Keskiviikko 12.12.2018

Ehdotus lapsiperheiden verotuksesta: ”Parantaisi ostovoimaa ja lisäisi työnteon kannustavuutta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.2.2017 10:14
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä esittävät lapsiperheiden verotuksen keventämistä.
|

Keskustan kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä esittävät lapsiperheiden verotuksen keventämistä lisäämällä työtulovähennykseen lapsikorotuksen. Asiasta tulisi kaksikon mielestä päättää hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa.

Saarikko ja Ala-Nissilä korostavat, ettei opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) esittämä maksuton varhaiskasvatus ole ainoa vaihtoehto kannustimien lisäämiseksi lapsiperheille. 

–Varhaiskasvatus kuuluu kaikille, mutta ministerituloilla varhaiskasvatuksen ei tarvitse olla ilmaista. On oikein, että varhaiskasvatusmaksuihin on kytketty tulosidonnaisuus. Sipilän hallitus teki oikein alentaessaan pienituloisten maksuja varhaiskasvatuksessa. Tätä linjaa keskusta haluaa jatkaa, Saarikko ja Ala-Nissilä sanovat.

Olavi Ala-Nissilän mukaan lapsiperheiden kannustinloukut ovat merkittäviä erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy päivähoitoon

–Verotuksen kevennys parantaisi lapsiperheiden ostovoimaa ja lisäisi työnteon kannustavuutta, hän toteaa.

Annika Saarikko painottaa, että työnteon ja sosiaaliturvan rajapinnassa suurimpia haasteita on yhden vanhemman perheissä. 

–Siksi verovähennys tulisi kohdentaa kaksinkertaisena yksinhuoltajaperheille. Myös monilapsisten perheiden asema pitää huomioida.

Ala-Nissilä ja Saarikko kannustavat Sipilän hallitusta havaitsemaan suomalaisessa yhteiskunnan kasvavan ilmiön työssäkäyvien perheiden köyhyydestä. 

-  On hyvä, että lapset huomioidaan työttömyysturvan tasossa.  Lisäksi opintotukeen tarvitaan vihdoin huoltajakorotus. Myös työssäkäyvät lapsiperheet tulee huomioida ja siihen verotus on paras keino.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Saarikko ja Ala-Nissilä sitten muistaa että nuo myös tulee koskemaan köyhimpiä,toimeentulotukia saavia.

Muuten "iltalypsy" verovaroista valuu taas vain tuloja saaville,ei köyhimmille.
Kotihoidontuki pois ,"Aktivoi" kummasti työhalukkuutta ,kun OP-seinästä ei tule Kelan tukia 12X vuodessa,vastiikkeettomasti.

Marja-Liisa Kalkela

Pääkirjoitukset 26.01.2011
Sav.Sanomat
Lapsilisä ei kuulu köyhille !
Ylen uutiset iski maanantaina suoraan suoneen muistuttamalla, että lapsilisä lasketaan yhä tuloksi toimeentulotukea saaville.

On laskettu pian 17 vuotta, vuodesta 1994 lähtien.

Toisin sanoen, kaikista köyhimmät perheet eivät saa lapsilisää, koska toimeentulotuesta vähennetään lapsilisän verran.

Käytäntö koskettaa monia, sillä lähes joka kymmenes lapsi eli noin 50 000 lasta jää vaille lapsilisäänsä. Suurin osa menettäjistä on yksinhuoltajaperheitä.

Pertti Aaltonen

Sillä parantuneella ostovoimalla voi sitten ostaa uuden Koreassa valmistetun auton.

Maksuton varhaiskasvatus, tarkoittaa siis sitä että joku muu maksaa veroissaan sen varhaiskasvatuksen. No, tämä maksuton varhaiskasvatus ja keventynyt verotus voidaan sitten ottaa vaikka (ahneilta) eläkeläisiltä.

En vastusta lapsiperheiden aseman parantumista, mutta asioilla on aina kaksi puolta. Joku ne kulut aina maksaa. Nyt pitää vaan valita se "joku".

Marja-Liisa Kalkela

Totta.
Palkasta veroa n.22% ,päälle ALV 24%=46% veroa kk palkasta.

Työtön:
Työmarkkinatuesta 20% veroa. Toimeentulotuesta 487e/kk ,ALV 24%= 44% veroa .Pienimmällä tuellä on pärjättävä silti.

Kun muilla nousi lapsiperheen tuet indeksikorotukset ym.-94-17 Köyhimmile ne ei noussut senttiäkään.

Kun työeläkkeistä jäädytettiin nyt indeksikorotus 4v.
-Silti niillä jolla ei ole työeläkettä palkkatyöstä ,saa takuueläkkeen verovaroista.Se kyllä nousi nyt n.hiem.yli 20e/kk.

Kun takuueläke turvaa pieninpiä eläkkeitä elantoa varten summa n.780e/kk
Niin työttömän ja köyhän turvaksi elantoon riittääkin 487e/kk?
Hinnat ja ALV samat kummallakin ryhmällä.Samoin 1++% verovaroista kumpikin tuki Kelasta.
"Siltarumpuun on lypsetty kunnolla Pekkaroiden jo 22 vuotta".
Lypsetään yhä.

Päivi Tyni

Poliittinen muisti on todellakin lyhyt. Vielä 90-luvun alussa oli verotuksessa lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys. Nämä poistettiin lupauksella, että lapsilisät kolminkertaistettaisiin. No, tuo loppuosa kapeni sitten pienksi korotukseksi.
Opintotuen lapsikorotus puolestaan poistettiin opintotukiuudistuksessa vuonna 1993, juuri kun yksinhuoltajana aloitin yliopisto-opinnot. Seurauksena se, että koko opintojen ajan – 6 vuotta – jouduin ottamaan täyttä lainaa, josta oli myös lopetettu korkotuki. Korko oli siis markkinakorko ja lisäksi se pääomitettiin lainan jatkeeksi. Kun valmistuin, olikin sitten 117 000 markkaa velkaa.
Eräs pankinjohtaja tosin ehdotti, että voisin päivällä olla töissä, kun lapsi oli hoidossa ja myöhemmin koulussa. Voisin kuulemma opiskella sitten öisin, kun lapsi nukkuu. Kun kysyin, milloin minä sitten nukkuisin, oli vastaus, että "Eihän nuori ihminen nyt niin paljon unta tarvitse". Arvannetekin, että kyseessä oli yli kuusikymppinen mies.

Marja-Liisa Kalkela

Politikoilla on oma suu lähempänä.
On palkkiot ,päälle tulee lapsilisät,kotihoidontuet. Kansanedustajan palkkiosta ansiosidonnainen vanheimpainraha n.4 000e-5 000e/kk verovaroista.
Kelpaa siinä köllötellä ja syyllistää työttömiä äitejä jotka hoitaa lastaan n.570e/kk
käy vielä ehkä orjatyössä 0 euron palkalla tukea tukea vastaan.

Omanedun tavoittelijoita kaikki 200.
Hävettää olla suomalainen enää. 70v mummi.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #9

Kyllä ne poliitikot jakaisivat kansalle, jos olisi jotain jaettavaa.

Jaettava käy vähiin jos navetta- ja maitotukia joka vuosi lisätään maatalous ym.tukien päälle.
Samoin jos rikkailta poistetaan perintöveroja kun talous on kuralla ja verokirstu tyhjä.
Fazzerin,Koneen perillisillä ne ei ole mummonmökin luokkaa olivia perintöveroja.

Jos työtä teetetään verovaroilla 0 euron palkalla ei tule palkoista veroja.

Jos palkansaajia on nyt n.2,1 milj. On siinä veroille käyttöä kun on 3,4 milj.elätettävää.

Jossain vaiheessa jää luu ahdeiden käteen.

Mikähän vero tulee nyt tilalle jos venevero jää pois?

esim. Ruuan ALV alennus söi verovaroja n.850 milj/v
Se korvattiin 1%ALV korotuksella 23% kaikkeen kulutukseen.
Lisäksi edm.alennus söi eläkeindeksin eläkkeistä ja lapsilisistä.
40 senttiä tuli 1.3-11 lapsilisiin.

Hyötykö köyhimmät tuosta? No ei varmasti.

Pertti Aaltonen
Vastaus kommenttiin #11

Sitten tuosta 2,1 milj. työssä olevasta on valtion ja kuntien palveluksessa suoraan 0,6 milj. Lisäksi yhteiskunnan varoista saa suuri joukko muita osan palkastaan, kuten apteekit, lääkäriasemat, taksiautoilijat, hoitokodit, rakennusliikkeet, kiinteistönhoitofirmat, tienrakentajat jne. Osaako kukaan edes sanoa noiden määrää?

Muistaakseni mm. taksiautoilijat ovat kertoneet, että ajoista tulee yhteiskunnalta n. 25 %, siis KELA-kyydit ja koulukuljetukset. Voi olla että muistan tuon väärin, en tarkistanut mistään.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #13

Mihis kuntien keräämät rahat menee? Kenen työllä ne kerätään ?
Jos kunnilla ja Kelalla on "vähän" rahaa
-niin miten isot ulkomaaiset pörssiyritykset
terveys -ja hoivapalveluja tuottavat ,nyt niistä vähistä rahoista kilpailee?
SOTE? Mehiläinen,Terveystalo,Attendoo??

Globaali markkinatalous/Pörssritykset sääntö no. I Voittojen maximoiminen osakkeenomistajille.
Miten ne tekee sen ? "Vähistä" rahoista?

Pertti Aaltonen
Vastaus kommenttiin #15

Kuntien keräämistä veroista menee osa noiden työntekijöiden palkkoihin ja erilaisiin ostoihin jne.

Maataloustuet on sellainen viidakko, että siihen en ole perehtynyt. Tietysti, jos niitä tukia ei maksettaisi, niin elintarvikkeet maksaisivat enemmän. Ulkomaisten, halvempien tuonti lisääntyisi ja pian tuottajat olisivat kortistossa. Sitten taas yhteiskunta maksaisi toimeentulon. Sitten on tietysti kysymys, kiertyykö tuki nyt väärille tahoille. Siinäkin perustuslaki suojaa, ettei tukea voi maksaa epätasa-arvoisesti. Kullekin hehtaarille tulee yhtä paljon. Helsingin kaupunki taitaa saada suurimmat tuet.

Tietysti Sotessa pyörii isot rahat. Siitä on varmaan ollut tilastoja miten paljon tuloistaan nuo terveyspalveluyritykset tulouttavat ulkomaille esim. korkoina tai asiantuntijapalkkioina. Ilmeisesti nykyisin siinä kulkee meko vähän esim. Kelakorvauksia. Varmaan lääkärinpalkkioiden ja toimenpiteiden korvausosuudet yksityislääkäreille saisi Kelan tilastoista.

Toisaalta tietysti suomalaisilla pörssiyhtiöillä on ulkomailla tehtaita ja ne tulouttavat sieltä voittoja Suomeen suomalaisille osakkeenomistajille. Siinä on melkoinen tulovirta, jos se tyrehtyisi. Siis voi sanoa, että isot osingot ovat hyväksi, vaikka siltä varmaan ei kaikista tunnu.

Mikä sitten vuodessa lienee perittävien omaisuuksien määrä? Kuinka paljon niistä sitten pitäisi periä veroja?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #18

lainaus:
Tietysti, jos niitä tukia ei maksettaisi

-Näkyy nyt kuinka paljon niissä oli "ilmaa" halpuutuksena. Kun EU ja kilpailu on myös meidän tuotteista pitäisi kilpailu ja hinnat hyödyttää myös veronmaksajia.

-Yritystenhän pitäisi pärjätä omilla tuotoilla? Eikö?
Muutenhan se on valtion ja kansan omistama ? (kolhoosi)

Palkoista menevät verot ja ALV palautuu kunnille. Samoin työllistää PK-yrityksiä.

Kun veroja maksetaan terveys ym.palveluihin nyt korotettiin maksuja jopa 33% niin eiköhän siitä jaettavaa jää.

Tuottavat juu osakkeenomistajille. Tuottaako valtion kirstuun niitä veroja edm?
Vai onko poliittiset veroratkaisut tehty niin että niitä juurikaan valtionkirstuun tule.

Enimmäkseenhän terveyspalvelut maksaa palkansaajat.
Eniten niitä ja kelan etuuksia käyttää hyvätuloiset.
Mikäli uskomme Kelan tutkimukseen .

-Sosiaaliturvan välistä puoavat on :
Työttömät,eläkeläiset ja köyhät lapsiperheet.ajalta-92-10
Kelan köyhyystutkimus-10

Eli yhteistä kakkua jaetaan vain eräille eniten ,Köyhimmät saa murusia.

Perittävä vero? Sama kuin muillakin . Perittävän arvon mukaan .
Jos vaari pystytti työllään mökin ,maksoi palkastaan verot ja lopuilla osti tarvikkeet niin vieläkö siitä pitäisi maksaa veroa toiseen kertaan?

Marja-Liisa Kalkela

Mutta töitä oli niin paljon kun viitsi tehdä ja sitä kautta tulevaisuus turvattu.
Jo nyt joka vuosi jää 100 000 opiskelijaa ilman koulupaikkaa ja ammattiin valmistuneita ilman työpaikkaa.Niin kuka perustaisi perhettä toimeentulotuella 487e/kk yhdelle.

Marja-Liisa Kalkela

Opiskeluko tapahtuu kaikilla samaan aikaan ? Pitääkö jotkut välivuosia? Kestääkö kaikki opinnnot yhtä monta vuotta? Onko aikuisopiskelijoita?

Yhteishaun tulokset ovat selvillä
Lähes 100 000 hakijaa tavoitteli opiskelupaikkaa syksyllä alkavaan koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen haki lähes 67 000 hakijaa.
YLE

Marja-Liisa Kalkela

2.8.2016
HS

Kevään yhteishakujen tulokset ovat viimeisiä peruutuspaikkoja vaille selvillä.
- Reilua 50 000 aloituspaikkaa havitteli noin 152 000 hakijaa.
-Lähes 100 000 hakijaa jäi ilman opiskelupaikkaa,
ja välivuosi pyörähtää käyntiin monen hakijan kohdalla.

Edessä työnvälitys/sossu,nyt kela ja toimeentulotuki.

Opetushallituksen erityisasiantuntijan Pirjo Karhun mukaan tilanne on tavanomainen.