Maanantai 24.7.2017

Professori: EK teki ison virheen – ”Nyt tarvitaan palkankorotuksia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.2.2017 17:24
Päivitetty: 
20.2.2017 17:35
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Professori Harri Melinin mielestä EK on toiminut liian hyökkäävästi. Arkistokuvassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
|

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi, että tulehtunut työmarkkinatilanne vaatii koviakin palkankorotuksia ay-liikkeen lepyttämiseksi. EK:n päätös keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta on saanut työntekijäpuolen varpailleen.

– Nyt tarvitaan palkankorotuksia. Se, että liitot pitävät isoa ääntä, on osa valmistautumista ensi syksyn liittokohtaiseen sopimuskierrokseen, Melin sanoo Uudelle Suomelle.

Ay-liikkeen aktiivi, pääluottamusmies Petri Partanen (sd.) totesi maanantaina, että kilpailukykysopimusta tuskin olisi tullut, jos olisi tiedetty, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoutuu keskusjärjestötason sopimisesta. Hän kokee tulleensa petetyksi ammattiyhdistysliikkeen päättäjänä.

Työmarkkinoihin perehtyneen professori Melinin mielestä EK olisi voinut hoitaa irtisanoutumisensa tyylikkäämmin.

–EK olisi voinut jo etukäteen neuvotella liittojen kanssa siitä, että irtisanotaan, mutta hoidetaanko jatkossa asiat näin. Tällainen perinteisen sopimisen kulttuuri oltaisiin voitu viedä tässä kohtaa jo pidemmälle.

Hän kuitenkin huomauttaa, että emme tiedä, mitä julkisuudelta piilossa on puhuttu. EK on jo pidempään valmistautunut siihen, että se ei olisi työmarkkinoiden sopijaosapuoli, vaan liitot.

–Tässä kohtaa EK:n valitsema linja ei ole ollut paras mahdollinen. Se on ollut hyökkäävä ja haastava. Tässä kohtaa ay-liikkeen reaktiot ovat ihan ymmärrettäviä.

Melin muistuttaa työ- ja kasvusopimuksesta, jossa sovittiin palkansaajille palkankorotukset lähelle nollaa vuosiksi eteenpäin. Myös eläkeuudistuksessa ammattiyhdistysliike teki isoja myönnytyksiä. Näiden sopimusten jälkeen viime vuonna saatiin aikaan vielä kilpailukykysopimus, jossa työntekijöiden työaikaa lisättiin ilman palkan nostamista. Nämä päätökset tehtiin työllisyyden parantamiseksi, koska taloustilanne on ollut heikko. Nyt taloudessa näkyy lievää piristymistä.

–Meillä ollaan selvästi työntekijäosapuolella tilanteessa, jossa työntekijät eivät voi enää lähteä nollasopimiseen. Katsotaan, että talous on lähtenyt nousuun ja työntekijät ovat antaneet kiky-sopimuksessa ja muissa ratkaisuissa oman kortensa ihan riittävällä tavalla työllistämisen ja talouden kohentamiseen, Melin kertoo.

Hän arvioi, että syksyllä käydään perinteinen liittokierros, johon vaikuttavat taantuman aikana ja työmarkkinakentän neuvotteluiden yhteydessä kasaantuneet jännitteet.

–Näen, että on tulossa aika jännitteinen liittokierros ainakin näin alkuvaiheessa. Saattaa se olla, että syksyn aikana löytyy yhteinen sävel, se on monesti löytynyt. Sopimukset tehdään sujuvasti ilman suurempia kriisejä, mutta nyt varmaan sanaa kalistellaan aika kovaa tässä keväällä, kun on kunnallisvaalitkin tulossa, Melin sanoo.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaati eilen sunnuntaina, että hallituksen on pysyttävä pois työmarkkina- ja sopimuspöydistä, koska aiemminkaan hallituksen puuttuminen asioihin ei ole tuottanut toivottavaa tulosta.

Melinin mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ”hyvin systemaattisesti halunnut reivata suomalaista työmarkkinajärjestelmää”.

–Se haluaa lisätä työmarkkinajärjestöjen vastuuta keskinäisestä sopimuksesta ja irrottaa hallituksen tästä 1960-luvun lopulla rakennetusta kolmikantaisesta päätöksenteosta. Tämä hallitus haluaa romuttaa suomalaisen sosiaalisen korporatismin, tai ainakin muuttaa sen mallin johonkin muuhun suuntaan, Melin sanoo.

–On ihan selvää, ja ymmärrän hyvin, että ay-liike katsoo tämän hallituksen tekemisiä karsaasti, koska se on selvästi puolensa valinnut. Hallituksen kannanotot ja hallituksen toimenpiteet ovat olleet sen kaltaisia, että ne tukevat työnantajien tavoitteita ja pikemminkin niin, että ne ovat olleet ay-liikkeelle myrkkyä juotavaksi, hän toteaa.

Miltä tulevaisuus näyttää työmarkkinoilla?

Melinin mukaan odotettavissa on isojenkin palkankorotusten vaatimista. Työmarkkinat ja palkanmuodostus ovat muuttumassa vientivetoisemmiksi.

–Ammattiliitot eivät huvikseen mihinkään lakkoihin mene. He tulevat vaatimaan nähdäkseni aika reiluakin palkankorotusta, joista sitten neuvotellaan. Näen, että tämä tulee leipomaan meille uudenlaisen Suomen mallin, tai ainakin ensiaskelia kohti uudenlaista Suomen mallia, jossa vientialat tulevat toimimaan neuvotteluissa suunnannäyttäjänä ja sopimusrajojen tai palkankorotuksen suunnannäyttäjänä, Melin toteaa.

Hän uskoo, että paikallisen sopimisen rooli tulee korostumaan, mutta se ei tule yhdellä kierroksella vaan asteittain.

–Sehän on yksi myytti, että meillä ei paikallisti sovita mitään. Me olemme jo vuosikymmeniä sopineet paikallisesti. Sen merkitys tulee asteittain pikkuhiljaa lisääntymään, Melin sanoo.

Voiko paikallisesta sopimisesta olla työntekijän näkökulmasta jotain hyötyä?

–Jos on tasaväkisiä kumppaneita niin mitä lähempänä päätöksenteko tapahtuu, sitä parempi. Jos on tasaväkinen neuvotteluasetelma, se on hyvä, mutta tässä kohtaa on niin, että meillä neuvotteluasetelma on hyvin epäsymmetrinen. Työnantajalla on paikallisella tasolla paljon vahvempi kuin työntekijät. Ennen kuin saadaan tänne jotenkin pelittävät tasavertaiset neuvotteluasetelmat, niin kauan se on vaikeaa, Melin vastaa.

Työntekijäpuolella pelätään hänen mukaansa, että paikallista sopimista käytetään ”pikemminkin dumppaamiseen kuin työntekijöiden näkökulmasta asioiden kehittämiseen”.

Voidaanko paikallinen sopiminen tehdä niin, ettei se ole ”dumppaamista tai huonontamista”?

–Silloin [voidaan], jos paikallisella tasolla ammattiliitot tai työntekijöiden neuvotteluvoima on riittävän vahvaa. Tällä hetkellä työntekijät ovat luvattoman heikoilla. Tällä hetkellä näen sen ongelmallisena, Melin vastaa.

Hän muistuttaa, että yksittäinen työntekijä on aina heikompi kuin 50 000 tai 100 000 työntekijän yhteinen rintama.

Hän toivoo työmarkkinaosapuolilta ja hallitukselta kärsivällisyyttä uuden toimintatavan löytämiseksi.

–Parisuhteessa sanotaan, että puhukaa toisienne kanssa, niin tässä ainoa vinkki on, että eteenpäin tästä ei pääse kuin keskustelemalla ja neuvottelemalla. Kärsivällisyyttä, Melin vastaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Kun politikko sotkeutuu tuohon syntyy sutta.
Peiliin voi katsoa niin Häkämies kuin Sipiläkin. Syksyn selkkaukset on ihan teidän tekemiä. Ja niitä tulee olemaan yhtä paljon kuin on AY liittoja.
Sopimuksista pidetään kiinni myös EK ja hallituksen taholta.
Kyse on 2,2 milj. palkansaajan elannosta ja heidän perheidensä. Se ei ole mikään leikin asia.

Antti Harkila

Omaa oksaansa sahaavat! Yli 90 % Suomen kaikista yrityksistä on pidetty pois neuvotteluista vuosikausia. Minä tulen vapaaehtoisesti töihin sillä palkalla töihin mistä sovin ssuoraan työnantajani kanssa. Pyydän virkavaltaa apuun jos töihin menoa yritetään estää.

Jukka Mattsson

Et ilmeisesti ole töissä? Ja jos olet ollut töissä ei tiedät että ei sinua kukaan tule estämään tekemästä töitä vaikka ruokapalkalla.

Uteliaisuuttani pitää kysyä eikö sinulla ole vielä napanuora katkennut vai kuka sinua elättää?

Harri Kota-aho

EK taitaa nyt ampua omaan jalkaansa. Kotimainen kulutus pitää Suomen pystyssä. Onkohan trumpismi sekoittanut herrojen päät. Mitä hyötyä työnantajalle on nöyrästä työntekijästä,joka ei enää uskalla olla oma itsensä. EK ilmeisesti tukee huonoa johtamista ja tulee menettämään rahaa toimiensa vuoksi. Onneksi meillä on kuitenkin yrittäjiä jotka ymmärtävät,että yritystä ei voi pyörittää ilman osaavia työntekijöitä. Ahne ei voi rikastua.

Jaakko Aalto

Kymmenen vuotta sitten se viennin osuus oli 43 % bkt:sta, joten alaspäin on tultu reipasta vauhtia. Vastaavaan tasoon pääseminen vaatisi vähintään 13,5 miljardin lisäystä vientiin. Runsaat 100 000 työpaikkaan on menetetty, mutta toistaiseksi on vielä jäljellä muutama satatuhatta. Tällä vauhdilla ja tällä menolla niistä saadaan vähennettyä puolet parissa kymmenessä vuodessa.

Matti Salonoja

Palkansaajien asema paranisi roimasti jos palkansaajat itse perustaisivat läjäpäin uusia yrityksiä ja houkuttelisivat niihin töihin ihmisiä nykytasoa suuremmilla palkoilla. Herrojen yritykset ja EK jäisivät kohta kokonaan ilman riistettäviä.

Anttiolavi Salonen

Olenkin ollut sitä mieltä, että olisi varmaan paljon parempi, jos esim. jokainen poliisi, pelastaja ja sairaanhoitaja olisivat yrittäjiä. Ajatelkaapa sitä vaihtoehtoista todellisuutta, jossa saisit esim. päättää, että suostutko maksamaan esim. 600e sairaanhoitajan kertapalvelusta silloin kun sinuun sattuu, tai vaikka 4000e:n kertakorvausta silloin kun joku perheenjäsenesi olisi saanut sydänkohtauksen.

Kun tätä nyt oikein mietitään, niin totalitaarinen yritystodellisuushan olisi juuri tällainen. Voiko Suomi olla täysivaltainen yrityskupla?

Ilkka Korkalainen

"professori Harri Melin arvioi, että tulehtunut työmarkkinatilanne vaatii koviakin palkankorotuksia ay-liikkeen lepyttämiseksi." tuon typerämpää mielipidettä ei kukaan voi esittää. Palkankorotuksia ei makseta minkään asian lepyttämiseksi.

Carolus Linden

On haitallista, jos palkkavaatimukset perustuvat enemmän sosiaalipsykoloogisiin päätelmiin, kuin palkat maksavien yritysten edellytyksiin.
Sosiologian professori voisi neuvottelujen edellytyksiä arvioidessaan, arvioida sosiaalipsykologisia tekijöitä myös muiden ryhmien, kuin palkansaajien etujärjestöjen kannalta

Anttiolavi Salonen

Niin.

Nyt tehtyjen leikkausten jälkeen me suomessa olemme ihmeissämme; miksi ne - joilla meni hyvin jo ennen tehtyjä, pakollisia leikkauksia - voivat paremmin kuin koskaan, ovat tienanneet enemmän kuin koskaan ja saavat jatkaa oman pääomansa kerryttämistä.