen

Erittäin asiallinen kommentti, Kaarlo. Kasvavaa ja hyvinkin potentiaalista Ilmiötä voisi kutsua dynaamiseksi rakennemuutokseksi. Pelkäänpä, että tuota ei osata hyödyntää päättäjäpiireissä. Nämä kun viisastuvat niin auttamattoman hitaasti.

Juuso Hämäläinen

Pankkiirin konstit ovat yhtä heikkoja kuin aina. Näpertelyä.

Ihmiset eivät muuta kasvukeskuksiin epävarmojen työpaikkojen takia. Muutat ja voit hetken päästä olla taasen tuötön. Monet saavat metsissä olevastaan asunnosta surkean hinnan. Asuntoon voi kohdistua myös korkea velka. Ja lisää velkaa joutuisi ottamaan tullessa pääkaupunkiseudulle.

Työttömyyskorvaukset ovat niin pieniä ja lyhytaikaisis, etteivät ne pidä ketään kotonaan takametsissä.

Työn perässä liikkumista helpottaa se, että

- todelliset matkalulut maksaa työnantaja kokonaan. Työmatkahan johtuu työstä

- kasvukeskuksissa annetaan rakennusmaa kunnalta ja valtiolta ilmaiseksi uudisrakentamiseen, ei mitään syytä kenenkään maksaa maasta mitään tai edes omistaa sitä Suomessa. Maata riittää hyvin Helsinkiä myöten. Rakennusmaa ei saa olla sijoitus- eikä keinottelukohde. Ilmaista maan käyttöoikeutta voidaan jakaa kaikille kansalaisille kansalaisoikeutena. Onhan meillä nyös velvollisuuksia kuten ase- ja veronmaksuvelvollisuus

-asumisen hinnan tippuessa on muutossa järkeä ja työvoimaa on saatavilla missä töitäkin

Matti Karnaattu

Työn perässä muuttamisessa on valtava riski koska työllistäminen ei ole sitovaa. Päinvastoin sitä on heikennetty.

Olennaisesti työllistyminen parantuu kun pienennetään työn vastaanottamisen ja työn tarjoamisen riskejä. Voisi aloittaa vaikka siitä, että varmistetaan se että tulot eivät katkea missään kohtaa.

Tapio Mäkeläinen

Yks konsti on maksaa palkkaa sen verran että sillä elää.
Kaveri yrittää myydä edesmenneen mutsinsa kolmiota Raumalla . Eurajoki hiljenee ja vuokralaiset vähenee. Ei me kaupaksi.
Kyllä tämä asumisen vaikeus se iso juttu on.

Nyt kun hallitus suuressa viisaudessaan pidensi koeajan 6 kk niin kertoiko kukaan nk oikeusministerille ettei pankit anna koeajalla lainaa jos vaihdat duunia. Ei ainakaan kaikki.

Matti Karnaattu

Tai se että koeajalla työsuhde voidaan päättää vaikka heti ja sen jälkeen pitää 3kk karenssissa.

Työstä saatavan palkan tuoton, siis se ylimääräinen netto raha elämisen kulujen jälkeen, pitäisi olla suhteutettuna riskeihin.

Annestiinas S

Kohtaanto-ongelma poistuu, kun työvoima muuttaa keskuksiin - HÙUHAA.
Valtion pitää huolehtia myös periferian yrityksistä, ja eliitin loma-asuntojen palveluista (esim. pelastus).

Toimiva yhteiskunta on kokonaisuus, josta "kaikki-mulle-heti-tuplana" -päättäjät, eivät halua keskusteltavan.