Lauantai 25.5.2019

”Työpaikat ja julkiset hankinnat ohjataan tuttaville” - Kovaa puhetta Suomen kuntien korruptiosta

Luotu: 
24.2.2017 09:52
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Sari Essayah sanoo, että kotihoidontukea käytetään ”syyllistämiselementtinä” naisten kotiin jäämiselle.
|

Faktakulma

Uusi Suomi haastattelee yhdessä Kauppalehden kanssa eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ennen 9. huhtikuuta järjestettäviä kuntavaaleja.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli ensimmäinen puoluejohtaja, joka juttusarjaan haastateltiin. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Toinen haastateltu on Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Juttuun pääset tästä linkistä.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on juttusarjan kolmas haastateltava. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Neljäs haastateltu on vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Viides haastateltu on perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Kuudes haastateltu on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Seitsemäs haastateltu on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Kaikki kuntavaaleihin liittyvät Uuden Suomen jutut löydät tämän linkin kautta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah haluaa kitkeä korruptiota kunnista. Puolueen tavoitteena on myös nostaa perheet ja lapset kunnissa etusijalle.

Kristillisdemokraatit kertoo kuntavaaliohjelmassaan vastustavansa ”yhteiskuntaamme pesiytynyttä rakenteellista, vaikeasti tunnistettavaa korruptiota, jossa esimerkiksi työpaikat, julkiset hankinnat ja julkisia varoja suunnataan tuttaville”.

Essayah korostaa, että kuntapolitikassa omien sidonnaisuuksien ilmoittaminen on aika paljon itsestä kiinni.

–Ajatellaan vaikka jotain tonttipolitiikkapäätöstä. Jos osuuskaupalta tulee ilmoitus, että se haluaa tontin kunnasta, kuinka moni osuuskaupan hallinnossa oleva kuntapäättäjä muistaa jäävätä itsensä päätöksenteosta? Essayah pohtii Uudelle Suomelle eduskunnan pikkuparlamentin ravintolassa.

Hänen mielestään jääviyskysymyksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Sitä ei hänen mielstään tehdä tarpeeksi nyt.

Essayah nostaa esiin julkiset hankinnat.

–Minusta on tärkeää, että julkisten hankintojen kriteerit ovat läpinäkyviä. Se mahdollistaa sen, että ne paikalliset pienet yritykset ovat mukana, mutta sitten kriteerien pitää olla läpinäkyviä, eikä ajatella niin, että serkkupoika voi hoitaa tämän.

Päättäjän serkkukin voi ottaa julkisen hankinnan hoitaakseen, mutta vasta sen jälkeen, jos hänen tarjouksessaan on paras hinta-laatu-suhde.

–Kunnissa pitäisi lisätä tätä läpinäkyvyyttä paljon enemmän, Essayah toteaa.

Essayah kertoo, että ennen julkisten hankintojen hankintalakia kunnissa on ollut ”liikemiesten ja poliitikkojen epämääräisiä liitoksia”. Hänen mielestään asiat ovat menneet parempaan suuntaan hankintalain astuttua voimaan, mutta parannettavaa on vielä.

Kristillisdemokraattien kuntavaaliteemoista Essayah nostaa erityisesti kotihoidontuen.

Kuntavaaliohjelmassaan kristillisdemokraatit kannattaa kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, joilla saadaan aikaan ”sekä säästöjä päivähoitokuluista, että joustavuutta perheiden arkeen”. Lisäksi puolue korostaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen rinnalla lasten kotihoidon mahdollistamista esiopetusikään saakka.

–Täytyy huomioida, että kunta maksaa alle kolmevuotiaan hoidosta maksaa kunnasta riippuen noin 10 000 – 17 000 euroa. Kotihoidontuki ja kuntalisä ovat muutamia tuhansia vuodessa. Miksi tehdään näin, vaikka se tulee kunnalle halvemmaksi? Se on lapselle monta kertaa parempi, Essayah pohtii.

Hänen mukaansa kotihoidontukea käytetään ”syyllistämiselementtinä” naisten kotiin jäämiselle. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vaati syksyllä äitien ja isien hoivavastuiden tasaisempaa jakamista, jotta synnytysikäisten naisten työllisyyttä saataisiin parannettua.

Lue lisää aiheesta: 25–44-vuotiaat naiset pomppaavat esiin kuvassa – ”Tämä kuittaisi puolet työllisyystavoitteesta”

Essayah ei innostu isille osoitetuista hoivakiintiöistä. Hänen mielestään kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä on tärkeä, eikä se estä vanhempia käymästä töissä.

–Tämä ei edellytä sitä, että kumpikaan vanhemmista jää kotiin, mutta lapsia ei voi olla kunnallisessa hoidossa, jos saadaan kotihoidontukea. Tässä keskustelussa on ihan tarkoituksellisesti väärinymmärretty, Essayah sanoo.

–Vanhemmat voivat aivan hyvin luoda uraa, vaikka lapsi ei voi olla kunnallisessa päivähoidossa. Lapsella täytyy olla kotona yksityinen hoitaja, mummo tai vaari, ja se on ihan perheen valittavissa, hän kertoo.

Essayahin mielestä kotihoidontukea ei voi pitää naisten matalamman työllisyysasteen selittäjänä.

–Kyllä se tietysti jonkin verran voi sitä selittää, mutta se syy, että perheessä valitaan, että nimenomaan äiti jää kotiin johtuu pitkälti siitä, että työmarkkina on vääristynyt.

Hänen mielestään on harmillista, että Suomessa naisten palkkataso on matalmpi kuin miesten, mikä pitäisi ratkaista työmarkkinapöydässä.  Essayahin mielestä miesten ja naisten työmarkkinat ovat liian eriytyneet Suomessa. Kuntatasolla asiaan voitaisiin puuttua viemällä lapsia työpaikoille katsomaan, miten erilaisia töitä tehdään, ja kannustaa tyttöjä miesvaltaisille aloille ja poikia naisvaltaisille aloille.

Muita kristillisdemokraattien kuntavaaliteemoja ovat vanhuspalveluiden parantaminen, sote-palveluiden uudistaminen niin, että hoitoon pääsee nopeammin sekä panostaminen koulutukseen. Kritillisdemokraatit on eduskunnassa oppositiossa, ja puolue on arvostellut muun muassa hallituksen päätöstä leikata koulutuksesta.

Faktakulma

Uusi Suomi haastattelee yhdessä Kauppalehden kanssa eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ennen 9. huhtikuuta järjestettäviä kuntavaaleja.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli ensimmäinen puoluejohtaja, joka juttusarjaan haastateltiin. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Toinen haastateltu on Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Juttuun pääset tästä linkistä.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on juttusarjan kolmas haastateltava. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Neljäs haastateltu on vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Viides haastateltu on perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Kuudes haastateltu on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Seitsemäs haastateltu on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Haastatteluun pääset tästä linkistä.

Kaikki kuntavaaleihin liittyvät Uuden Suomen jutut löydät tämän linkin kautta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lumira Lumus

Korruptio kunnissa tulee kasvamaan ja se on näkynyt jopa palveluissa, jos ei ole tutuva, niin palvelut voi jäädä saamatta. Niillä on itse priodisoidut sisäiset tiimit.
Useissa kunnissa muualta muuttaneen ei kannata edes harkita kuntien palvelujen käyttämistä.
Siksi on tärkeätä, että mitkään hyvinvointipalvelut eivät ole kunnilla. Valtion rahoilla ei pitäisi tukea ja ylläpitää kuntien korruptio systeemeitä. Kuntin palvelut haluvat edustaa paikallista eliittiä ja siihen tarvitaan kunnassa asuvien ja valtion rahaa.

Kokemus on se ettei ole palvelua muualta Suomesta muuttaneille. Olisi tietenkin tutkimuksen paikka selvittää kuntien korruptioita. Eihän se sisäinen korruptio tukimuksella lopu. Tieto auttaa ihmisiä käsittämään , ettet kuntaverollesi saa mitään vastinetta. Kuntapalvelulla pitäisi olla kanta-asiakaskortti, heille jotka käyttävät, kuten esim, kirjastokorttikin.
Kuntapalvelujen tulisi olla kunallista yksityispalvelua, jonka kanta-asiakkaaksi liitytään. Jos ei pidä kuntansa palvelusta. niin ei liity kunnan palveluihin.
Vaikka muuttaa johonkin kuntaan asumaan, se ei saisi tarkoittaa sitä, että automaattisesti verotetaan kunnan hyväksi ja jo muuttolomakkeessa tulisivoida ilmoittaa, että muuttaa kuntaan asumaan, mutta luopuu oikeudesta mihinkään kuntien palveluihin. Erikoisesti, kun kunnissa ei haluta palvella kuntaan muualta Suomesta muuttaneita.
Annetaan kuntien sisäpiiri korruption olla ja palvella ketä haluaa, mutta ei tule sallia huonoa kohtelua, siksi että muuttaa johonkin kuntaan asumaan. Nämä ongelmat voidaan ratkaista, kun kunnilla ei ole automaattista palveluvelvoitetta. Näihin voidaan tehdä asetukset.

Raili Sergejeff

Kerrankin olen samaa mieltä jostakin asiasta kristillisdemokraatin kanssa.

Sukulaisten/tuttavien/ystävien suosimista ja korruptiota esiintyy aika laajasti. Olen sen itse nähnyt toimiessani luottamustehtävissä.

Rakennuslautakunnassa esim. setvittiin ja selviteltiin joka kerta, kuka on rakennuslupahakemuksen hakija, ihan sama, oltiinko lupaa puoltamassa tai eväämässä.

Joskus kävi niin, että kun selvisi, että hakija on jonkun lautakunnan jäsenen hyvän tutun, ystävän tai yrityskumppanin lapsi tai lapsenlapsi, lupaa puollettiin, vaikka oli ensin haluttu evätä lupa aivan asiallisilla perusteilla.

Uusilla jäsenillä ei ollut juuri sanomista, vanhat jäärät päättivät. Merkitytin pari kertaa eriävän mielipiteen.

Tällaista ei saisi hyväksyä. Paljon muutakin tapahtui, josta en tykännyt, ja yritin vaikuttaa asiaan, useimmiten huonoin tuloksin, mutta joskus onnistuinkin.

Markku Nieminen

Tällainen on nyt ja aina ollut "maan tapa" niin kuntien kuin valtionhallinnossakin.
Mistähän syystä? Kolme vanhaa puoluetta pitävät yhtä ja jakavat paikat, luvat, kaupat, yms. keskenään. Puoluetausta oli tärkein valintakriteeri kaikessa päätöksenteossa. Kokemuksesta hallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa työskentelystä kirjoitan. En huhupuheita.

Jouko Repo

Kuntien hankintapäätökset eivät ole läpinäkyviä. Saat kyllä tilaamalla paperilla perusteet, mutta et sähköisesti vertailtavaksi. Näin jemmamaalla saadaan tiedon kulku vaikeaksi ekä hitaaksi ja hankinnan vertailun tekeminen mahdottomaksi käytännössä.

Mauri Gardin

Selvityksen mukaan kuntien korruptiot ovat keskittyneet Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Niissähän valtaa käyttävät SDP, KOK ja VIHR. Myös johtavat virkamiehet, joita on tuomittu taloudellisista rikkeistä, edustavat pääasiassa em.puolueita.
Ei pitäisi tuomita koko kuntakenttää.

Pekka Korvenniemi

Minusta on kunnan etu antaa tilaus ennemmin oman kunnan tutulle yritykselle kuin vaikka jollekin puolalaisia duunareita.käyttävälle ja veroparatiisiin rekisteröidylle jenkkifirmalle (joka sekin muistaa joulukonjakilla myötämielistä virkamiestä).