Maanantai 25.9.2017

Ay-johtaja varoitti työntekijöitä tulevasta – yleissitovuuden poistoa vaatinut kansanedustaja ärähti heti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.2.2017 10:09
Päivitetty: 
28.2.2017 10:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) haluaisi poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden työllisyyden parantamiseksi.
|

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) pitää Rakennusliiton varapuheenjohtajan lausuntoja paikallisesta sopimisesta ja yleissitovuudesta luopumisesta ”vastuuttomana pelotteluna”.

Rakennusliiton Kyösti Suokas ilmoitti maanantaina, että työehtosopimusten yleissitovuudesta ei Suomessa luovuta ilman taistelua. Hänen mukaansa hallituksen ja työnantajien ajama paikallinen sopiminen tarkoittaisi työntekijöille ohraista tulevaisuutta eli ”kymmenien prosenttien palkkojen alennusta” sekä jatkuvaa kilpailua työpaikoista ulkomaisen halpatyövoiman kanssa. Lue lisää: Ay-johtaja lupaa yleissitovuudesta hurjan taistelun: ”Kaadutaan saappaat jalassa”

Lepomäki otti Twitterissä kantaa Suokkaan linjauksiin.

– Vastuutonta pelottelua. Yleissitovuutta ei muualla maailmassa tunneta ja palkkakehitys jopa parempaa. Työllisyydestä puhumattakaan, Lepomäki kommentoi.

Hän on aiemmin linjannut suorasanaisesti, että työehtosopimusten yleissitovuus tulisi poistaa. Lepomäen mukaan ”yleissitovuus heikentää työllisyyttä ja on perustuslain hengen vastainen”. Kansanedustaja on kirjoittanut aiheesta muun muassa Puheenvuoron blogissaan keväällä 2015.

– Yleissitovuus estää työpaikkojen syntymistä aloilla, joiden luonne ja kilpailutilanne vaatisivat joustavuutta. Ilman yleissitovuutta järjestäytymättömät yritykset pääsisivät neuvottelemaan henkilökuntansa kanssa sopimukset, joissa voidaan huomioida yrityksen kehitysvaiheesta, henkilöstön erityisosaamisesta ja tarpeista sekä kilpailutilanteesta aiheutuvat erityisvaatimukset, Lepomäki kirjoitti tuolloin.

– Alhaisen tuottavuuden alojen työttömyys alenisi, kun yritysten kannattaisi teettää myös sellaisia töitä, joista ei voi maksaa työehtosopimuksen määräämää palkkaa. Nuorten syrjäytyminen vähenisi, kun he pääsisivät kiinni työelämään, aluksi tekemään avustavia ja suorittavia tehtäviä.

Lepomäen mukaan ”ay-retoriikassa toistuvaa ’riistoa’” ei nyky-Suomessa pääsisi tapahtumaan sosiaaliturvan vuoksi. Hän katsoo lisäksi, että yleissitovuus on jo minimipalkankin osalta on ongelmallinen.

– Niin mukavalta kuin minimipalkka kuulostaakin, se ei takaa kaikille tuota vähimmäispalkkaa, vaan ainoastaan sen, ettei sen tason alle voi työllistää. Se tarkoittaa suomeksi työttömyyttä.

Uusi Suomi ei tiistaina tavoittanut langan päähän Lepomäkeä, joka tiettävästi on Yhdysvalloissa matkalla.

Keskusteluun Rakennusliiton Suokkaan kannanotosta ottaa osaa myös ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas. Hän on kriittinen Lepomäen linjausta kohtaan.

– Jätetään tykat [sopimus lähes nollalinjan palkankorotuksista] ja kikyt [työntekijöiden ehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus] nollalinjoineen vähemmälle, niin palkat kehittyy paremmin, Palokangas viestitti Twitterissä.

– Aito paikallinen sopiminen on kannatettavaa. Työnantajan paikallinen sanelu ja pakkolait eivät ole, hän jatkoi.

Palokankaan tviitin mukaan yleissitovat sopimukset ovat, toisin kuin Lepomäki kirjoittaa, Euroopassa yleisiä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehden artikkelin mukaan Suomeen verrattavia maita ovat kuitenkin lähinnä Alankomaat, Belgia ja Ranska. Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa – jonka kukoistavaan työllisyyteen ja talouteen Suomea useimmiten verrataan – yleissitovuutta ei tunneta.

 

 

 

 

Lue myös:

Ay-johtaja lupaa yleissitovuudesta hurjan taistelun: ”Kaadutaan saappaat jalassa, jos kaadutaan”

Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysaste korkeampi kuin Suomen koko väestön – ”Pitäisi jo herättää viimeisetkin”

Li Andersson: ”Törkeyden huippu – Hallitus yrittää uutta kiky-temppua”

Ay-pomo jyrähtää: ”Yleissitovuuden poistamisen välittömät seuraukset olisivat karmivia”

Tutkijoiden havainto paikallisesta sopimisesta: ”Uhkaa kasvattaa miesten ja naisten palkkaeroja”

Karsaasti pettynyt luottamusmies odottaa tuntuvia palkankorotuksia: ”EK veti maton jalkojen alta – niin tyhjä olo”

Ay-pomo ärähti hallitukselle: ”Pysyttävä pois sopimuspöydistä - aikaisemmat esimerkit huonoja”

Antti Rinne moitti hallitusta ja EK:ta Ylellä: ”Iso riski”

Petteri Orpo työmarkkinapommista: ”Riitely ei vie Suomea eteenpäin”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Kiiski

Siinä sitä on ay-pomo Kyösti Suokakselle Elinan antama pähkinä purtavaksi !

Yleissitovuus, TUPO:t ja kolmikannat ovat pelkästään Suomalainen ilmiö, joita on nyt nykyisessä taloustilanteessa kovin vaikea perustella puoltavasti - varsinkaan jos verrataan Suomen systeemiä mihin tahansa muualle olemassa olevien talouksien kehittymisen kannoin.

Harri Kovala

Muualla Euroopassa kyseiset asiat ovat minimiehtoina lainsäädännössä, kuten minimipalkka, työaikasäädökset, irtisanomisehdot yms. Joten Suomessa onkin ollut osapuolten huomattavasti helpompi sopia keskenään, sikäli kuin sopua on syntynyt. Eurooppalaisessa käytännössä kyseisiä asioita ei voi sopia,joten oma järjestelmämme on ollut joustavampi.

Jotta olisimme länsimainen oikeusvaltio, olisikin yleissitovat ehdot vietävä lainsäädäntöön. Ongelma tällaisesta eurooppalaistamisesta on, että silloin alakohtaisia ongelmia ei enää voi käsitellä muuten kuin eduskunnassa. Esim. Saksassa minimipalkka on tänä vuonna 8,84 euroa tunnilta. Ja joka vuosi parlamentaarinen minimipalkkakomitea määrittelee uuden minimipalkan. Tätäkö siis halutaan?

Tapio Mäkeläinen

Se on just näin.
Koko yhteiskuntaa ei voida jiirata näiden Yrittäjien pikkufirmojen mukaan. Täällä on yrityksiä ja organisaatioita joissa on jopa 40000 henkeä töissä. Se eri kuin joku artesaanipohjalta laadittu reki- ja balalaikkakorjaamo. ( sic!)

Mikäli palkat romautetaan 6-7€ / h tasolle mitä näköjään halutaan ja lasketaan sosiaalitoimen hoitavan loput , on se piiloitettua yritystukea . Se on EU spekseissä kielletty.

Nyt kyllä joustaa joku muu kuin alimman kvartaalin liksat.

Henkilöstöpomona vaan sanon että if you pay peanuts , you get monkeys. Näin se menee meillä ja muuallakin.

Lakolla uhkailu nyt kuuluu retoriikkaan ja Raksa sitäpaitsi on juuri tehnyt erittäin moderneja ratkaisuja uudessa sopimuksessaan .

Mika Peltokorpi

Suomessa vähimmäissuosituspalkka on tällä hetkellä aika tarkalleen 7€/h. Jota vähemmän maksamalla syyllityy de fakto palkkasyrjintään, jos kyseessä on täysi-ikäinen työntekijä. Jotta tuo vähimmäissuosituspalkka vastaisi elinkustannuskorjattuna Saksan minimipalkkaa, pitäisi sen olla lienee yli 10 €/h.

Marja-Liisa Kalkela

Syksyllä sitten se Saksan ja Ruotsin "yleissitova"
palkankorotus minkä nuo sai keväällä -15.
Päälle myös Saksassa tullut 150e ostovoimaan lisää ,palkankorotuksen 4,2% päälle.

Tuo Lepomäki saisi mennä "oikeisiin" töihin Siwan kassalle vuodeksi alle 2000e/kk palkalla ,Kok Rätyn kanssa.

Tietäisi edes mistä puhuu nyt veronmaksajien rahoilla eduskunnassa.

VM-muistio:Kiky vie ostovoiman eikä työllisyys nouse -20 mennessä.

HuoM:
Aho/Viinanen
65 000 PK yritystä nurin
534 000 työtöntä
-93 ilmestyi leipäjonot
Kun leikkauksilla vietiin ostovoima juuri kotimaan kulutuksesta.
PK-yrityksethän eniten työllistää ja jos niiltä loppuu ostaminen on seuraukset nuo.

Eikä siihen auta vaikka kuinka lapioitaisiin lisää rahaa EK/Perheyritysten vientiyrityksille.

Mika Peltokorpi

Nyt muistat väärin. Ahon hallitus sai käytännössä kuitattua kasvaneen työttömyyden, minkä Sorsan V (Holkerin) hallituksen aikaan saatiin alulle ja nousi huippulukemiin Ahon hallituksen alkuvuosina. Lipposen hallitus taas ei juuri työpaikkoja lisännyt. Ahon (ja Lipposen I) hallituksen aikana syntyi tosin paljon rakenteellista työttömyyttä, eli joillekin pitkäaikaistyöttömillle ei löytynyt uutta työtä. Ainakaan ilman uudelleenkouluttautumista. Mutta nettotyöttömyydenmuutos koko Ahon hallituskauden aikana oli aika lailla plus miinus nolla.

Kaarle Akkanen

Ns. yleissitovuus on toivottavasti mennyt, muinainen pakkopaita, este talouden nousulle! Pitäisi meilläkin päässä jo oikeasti eurooppalaiseen työmarkkinakehitykseen, -järjestelmään kiinni. Nämä poteroissa lymyävät "vahtikoirat" eivät huomaa maailman muuttumista, ajaneen ajat sitten heidän yli ja ohi!?

Marja-Liisa Kalkela

Vuosina 2000-2014 sopimuspalkat nousivat reaalisesti eli inflaatiovaikutus huomioon ottaen lähes 11 prosenttia. Jo pelkästään tämä luku vie pohjaa arvostelulta, jonka mukaan Saksan palkkataso olisi vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi pidetty väkisin kohtuuttoman matalana.

"Saksan palkkakehitys on nyt saatu oikeille raiteille ja työehtosopimusten mukaisella palkkausjärjestelmällä on ollut tässä keskeinen merkitys", WSI:n palkkaekspertti Reinhard Bispinck tähdensi esitellessään selvityksen tuloksia.
Kaup.lehti

Meillä on menty -95 lähtien nollasopimuksilla ja palkkamaltilla.
Siitäkin huolimatta että oli nousukausi Suomi 9 rikkain valtio -03-09.

Suomella oli kilpailukyky jo helmikuusta-15 lähtien Saksaan ja Ruotsiin nähden.
Huom.Ennen Kiky-sopimuksen allekirjoitusta kiristysvaatimuksella.

Mikko Toivonen

Olen Akkasen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että yleissitovuus pitäisi poistaa ja jättää työmarkkinahistorian kirjoihin. Se kun on yksi niitä asioita jotka masentavasti heikentävät sekä työelämää, että kilpailukykyä.

Monta muutakin asiaa ja asennetta jää jonoon odottamaan kansainvälistymistä ja työelämän sekä kilpailukyvyn parantumista.

Tärkeimmät niistä ovat vuokra asumisen hinnan normalisoiminen ja kansalaisten ymmärtäminen että se on täysin käypä vaihtoehto omistusasumiselle mikä sitoo pahasti paikoilleen ja estää joustavaa siirtymistä sinne missä töitä on.

Sitten ovat irtisanomissuojan helpottaminen radikaalisti, ylityökorvausten alentaminen ja Sunnuntain muuttaminen tavalliseksi työpäiväksi palkkaukseltaan.

Nona Suomy

"Alhaisen tuottavuuden alojen työttömyys alenisi, kun yritysten kannattaisi teettää myös sellaisia töitä, joista ei voi maksaa työehtosopimuksen määräämää palkkaa. Nuorten syrjäytyminen vähenisi..." ja blaa-blaa-blaa...
Elina Lepomäki, kuka maksaisi noiden orja"palkalla" työllistettyjen elämisen? Siis, sen jokapäiväisen maanpäällä olemassaolon, johon tarvitaan ruoasta saatavaa energiaa ja suojaa kylmyydeltä asunnon muodossa (minimissään, jotta orja olisi kykeneväinen tuottamaan porvarille sen kaipaaman lisäarvon). Porvariko, joka tällä tavoin "työllistää"? Elinalepomäet? No ei ja ei. Edellä mainitut haluavat, että sen tekisi yhteiskunta, jollain ihme tulonsiirroilla, joihin edellämainitut eivät kuitenkaan halua nipistää omista tuloistaan yhtään senttiä koska sen rahan on tietenkin oltava siirretty kokonaisuudessaan panamoihin. 60 vuodessa työn tuottavuus maailmanlaajuisesti on kasvanut liki 250% eli 3,5 kertaa. Samana aikana palkkojen kehitys on ollut vähän yli 100% eli 2 kertaa. Työtätekevien (<>elinalepomäet) ansioiden koko kasvu on tapahtunut 20 vuodessa ja pysähtynyt 70-luvulla kokonaan siitä huolimatta, että tuottavuus kasvaa vuosi vuodelta, kuten vastaavasti tulotason ja tuottavuuden välinen kuilu. Mistä tämä kertoo? Tämä kertoo siitä, että joku loinen koko ajan vetää välistä ja koko ajan yhä enemmän. Nämä jatkuvasti pöhöttyvät tahot eivät tietenkään tyydy saamaansa vaan vaativat työn halpuuttamista ja elintason laskemista jopa alle sen, mikä on ollut viime vuosisadalla, vaikka teknologioiden kehityksen myötä pitää olla päinvastoin.

Teemu Terava

Onko todella niin, että vain tupot, yleissitovuus ja kolmikanta ovat estäneet orjuuden Suomessa?
Suomi on kustannustasoltaan kallein euromaa. Veroaste ja työttömyyskin ovat EU-maiden korkeimpia. Kalliit hinnat ja korkeat verot taitavat orjuuttaa meitä enemmän kuin orjatyövoimaa hakevat työnantajat.
Korkeita palkkoja voidaan maksaa vain korkean tuottavuuden töistä. Mitä korkeammaksi palkkataso nousee, sitä korkeammiksi nousevat kustannukset ja tuottavuusvaatimukset ja sitä suuremmaksi työttömyys meillä kasvaa.
Tupo-liturgia ei tätä tunnusta, vaikka reaalimaailma näyttääkin toimivan tupo-liturgian vastaisesti. Muutoin taloutemme ei olisi kuralla, vaan olisimme kilpailukykyisiä.
Eurokaan ei ole käypä selitys. Jokaisen kansantalouden on toimittava niillä eväillä, jotka sille on annettu ja se on valinnut. Jos meillä olisi öljyä tai ... niin ...

Teemu Terava

Jos on niin, että "työtä tekevien ansioiden kasvu on pysähtynyt 70-luvulla", on hyvä muistaa että ensimmäinen tupo solmittiin 1968.
Tupot eivät siis näyttäisi vauhdittaneen työtä tekevien ansioiden kasvua???
Kustannustaso ja verotus ovat kasvaneet tupo-aikana vauhdikkaasti.
Voidaan toki pohtia, olisivatko asiat vielä huonommin ilman tupoja, mutta koska näyttöä on vain tupojen vaikutuksista, ei jossittelu auta.

Jukka Lampinen

Kohtuulinen minimi palkka jolla elää noin 1600€, olisi toki parempi ratkaisu kuin yleis-sitovuus.
Kun keskipalkat on 3000€ niin ei kai kukaan voi väittää, että se olisi kohtuuton palkka.
Työssäkäyvälle ihmiselle valtio voi hyvin taata kohtuu palkan, me emme voisi olla mstään niin ylpeitä kuin siitä.
Että voisimme sanoa, "Suomessa työtätekevä elää kohtuullisesti palkallaan".
Mutta Kokoomus, niin Kokoomus ei arvosta työtä.

Kokoomusta ei kiinnosta vähääkään yleis-sitovuus, sitä kiinnostaa vain työn teettämäinen alle toimeentulotason, Lepomäki totesikin että niinhän jo tehdään ja sossu maksaa loput.

Olen jo usein todennut, että Suomessa ei ole mitään ristiriitaa siitä miten meidän taloutemme hoidetaan.
Joku ihmisryhmä leikkaa elintasoaan, niin se hoidetaan.
Kokoomus ehdottaa taas kerran, että maahantulijat, köyhät ja pienituloisset leikkaa elintasoaan.

Ammattiliitto osoittaa, että se kantaa vastuuta pienestä ihmisestä, Kokoomus taas näyttää että mikään ei ole muuttunut, tappaja porvarien aatteet on edelleen todellisuutta.
Luokkasota on yhtä selvää todellisuutta kuin sata vuota sitten.

Marja-Liisa Kalkela

Samaa mieltä.
Kokoomuksella ja kepullahan on vain mielessä mitä enemmän saadaan pudotettua palkkoja ja väkeä siirtymään toimeentulotuen ja asumistuen tarvitsijoikksi.
Palkan erotuksenhan maksaisi palkansaaja itse veroissaan Kelan tuissa.

Jo nyt palkansaajat maksaa n.½ miljoonaan 0 euron työt sosiaaliturvana .
Ammatteihin valmistuvien,työharjoitteluissa olevien opiskelijoiden ja työttömien "aktivoimisen" takia.
Kaun valtion verokirstu kestää tuota ettei palkoista tule veroja yhteiskunnan ylläpitoon ?
Velallako se hoidetaan? Palkoista tulee eniten verotuloja valtion kirstuun.Sitten eläkkeistä ja ALV . Jolloin puuttuvat palkkaverot ja ALV kulutuksen vähenemisellä tekee ison loven verokirstuun.
Aikooko Kok korottaa yritysten verotusta kattamaan tuon vajeen?

Pasi Laakso

Lepomäkikin on työssä Suomen valtiolla. Valtiolla menee huonosti. Miten on mahdollista, että velaksi elävän Oy Suomi nimisen yrityksen kansanedustajilla palkka vaan nousee? Miksi heillä ei ole tuloksiin perustuvaa palkkausta? Tuloksellisuus todettaisiin vaalilupausten pitämisellä, valtion velan kehitykselle, yritysten kilpailukyvyllä ja sosiaaliturvan tasolla. On niin helppo kansanedustajan soittaa suuntaansa, kun sieltä tuleva sonta, ei kosketa itseään.

Tapio Mäkeläinen

Palatetaanpa mieliin yksi fakta: maamme oli toivottomassa devalvaatiokierteessä ja v 1968 oli todella raju sellainen . Jotta homma olisi pysynyt jotenkin hanskassa sovittiin tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liinamaa I . Siitä se lähti. Ei loppuneet devalvaatiot ennenkuin 1992 mutta tupot ovat jatkaneet.
Nyt niitä on ollut kolme putkeen.
Ei tämä tilanne nyt siltä näytä että luottamusta olisi paikalliseen sopimiseen ja yleissitovuus ei varmasti äkkiä lähde. Ja jos lähtee niin pilottien kautta. Se mitä jossain muualla on ei auta tässä nyt yhtään.
Paikalliseen sopimiseen ladataan täysin epärealistisia odotuksia . Sillä ei huonoa bisnestä, huonoa osaamista tai johtamista muuksi muuteta.

Pasi Salmi

Olen kannattanut aina Villin-Lännen yhteiskuntarakennetta, jossa nopein on aina nopein. Siinä he, jotka ovat häikäilemättömiä ja raaimpia voittavat. Tällä menetelmällä voisi nopeasti poistaa ne politiikot, jotka ovat tyhmempiä, ärsyttävämpiä, saamattomampia ja oman eduntavoittelijoita.