Sunnuntai 30.4.2017

EK pudotti pommin työmarkkinoille – vastaa väitteisiin sodanjulistuksesta: ”Nyt oli viimeinen hetki irtisanoa sopimukset”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.2.2017 11:13
  • Kuva: Aleksi Poutanen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala huomauttaa, että nyt irtisanottavien keskusjärjestösopimusten sisältämät asiat ovat voimassa työehtosopimusten kautta, joita liitot tekevät tulevaisuudessakin työntekijäjärjestöjen kanssa.
|

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi eilen luopuvansa keskusjärjestösopimuksista ja sai aikaan kritiikki- ja huolimyrskyn. Työntekijäpuoli ja moni poliitikko oli huolissaan siitä, että luopuminen romuttaa koko sopimiskulttuurin. EK:sta kuitenkin vakuutetaan Uudelle Suomelle, että sopiminen jatkuu, mutta sopimisvastuu siirtyy keskustasolta liittotasolle.

EK:n päätös merkitsee suurta muutosta työmarkkinoilla ja sitä voi pitää historiallisena. EK irtisanoo kaikkiaan 22 keskusjärjestösopimusta, joiden joukossa ovat muun muassa SAK:n, STTK:n ja YTN:n yleissopimukset sekä SAK:n ja STTK:n irtisanomissuojasopimukset (katso lista sopimuksista jutun lopusta). PAMin puheenjohtaja Ann Selin kysyi eilen, haluaako EK julistaa sodan nyt, kun Suomen taloudessa näkyy vihdoin valoa.

EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala vastaa Selinin kritiikkiin, että ratkaisu päinvastoin vahvistaa sopimiskulttuuria.

– Ei syytä huoleen. Tämä vahvistaa sopimisen kulttuuria, koska nyt voidaan ottaa toimialoittain paremmin huomioon eri toimialojen erityispiirteet ihan kaikki aina sopien luonnollisesti, hän sanoo Uudelle Suomelle.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nosti Demokraatin haastattelussa esiin huolen siitä, että käytäntöjen eriyttäminen heikentää palkansaajan asemaa, kun keskusjärjestösopimusten suoja poistuu. Oksala ei usko palkansaajan aseman heikentymiseen.

– Sen sijaan uskon, että tämä johtaa eri alojen erityispiirteet paremmin huomioon ottavaan järjestelmään, joka on paljon parempi kuin tämä nykyinen. Minusta on aika vaikea kuvitella, että enää modernissa yhteiskunnassa yksi valtakunnan malli, valtakunnallinen sopimus kaikkia varten, olisi toimiva.

Oksalan mukaan jäsenet olivat toivoneet ratkaisua EK:lta ja päätös oli liittojen kesken yksimielinen. Oksala huomauttaa, että tuorein keskusjärjestösopimus on jo yli 10 vuotta vanha.

– Se kertoo jo siitä, että vaikka työelämää on kehitetty paljon, kehittäminen on tapahtunut keskittymällä työlainsäädäntöön tai sitten erityisesti työehtosopimuksiin. Keskusjärjestösopimukset ovat pääosin erittäin vanhoja. Eikö se jotain kerro siitä, miten niillä pystyy vastaamaan nykyisiin haasteisiin? Ei ole pystytty.

Oksala muistuttaa, että eilinen tiedote oli looginen seuraus sääntöuudistuksesta, joka tehtiin viime vuonna. Hänen mukaansa nykykehitys on jatkunut jo pitkään ja nyt on päästy loppuhuipentumaan.

– Tämä oli täydellisen selvää jo viime vuonna. Se päätös sisälsi tämän ratkaisun.

Myös ratkaisun ajankohtaa on kritisoitu, sillä vaikeaksi ennakoitu liittokierros on alkamassa syksyllä ja vastikään saatiin neuvoteltua kiky, mikä oli vaikea pala työntekijäpuolelle. Oksalan mukaan nyt oli viimeinen hetki irtisanoa keskusjärjestösopimukset, koska irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja EK ei halua, että ne ovat voimassa enää, kun syksyn työehtosopimuskierros alkaa.

Oksala ei lähde arvioimaan liittokierrosta tai sitä, miten paikallista sopimista saadaan edistettyä. Esimerkiksi Selin sanoi eilen, että EK:n päätöksen johdosta on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, mitä työnantajapuoli ja myös maan hallitus ovat toivoneet.

– En ota kantaa ensi syksyn liittokierroksen asioihin. Ne käydään liittokohtaisesti ja liitot ottavat niihin kantaa. EK ei ota.

– Nyt kun työehdoista sovitaan yhä enemmän toimialakohtaisesti ja toivottavasti yritys- ja työpaikkakohtaisesti, se antaa nykyistä paljon paremmat edellytykset parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, ja vain menestyvät yritykset voivat työllistää suomalaisia Suomessa.

Oksala painottaa, että keskusjärjestösopimusten sisältämät asiat ovat voimassa työehtosopimusten kautta, joita liitot tekevät tulevaisuudessakin työntekijäjärjestöjen kanssa. Moni on jo ehtinyt syyttää EK:ta niin sanotun tammikuun kihlauksen purkamisesta. Sillä tarkoitetaan sopimusta, jonka ammattiliitot ja keskusjärjestöt solmivat keskellä talvisotaa ja jossa sovittiin neuvottelun periaatteesta.

– Tammikuun kihlauksen henki säilyy. Se siirtyy liittotasolle.

Nämä keskusjärjestösopimukset EK irtisanoo:

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kenneth Ainetdin

Voi kuule Marja-Liisa, meillä on paljon maahanmuuttajia joista saa hetkessä ahtaajia. Ahtaajien koulutus ei kestä kovin pitkään ja lakkosaartojen purkamiseen saadaan helposti viranomaisilta virka-apua. Syyrian ja Irakin pojat kiittää.

Marja-Liisa Kalkela

No hyvä että on. Niille kai maksetaan samat palkat kuin nyt ahtaajille?
Jos ei niin ne verot otetaan sinunkin kukkarostasi.
Siis en voi ymmärtää mihin on hävinnyt yhteishenkin suomalaisen työntekijän puolesta?
Ei ihme että pörssiyritykset vie työpaikat halpamaihin ja maatalous ,raksat ym.palkkaa 1e/t Virolaisia ym.
Kohta tarvitaan uusi 3 Mrd leikkaukset kun rahaa ei tule verokirstuun halpatyövoimalla. Niille kun tulee palkan päälle asumistuki,lapsilisät,kotihoidontuki ja toimeentulotuki. Kattamaan liian pienen palkan takia elinkustannuksia.
Kyllä suomalainen on tyhmä.

Vallu Novanto

Juurihan AKT teki kaikessa hiljaisuudessa liittokohtaiset sopimukset. Miksi ei tekisi jatkossakin? Saivat alakohtaisia asioita eteenpäin ja ilman mediahössötystä. Asiat sovitaan keskenään ja sitten jatketaan töitä. Poliitikotkin pysyvät enemmän erossa, kun eivät muuta kuin populoi ja nostata omaa egoaan ja yrittävät nostaa omaa kannatajamääräänsä. Tämä vain vahingoittaa neuvotteluita.

Ilkka Korkalainen

Jo oli aikakin lopettaa ay-liikkeen vallan pönkittäminen työnantajien taholta. Nyt kun vielä vapautetaan irtisanominen ja työsopimuksien vapaa tekeminen sekä lopetetaan yleissitovuus niin päästään vähän eteenpäin tässä täysturhassa sääntelytaloudessa.

Joni Rikkola

Ihanko syntyjään ajattelet noin? Et taida ollenkaan tietää edes mitä sääntely ja sopiminen ovat merkinneet eliitille. Turvaa. Sosiaalituet eivät ole vain rahaa, vaan ne ovat yhteiskuntarauha jne. Mutta omalla vastuulla saa kyllä unohtaa tosiasiat ja miettiä eruoja vaan, tosin ne eivät auta sitten enää kun tilanne on edessä ja se tulee eteen tällä menolla hyvin äkkiä.
Kaikesta ei tartte pitää, mutta niitä pitää ymmärtää. Eliitti tekee samat virheet kuin historiassa ja se päättyy aina samalla tavalla.
Kansa on jo äänestyskäyttäytymisellään osoittanut, että mitta on täysi.

Tapio Mäkeläinen

Jäihän sinne vielä Hoitoonohjaus johdettavaksi ja koululaisten kesätyökampanja, jolle en menestystä usko tämän jälkeen.
Tämä homma ei ole kenenkään hanskassa.
Sitä Raami I ja sen seuraajia ei ikinä olisi pitänyt tehdä. Nyt 6 v pakkopulla purkautuu.

Ilkka Korkalainen

Vielä tarvitaan lisäksi uusi lakiesitys laittomien lakkojen korvausvastuusta. Nythän ay-politrukeilla ei ole mitään vastuuta mistään asiasta ja laittomuuksilla on tuotettu valtavia vahinkoja koko yhteiskunnalle. Täysi korvausvastuu aiheutetusta vahingosta rauhoittaa työmarkkinat ja voidaan keskittyä oleelliseen eikä ay-liikkeen vallannäyttöön.

Joni Rikkola

Takaisku tulee olemaan mukava. Toivottavasti, taai ammattiliitotkin saa lakkauttaa ja työväestö yksinkertaisesti järjestäytyy uudelleen. Ja työnantajien 'riemuksi' se on sitten vain työnantajille vihainen väkijoukko vailla kontrollia. Sitä saa mitä kerjää. Kontrolli pois, niin kontrolli tulee todellakin olemaan vielä pois.

Jouko Heyno

Sopimukset määräaikaisia, einiitä tarvitse irtisanoa, kun kerran päättyvät joka tapauksessa. Nuori ja vailla historiantuntemusta oleva, tyypillinen suomalainen, johtaja. Ei tietoa siitä, miski STK aikoinaan ajoi yleissitovuuden väkisin läpi, työntekijöiden tiukasta vastarinnasta huolimatta.

Suraukset tullemme näkemään vielä tämän vuoden puolella.

Jukka Mattsson

Työntekijäkeskusjärjestöiltä olisi kova veto jos he perustaisivat uuden EK:n eli järjestön jossa mukana olisivat kaikki ne elinkeinoelämän yritykset jotka haluaisivat neuvotella keskitettyjä ratkaisuja.

Vähän samaan tapaan niin kuin tuo "entinen EK" joka tuki toiminnallaan YTK kassan perustamista. Vastavetohan se oli ammattiliittojen työttömyyskassatoiminnalle ja siten myös tarkoitus vähentää ammattiliittojen valtaa.

Jukka Mattsson

Niinhän se oli vitsi tuo Trumpin valintakin.

Eihän se vaadi kuin rahaa toiminnan aloittamiseksi ja sen jälkeen lyödä lakoilla pakka niin sekaisin että halukkuutta keskitettyihin sopimuksiin rupeaa löytymään.

Muistaakseni metsäteollisuus tuota uhkakuvaa jo kritisoi EK:ssa tulevaksi. Eli vitsi mikä vitsi.

Tapio Mäkeläinen

Maailmassa ei ole yhtään teollisuusvaltiota jossa ei olisi työlainsäädäntöä ja edes pyrkimystä noudattaa YK ILO:n sopimuksia.
Jos työlait ovat ainoastaan laissa, jäykistyy toiminta merkittävästi. Ihmisten käytös ja konfliktit eivät sillä poistu että sopimuksia pallotellaan.

Tälläkin palstalla kirjoittaa henkilöitä jotka kaipaavat 1800- luvun menoa.
Suomessa on nyt löysätty normeja niin paljon että jos näillä eväillä yrittäminen ei pelitä niin parempi pyrkiä palkkatöihin.
On myös vaihtoehto lukea oma nalan TES läpi ja edetä sen mukaan eikä valittaa että sellaisia on.
Tietysti voi kysyä että tarvitaanko niitä Minnesotan osavaltion kokoisessa maassa 300?

Carolus Linden

EK otti käyttöön Ruotsin mallin. Asia on ollut tiedossa siitä lähtien kun viime vuonna tehtiin EK:n hallituksen päätöksellä sääntömuutos ja kerrottiin, että EK ei vastaisuudessa osallistu keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen tekoon. Nyt vain tulee esille päätöksen käytännön seuraukset.

Teemu Terava

Jos kaikki työmarkkinoiden sadat ja tuhannet sopimukset halutaan pitää voimassa entiseen malliin, minkään uuden "suomen mallin" rakentaminen mahdotonta.
Sen ymmärtävät kaikki työmarkkinoiden osapuolet, mutteivät tietenkään halua sanoa sitä julki. Se olisi ay-liikkeelle oiva mahdollisuus aloittaa uusi, ainakin vuosikymmenen kestävä vääntö, josta tiedettäisiin ettei se varmasti johtaisi mihinkään uudistuksiin, kaikken vähiten uuteen "suomen malliin".

Tapio Mäkeläinen

Teemu on oikeassa mutta kyllä se loppupeleissä niin on ettei vientialojen palkalorotusvaraa voida muualla ylittää. Samoin kaikki tasa-arvoerät on aivan puhasta populismia .
Palkankorotuksissa on pyrittävä suorituksen eikä läsnäolon palkitsemiseen.
Perälauta on oltava ja siksi koko systeemiä ei voi romuttaa.
Kyllä sopimuksilla ostetaan työrauhaa.

Marja-Liisa Kalkela

Palkankorotuksissa on pyrittävä suorituksen eikä läsnäolon palkitsemiseen.

Valtion velkakirstuko joustaa sitä mukaa miten vientiyritykset pärjää ja miten palkoista tulee veroja kirstuun ?
Joustaako myös yritykset laskuissa,hinnoissa ja valtio ALV? Kun palkka on pienempi.

Pertti Aaltonen

Sopimukset ovat vanhoja ja niillä ei ole käytännön merkitystä. Lähes kaikki alat ovat ottaneet niiden tekstit omiin sopimuksiinsa. Saattaa olla vielä joitakin aloja, jotka käyttävät niitä liitesopimuksina. Saahan oppositio tästä sopivan aiheen ennen kunnallisvaaleja.

Nyt voisivat Ylen tähtitoimittajat tai Suomen Kuvalehti tehdä jutun aiheesta ja selvittää millä aloilla liitesopimuksia käytetään. Eipä taida kiinnostaa, kun tulos mitätöisi alkaneen kohun.

Tuossa edellä oli esillä ILO:n sopimukset. Niitä on TEM:ön sivuilla yli 600 sivua. Monet niistä ovat 70-vuotta vanhoja ja tehty sen aikaiseen maailmaan. Teksteistä päätellen ne ovat ns. kehitysmaille tarkoitettuja, joissa ei silloin ollut mitään työelämää koskevia lakeja.