Keskiviikko 26.6.2019

Kansanedustaja nosti esiin karut luvut Suomen koulusta: ”Tämä on kansallinen häpeä”

Luotu: 
6.3.2017 14:59
  • Vihreiden Jyrki Kasvi on huolissaan nuorten kouluhaasteista, jotka hänen mukaansa ovat usein erilaisia tytöillä ja pojilla. Kuvituskuva.
|

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi vaatii Puheenvuoron blogissaan esiopetukseen ja peruskouluihin sukupuolisensitiivisyyttä, jotta niin poikien kuin tyttöjen kouluhaasteisiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaammin. Kasvi huomauttaa, että molemmilla on haasteita, mutta ne ovat usein erilaisia. Moni poika syrjäytyy jo peruskoulussa. Tytöistä taas liian moni vieroksuu turhaan matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Kasvi viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan suomalaisista 25–54-vuotiaista miehistä lähes 79 000 on pysyvästi työelämän ulkopuolella, ja määrä kasvaa.

Lue tarkemmin: ”Eivät ole töissä eivätkä hae niitä” – 79 000 työmiestä ”katosi” Suomessa

–Heistä 50 400 kuuluu ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”, jotka eivät ole töissä, eivät hae töitä, eivät opiskele, eivätkä ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Peruskoulu on ratkaisevassa asemassa. Jos koulutaival katkeaa alkuunsa, elämän syrjästä on vaikea saada otetta. Viidesosa 20–29-vuotiaista suomalaisista miehistä on suorittanut vain peruskoulun. Se on oikeasti paljon, Kasvi kirjoittaa.

– 16 prosentilla suomalaisista pojista ei ole peruskoulun päättyessä riittävää lukutaitoa. Ero suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maista suurin. On kansallinen häpeä, että lapsi voi Suomessa istua yhdeksän vuotta koulussa oppimatta lukemaan kunnolla.

Kasvi huomauttaa, että OECD:n mukaan vuonna 2005 20–24-vuotiaista suomalaisista miehistä 12,2 prosenttia ei opiskellut ja oli joko työtön tai työvoiman ulkopuolella, ja vuonna 2015 osuus oli jo 21,1 prosenttia.

– Koulujärjestelmän epäonnistumisesta kertoo se, että työelämästä syrjäytyminen yleistyy nimenomaan nuoremmissa ikäluokista.

–Tulevaisuudessa tilanne todennäköisesti vain pahenee. Esimerkiksi kansainvälisissä PISA-kokeissa poikien tulokset matematiikassa ja luonnontieteissä laskivat vuosien 2011 ja 2015 välillä paljon enemmän kuin tyttöjen tulokset.

Kasvin mielestä myös muihin poikia syrjäyttäviin sosiaalisiin ongelmiin on puututtava. Hänen mukaansa pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista ja väkivallan uhkaa. Hän painottaa, että koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja koulupsykologit ovat tuottava investointi tulevaisuuteen, sillä yhden nuoren syrjäytymisen maksaa kansantaloudelle miljoona euroa.

Tyttöjen vieraantumiselle matematiikasta ja luonnontieteistä puolestaan ei ole löytynyt yhtä selitystä, mutta monissa tutkimuksissa yhtenä tekijänä pidetään ainakin sitä, että tytöt aliarvioivat osaamisensa näillä aloilla, kun taas pojat yliarvioivat sen. Toiseksi tytöt näyttäisivät Kasvin mukaan karttavan kilpailutilanteita, joissa heidän osaamistaan verrataan poikien osaamiseen erityisesti miesvaltaisena pidetyillä aloilla. 

– On paradoksaalista, että vaikka vielä peruskoulun neljännen luokan tytöt pärjäävät matematiikan PISA-kokeissa poikia paremmin, vain harva nuori nainen hakeutuu opiskelemaan matematiikkaa vaativia aloja kuten tekniikkaa. Siinä missä korkeakouluista valmistuu naisia noin 50 prosenttia enemmän kuin miehiä, tekniikan alan opiskelijoista on naisia vain vajaa neljännes.

Lue myös:

”Eivät ole töissä eivätkä hae niitä” – 79 000 työmiestä ”katosi” Suomessa

Jaana Pelkonen: ”Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä”

10 000 nuorta jää peruskoulun varaan joka vuosi

”Äidit ja isät voimattomia” – Ministeri varoittaa radiossa sisäisestä uhasta

Matti Vanhasella ratkaisu syrjäytymiseen: Myös tytöt kutsuntoihin

Kansanedustaja hätkähti vuonna 1987 syntyneiden tilastoa – ”Myös tulevia sukupolvia syrjäytetään"

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Kysyisinkin olisiko tälllä joku yhteys miksi osa syrjäytyy yhteiskunnasta jo kehdosta lähtien.

vuodesta 1994 lähtien.
Toisin sanoen, kaikista köyhimmät perheet eivät saa lapsilisää, koska toimeentulotuesta vähennetään lapsilisän verran.

Käytäntö koskettaa monia, sillä lähes joka kymmenes lapsi eli noin 50 000 lasta jää vaille lapsilisäänsä.
lähde:
Stvm-94
YLE/US
Eli lähtökohdatkaan ei ole kaikille samat Ahon hallituksen päätöksistä lähtien. On yhä voimassa niillä lapsilla kenen vanhemmat nyt odottaa ainoata tukeaan Kelasta ,ruokarahaa Toimeentulotukea.

Marja-Liisa Kalkela

Löysin jo -94. Saman todistaa myös Kelan tutkimus syrjäytymisestä.
Ns-90 lamanlapset.
Ja se on jatkunat jo toisessa sukupolvessa ,vielä heidänkin lapsilla.
Luulisi hävettävän päättäjiä? Mikähän on selitys pitkäaikaistyöttömien ja leipäjonojen pituudella 2017?
Jos toimeentulotuki pysyi markoista euroiksi muutettuna -94-11 samana 419,11e/kk ja tuo oli laskettu -94 hintojen mukaan .
Samoin lapsen toimeentulotuen osuus .
-Niin onko hinnat ja ALV noussut 23v aikana kun tuki on nyt 487e/kk aikuiselle?

Päälle kun kehdataan teettää 0 euron palkalla työtä tuota tukea vastaan.
Vielä uhata leikata tukea 40% ja päälle 2kk karenssi.

Muut kelan tuet viety pois?
Haiskahtaa rasismille ja ihmiskaupalle ,josta nyt on syyte nostettu Marjanpomijoita hyväksi käyttänyttä yrittäjää?
Mutta työttömiä saa lailla kohdella noin?
Niissä on myös lapsiperheitä ja n.50 000 lasta jotka siitä kärsivät.

Petri Hämäläinen

Keskeinen syy poikien syrjäytymiseen jo peruskouluiässä on isättömyys eli miesmallin puute ja läheisyys isään.

Poikien syrjäytymisestä en syyttäisi peruskoulua sinänsä.

Yhteiskunta laajemmin ei tunnista miesten ja poikalasten ongelmia tai tue heitä.

Veli Laurinsalo

Onkohan vaalit tulossa, kun lasten asiat taas kiinnostaa?
No leikki sikseen, kyllä monia lasten ja nuorten syrjäytyminen, oppiminen ja levottomuus kiinnostavat, vanhempia ja opettajia ainakin. Laskevat PISA-tulokset, koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret ja opettajien vuosikausia tekemät havainnot vuosittain heikkenevästä lapsiaineksesta puhuvat karua kieltä, kunhan vain sitä ”kieltä” joku ymmärtäisi. Taitaa olla sellaista ”hepreaa”, että koulutuksen säästövimmasta punakynänsä nysäksi kuluttaneet poliitikot ja virkamiehet eivät sitä ainakaan ymmärrä. Koomisinta tässä asiassa on myös se, että juuri Suomessa on kehitetty tällä hetkellä todennäköisesti maailman paras lasten oppimista ja keskittymistä parantava Sensomoottori-harjoitusohjelma. Tämä menetelmä opetetaan opettajille yhden päivän täydennyskurssilla, ja tulokset ovat hämmästyttäneet monia. Eniten hämmästyttää, että tähän opettajien täydennyskoulutukseen ei löydy rahaa, vaikka jokaisen opettajan työ tällä Sensomoottori-ohjelmalla säästäisi miljoonia euroja yhteiskunnallisia kuluja. Mutta tätäkään matikkaa ei opeteta vissiin virkamiesten ja poliitikkojen opinahjossa, tai sitten heilläkin on jokin ”häiriö”.
Linkit: sensomoottori.fi tai sensomoottori.com

Marja-Liisa Kalkela

Pääosin kyllä.Mutta pääosin EK/Sipilä tekee ne "eväät" Kikyllä mihin riittää aika työn ohella lapsille.
Esim.Työtön 0 eron työ/ työaika 8t +matkat 1½t (hornan tuuttiin)
väsynyt lapsi tarhasta jonne on viety 6 jälkeen .Haetaan 15:00-16:00
Päälle huoli rahan, toimeentulotuen riittävyydestä kk elantoon.
(Ei taida ehtiä leipäjonoon ,nostamaan "palkkaansa",kun ajat ei sovi yhteen?)

Mika Peltokorpi

Tämä on asia, josta poikaluokkani opettaja puhui jo 80-luvulla. Joka sai minut kiinostumaan aiheesta enemmän. Jo 2000-luvun alussa tulo- ja varallisuustilastot erittelivtä kaksi ryhmää erityisen alttiiksi köyhyydelle. Toinen oli eläkeläis-rouvat. Joka on sikäli ymmärrettävää, että sotia ennen syntynyt sukupolvessa oli paljon kotirouvia, joilla on kansaneläke päätulonlähteenään. Toinen ryhmä oli alle 24-vuotiaat miehet. Heidän yliedustukseensa köyhissä ei nyt ole oikein mitään muuta selitystä kuin se, että yhteiskunta on pettänyt heidät ja heillä ei ole opiskelupaikkaa - eikä työtä.

Huolestuttavaa tässä oli myös se, että em. kansanryhmissä köyhtyminen myös kiihtyi niinä parina vuonna, joista minulla oli tilastomateriaalia saatavilla (aika kallista, joten ostin vain pari julkaisua).

Markku Nieminen

En kyllä syytäisi yhteiskuntaa! Kyllä aina kaikissa tilanteissa koti ja vanhemmat ovat pääasiassa kasvatusvastuussa. Kyllä mekin olimme köyhiä kuin kirkon rotat, mutta, tai ehkä juuri siitä syystä, kaikki menivät työelämään heti kun kynnelle kykenivät. Meille opetettiinkin työnteko jo lapsesta. Ensimmäiset markat ja pennit hankittiin käpyjä keräämällä, propsia kuorimalla, jne. mielikuvitusta käyttäen siis.
Opettaako koulu ja yhteiskunta lapset jo pienestä siihen että, heille järjestetään kaikki valmiina? Jos näin on, metsään on menty ja pahasti.