Perjantai 21.7.2017

Kuluttaja-lehti: Tämä on totuus S-ryhmän halpuuttamisesta – ”Käytti tilanteen ovelasti hyväkseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.3.2017 13:53
Päivitetty: 
15.3.2017 13:57
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent arkisto
    Kuva
    S-ryhmä on kampanjansa aikana laskenut muun muassa kotimaisten kasvisten hintaa.
|

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on laskenut yksittäisten elintarviketuotteiden hintoja, mutta ruoan hinta oli lähtenyt Suomessa laskuun jo ennen kampanjaa ja kauppa reagoi lähinnä pakon edessä. Näin arvioidaan kuluttaja-asioihin erikoistuneen Kuluttaja-lehden keskiviikkona julkaistussa artikkelissa.

Artikkelin pyrkimyksenä on kaivaa esiin ”totuus halpuuttamisesta”. S-ryhmä on parin vuoden ajan mainostanut näyttävästi halpuuttavansa elintarvikkeiden hintoja, mutta Kuluttaja tuo esiin, että kampanjaa edelsi kaupan kustannusten lasku sekä kiristynyt hintakilpailu.

Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinta kääntyi laskuun Suomessa jo vuonna 2014 eli vuotta ennen kuin S-ryhmä aloitti halpuuttamisen, Kuluttaja kertoo. Käännökselle oli monta syytä: maailmantalouden kasvu hidastui, raaka-aine- sekä tuottajahinnat laskivat ja muun muassa Venäjä-pakotteet toivat maitotuotteisiin ylitarjontaa. Samaan aikaan Suomessa palkankorotukset jäivät useana vuonna nollaan; kaupan kustannuksista kolmannes on palkkoja, joten tällä on merkitystä ruoan hintaan.

– Kaikki tämä yhdessä vaikutti siihen, että vuonna 2014 ruuan hinta laski Suomessa 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 ruuan hinta laski 2,2 prosenttia ja viime vuonna 1,1 prosenttia. Lisäksi kuluttajien ostovoima kääntyi laskuun vuonna 2013, minkä seurauksena kauppa on käynyt huonommin ja hinnasta on tullut yhä tärkeämpi ostokriteeri. Lidlin myötä ketjujen kilpailu markkinaosuuksista on tiukentunut entisestään, Kuluttaja-lehti taustoittaa.

Lehden mukaan ”S-ryhmä näyttää käyttäneen tilannetta ovelasti hyväkseen”.

– Halpuutuskampanjoista saa käsityksen, että S-ryhmä olisi ensin päättänyt laskea hintoja, ja tuottajahinnat olisivat laskeneet vasta sitten. Tilastojen valossa asia on kuitenkin päinvastoin. Tuottajahintojen lasku on mahdollistanut halpuutuksen.

Lehden haastattelemat asiantuntijat, Pellervon Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi, eivät silti pidä S-ryhmän kampanjaa pelkkänä mainoskikkana. Halpuutus on heidän mukaansa totta siinä mielessä, että joidenkin satojen elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet S-ryhmän kaupoissa.

– Suomalaisessa hypermarketissa voi kuitenkin olla myynnissä yhteensä jopa 25 000 tuotetta, joten se, minkä verran kuluttaja hyötyy halpuutuksesta, riippuu täysin siitä, mitä ostoksia hän tekee, Kuluttaja kommentoi.

Arovuori ja Niemi katsovat joka tapauksessa, että ruuan hintojen lasku on ollut varsinkin pienituloisten kuluttajien etu.

Kuluttaja-lehti summaa arvionsa väitteestä ”S-ryhmän halpuutus laski ruuan hintaa Suomessa” seuraavasti:

– Pitää paikkansa osittain. S-ryhmä on laskenut monien elintarvikkeiden hintoja omissa kaupoissaan, mutta ruuan halpeneminen johtuu pääasiassa muista syistä. Kaupat ovat laskeneet hintojaan pakon edessä.

Kuluttaja-lehden artikkeli löytyy tämän linkin takaa. Lehteä kustantaa Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys Kery ry ja se toimii yhteistyössä Marttaliiton sekä Kuluttajaliiton kanssa.

Lue myös:

S-ryhmä alentaa lähes 900 ruokatuotteen hintaa: Nyt halpuutetaan kasviksia

S-ryhmä: Ilman halpuutusta tuottajahinnat olisivat laskeneet vielä enemmän

S-ryhmä kavahti vakavia syytöksiä halpuutuksesta – ”On annettu ihan selkeät ohjeet”

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Hmm? Oota.
No indeksikorotus 4v jäihin eläkkeestä.Palvelumaksut nousi 33%.Omavastuu nousi ,Kelan vähennys poistui osasta. Yhtiövastike nousi,energiaveron takia.
Maataloustukiin meni veroja. Kaupassa kassa otti hinnat.Liitti hintaan ALV +kaupan korttimaksukulut+Pankin edm.kulut.
Ruuan ALV kun alennettiin -10 sen korvaamiseksi kaikkeen kulutukseen nousi ALV 24%.
Niin kansakoulun Ojalan laskuopin mukaan (ilman helmitauluakin) miinukselle menee ja entistä eläkettä on syöty jo pitkään.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #8

Minähän kirjoitin hintojen laskusta ja esimerkkinä oli pankkien antolainauksen korko. Siis jos rahan hinta laskee niin esim. asuntovelalliset ja yrittäjät hyötyvät.
Jos maidon hinta laskee niin sitä juovat hyötyvät jne.
Hintojen laskusta hyötyvät useat ihmiset.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #9

Noinkohan? Minä taas tiedän että jonkun hintaa lasketaan ,niin muutaman muun nostetaan.Näin saadan kuluttaja koukkuun.
-Hakemaan "halvalla" olevaa.Mutta muutama heräteostos jää aina mukaan kalliimmalla.
Vai miksi luulet että ruokahyllyt on aina Markettien perällä? "Kiitoradan"päässä.
Meikit,vaatteet,kengät ym. tyrkyllä sitä ennen.
Harva pitää itsensä kurissa ja kulkee silmälaput silmillä suoraan ruokaosastolle.
Paitsi jos lompsassa tai kortilla on vain muutama kymppi enää jäljellä.

Halvin kauppa on Hurstin-Valinta.Ei edes ALV.
Paljonkohan sieltä nytkin jotuu hakemaan ruokansa kun rahat tuesta seisoo Kelassa?Jos joulukuussa sai kunnalta viimeeksi tukena. Tammikuussa alkoi Kelasta tuet.

Ahti Nuottimäki

S-ryhmä on asiakkaidensa omistama, joka tietenkin hinnoittelee sen mukaan hintansa alhaisiksi. Kesko on pörssiyhtiö, jonka pitää tuottaa osakkailleen osinkoa korkona heidän sijoituksilleen. Niinpä K-ryhmän hinnat ovat lievästi korkeammat kuin S-ryhmän.

Vähäinen kilpailu tietenkin jossakin määrin johtaa tehottomuuteen, mikä nostaa hintoja. K-ryhmässä tätä estetään sillä, että kauppiaat ovat yksityisyrittäjiä, mikä pakottaa tehokkaaseen toimintaan oman toimeentulon turvaamiseksi. Myös S-ryhmässä on henkilöä koulutettu jo kymmeniä vuosia tulosvastuuseen.

Summa summarum: Lidlin tulo markkinoille oli tervetullutta, sillä se pakottaa niin K- kuin S-ryhmänkin tehostamaan toimintaansa, mistä seurauksena alentuneet hinnat.

Meidän silti korkea hintataso johtuu paljolti korkeasta arvonlisäverosta ja muista veroista. Pohjoinen ja - ainakin ennen - kovin kylmä sijaintimme aiheuttaa kaupalle ja kaikelle muullekin taloudelliselle toiminnalle kustannuksia, jotka etelämpänä ovat alemmat.

Teemu Terava

Sitä nimitetään markkinointiviestinnäksi. Kaikki muutokset ja päätökset pitää viestiä asiakkaille edullisessa valossa. Se joka onnistuu viestinnässään parhaiten, korjaa suurimman hyödyn muutoksista.
Kysykää vaikka Trumpilta.

Kaj Nyyssönen

Onneksi täällä Portugalissa ei ole S- eikä K-kauppoja joten nautimme halvoista hinnoista joka päivä.

Nyt kun KELA pakotti minut ostamaan lääkkeet ulkomailta koska Suomessa käydessä oli lian paljon pillereitä varastossa eikä Apteekki saanut myydä kuin vasta kaksi viikoa maasta poistumisen jälkeen.
Nyt minun verenpaine ja kolestroolilääkkeet makavat ilman Portugalin "KELA" tukea neljän reseptilääkkeen osalta 1,15€ per päivä Portugalissa.
Suomessa KELA korvattuun hintaan 1,83€ per päivä.
Kun saan englannin kielisen reseptin saan tänne laskee tuo Portugalin hinta vielä 50%

Tulee mieleen;
Onko meidän päättävät virkamiehet kielitaidottomia idiootteja kun ovat saaneet tuollaiset hinnat sovittua. Molemmissa maissa on samat lääkkeet. Eräs joka on jopa saman valmistajan lääke. Suomi 0,90€ per päivä Portugal korvauksen kanssa 0,36€ per päivä.
Suomessa 5,5 miljoona ja Portugalissa 10 miljoonaa kansalaista.

Jukka Lepomäki

Osa syynsä on suomalaisella kuluttajakäyttäytymisellä. Liekö 70-80 -luvun perinne että kaupassa käydään aatteen mukaan. Kokoomuslaiset K-Kaupassa, Kepulaise SOKssä ja vasemmisto E-liikkeessä. Fiinimpi väki Stockmannilla. Kun käytiin "aatteen puolesta" ei hintaan, laatuun ja palveluun paljon kiinnitetty huomiota. Ihmettelen miten suomalaiset sietävät huonoa laatua, koorkeita hintoja ilman että äänestävät jaloillaan. Esimerkiksi Saksassa ei moinen tulisi kuuloonkaan riippumatta siitä kuinka ostovoimainen kuluttaja on kyseessä. Ehkä tähän tosiaan perustuu Lidlin menestys. Ovat onnistuneet yhdistämään halvimmat hinnat ja hyvän laaduun, vaikkei valikoima olekaan yhtä laaja kuin perinteisissä kaupoissa. Tilannetta sotkee vielä S-ryhmän bonusjärjestelmä. Mutta noin yhteenvetona, niin kauan kuin kuluttajat eivät äänestä jaloillaan tilanne ei muutu. Toki verot ja muu sääntely ja byrokratia nostavat hintatasoa mutta sillehän emme voi mitään. Kulttuuriamme kuvastaa hyvin se, etten ole huomannut kilpailuviranomaisilta mitään uutista tai ulostuloa moneen vuoteen. Tiivistettynä syy korkeaan hintatasoomme löytyy aika läheltä - peilistä.

Jukka Lepomäki

Osa syynsä on suomalaisella kuluttajakäyttäytymisellä. Liekö 70-80 -luvun perinne että kaupassa käydään aatteen mukaan. Kokoomuslaiset K-Kaupassa, Kepulaise SOKssä ja vasemmisto E-liikkeessä. Fiinimpi väki Stockmannilla. Kun käytiin "aatteen puolesta" ei hintaan, laatuun ja palveluun paljon kiinnitetty huomiota. Ihmettelen miten suomalaiset sietävät huonoa laatua, koorkeita hintoja ilman että äänestävät jaloillaan. Esimerkiksi Saksassa ei moinen tulisi kuuloonkaan riippumatta siitä kuinka ostovoimainen kuluttaja on kyseessä. Ehkä tähän tosiaan perustuu Lidlin menestys. Ovat onnistuneet yhdistämään halvimmat hinnat ja hyvän laaduun, vaikkei valikoima olekaan yhtä laaja kuin perinteisissä kaupoissa. Tilannetta sotkee vielä S-ryhmän bonusjärjestelmä. Mutta noin yhteenvetona, niin kauan kuin kuluttajat eivät äänestä jaloillaan tilanne ei muutu. Toki verot ja muu sääntely ja byrokratia nostavat hintatasoa mutta sillehän emme voi mitään. Kulttuuriamme kuvastaa hyvin se, etten ole huomannut kilpailuviranomaisilta mitään uutista tai ulostuloa moneen vuoteen. Tiivistettynä syy korkeaan hintatasoomme löytyy aika läheltä - peilistä.