Sunnuntai 26.3.2017

Outo ”maan tapa” Suomessa: 17 500 kassaa haluaisi lisätunteja – työnantaja maksaa osa-aikaisista enemmän

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2017 17:20
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio
    Kuva
    PAM:in kaupan alan neuvontapäällikkö Juha Ojala avaa Kaupan työehtosopimuksen palkkataulukkoa.
|

17 500 kaupan alalla työskentelevää myyjää kertoo tekevänsä osa-aikatyötä, koska täysipäiväistä työtä ei ollut tarjolla. Se että heidän tekemänsä työ olisi halvempaa, on kuitenkin myytti, sanoo PAM:in kaupan alan neuvontapäällikkö Juha Ojala. Se on oikeasti kalliimpaa.

Kaupan alalla työskentelee kaikkiaan 36 300 osa-aikaista myyjää. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien lisäksi joukossa on muun muassa 13 000 opiskelijaa ja 1 300 omaishoitajaa, selviää ammattiliitto PAM:in Uudelle Suomelle toimittamista vuoden 2015 tilastotiedoista. Eri ammattiryhmien osa-aikatyötä koskevat tiedot on kerännyt Tilastokeskus.

– Osa-aikatyöstä on kaupan alalla tullut jo maan tapa. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa, niin ensimmäiset täysipäiväiset työntekijät, jotka alkavat tulla listoilla vastaan, ovat yleensä esimiehiä, kertoo PAM:n kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala.

Tilanne vaikuttaa nurinkuriselta, sillä osa-aikainen työntekijä tulee kaupalle kalliimmaksi kuin täysipäiväinen. Se taas johtuu Ojalan mukaan siitä tavasta, millä palkoista työehtosopimuksissa sovitaan.

Neuvotellessaan palkoista Kaupan liitto ja PAM sopivat kuukausipalkasta. Tästä kuukausipalkasta lasketaan tuntipalkka jakamalla se luvulla 160. Ojala ei enää itsekään muista, miten jakaja on sovittu, mutta käytännössä tuntipalkka nousee tällä tavalla laskettuna hieman kuukausipalkkaa suuremmaksi.

– Jos tuntipalkasta laskee takaperin kuukausiansion laskemalla ensin kokonaisen työpäivän eli 7,5 tuntia ja sitten kuukauden työpäivät – 21,5 tuntia, mitä työttömyysvakuutuksessakin käytetään – niin loppusumma on muutaman kympin suurempi, Ojala näpyttelee laskinta.

Ja niin helsinkiläisen palkkaryhmään B1 kuuluvan ensimmäisen vuoden myyjän 1779 euron kuukausipalkka muuttuu tuntityönä tehtynä 1793,10 euroksi.

– Lisäksi tulevat sitten rekrytointikustannukset, hallinnolliset ja palkanmaksuun liittyvät kustannukset sekä pienenä lisänä vielä työvaatekustannukset. Että jos 1000 henkilötyövuoden verran työtä teettää 1300 ihmisellä, niin kyllä se lisäkustannuksia tuo, hän lisää.

Toinen osa-aikatyöhön usein liitetty harhaluulo liittyy osa-aikaisten työsopimusten irtisanomiseen.

– Kuvitellaan, että se olisi helpompaa kuin täysipäiväisessä työsuhteessa olevan, vaikka ei se niin ole. Toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen sopimus on yhtä helppo tai vaikea irtisanoa kuin täysipäiväinenkin, Ojala toteaa.

Syy siihen, miksi kaupoissa teetetään niin paljon osa-aikatyötä, liittyy työantajan tavoittelemiin joustoihin.

– Jos avataan uusi työpaikka, niin mikään lainsäädäntö ei säätele sitä, kuinka paljon työtunteja ihmisellä pitää työsopimuksessa olla. Jos työnantaja ottaa uusia työntekijöitä 25 tai 30 tunnin sopimuksilla ja sitten antaa lisätunteja ikään kuin armonpaloina, niin silloin kauppa ylläpitää joustoja, Ojala toteaa.

– Mutta tässä sivulla 27 on oleellinen kohta: mikäli työtunnit ovat sopimuksessa ilman perusteltua syytä liian alhaiset, niin sopimukset tulee päivittää. Jos 25-tuntilaisella teetetään koko ajan 37,5 tuntia, niin tämä iskee päälle: sopimus pitää päivittää, Ojala lisää.

Kyse on sopimuksen vakiintumisesta ja oikeudessa se tarkoittaa sitä, että jos vastakkain ovat paperi ja todellisuus, todellisuus määrää. Ojala epäilee, että tämä kohta tunnetaan työntekijäpuolella liian heikosti.  

– Tätä on ehkä vähän liian vähän testattu oikeudessa, vaikka se toimii hyvin, hän toteaa.

– Yksi ääriesimerkki meillä oli, kun varastotyöntekijä teki täyttä viikkoa, mutta työsopimus oli kuitenkin vanha 20-tuntinen. Kun hän loukkasi selkänsä, niin hänelle maksettiin sairauskorvauksia 20-tuntisen sopimuksen mukaan. Se oli tietysti ihan 6–0-juttu meille, kun hän oli pitkään täyttä päivää jo tehnyt.

Osa-aikainen ja erityisesti vastentahtoinen osa-aikatyö on myös merkittävä tekijä viime aikoina paljon puhuttaneessa palkkaköyhyydessä. PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Veirto huomauttaa, että vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien määrä on ollut viime vuosina hieman kasvussa.

Veirto arvioi, että ilmiö saattaa osin selittyä suhdannesyillä: kun muuta kokoaikaista työtä ei ole, hakeudutaan mihin tahansa tehtäviin.

– Yksityisillä palvelualoilla työntekijöiden ikähaarukka on merkittävästi nuorempi kuin muilla aloilla. Puhutaan usein sisääntuloaloista, eli työelämään nykyään tullaan näiden alojen kautta. Ehkä ennen tultiin enemmän työelämään myös julkisen sektorin sekä esimerkiksi rakennusalan tarjoamien erilaisten kesätöiden kautta. Ne ovat aika pitkälti hävinneet tehostamisen myötä, Veirto toteaa.

Onko niin että palkkaköyhyys koskee heitä, jotka eivät ole päässeet sisääntuloalalta eteenpäin?

– Se on osittain näin. Ehkä ei eteenpäin toisille toimialoille, muttei myöskään siitä roolistaan eteenpäin, Veirto toteaa.

– Kun vaihtuvuus on suurta, niin rakenteelliset tekijät, jotka palkoissa ovat – työvuodet alalla ja niin edelleen – tietenkin nostavat palkkoja alalla pitkään olleilla. Sillä tavalla rotaatio pitää työn hintaa myös halvempana. Kun otetaan myymälöihin aina uusia opiskelijoita edellisten perään, niin näille työntekijöille ei lisiä ehdi kertyä.

– Se on realiteetti kuitenkin, että osa alan tehtävistä on senkaltaisia, että osaamisvaatimukset eivät ole niin merkittäviä, etteikö ihminen heti pystyisi tekemään tuottavaa työtä.

Ojala toivoo myös laajempaa keskustelua palkkaköyhyyden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhdysvalloissa demokraattinen puolue selvitti vuonna 2013, että Wisconsinin osavaltiossa jokainen noin 300 työntekijän Walmart-hypermarketti maksaa osavaltiolle vähintään 900 000 dollaria sosiaalitukien muodossa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Meriluoto

Niin, tässähän tapahtuu ilmiö "molempi parempi" - tosin muutettuna muotoon "molempi pahempi".

Eli jo vanhastaan on tiedetty kaupan alan suosiman osa-aikaisuuskäytännön olevan työntekijän kannalta huono juttu. Mutta nyt saatiin tietää, ettei se ole edes työnantajankaan kannalta kovin hyvä juttu, vaan tulee heillekin kalliimmaksi.

Pertti Lindeman

Tämän takia on vaaditattava minimipalkaksi 1.500€/kk, jos kuukauden työaika ylittää 40 tuntia. Silloin työntekijälle tarjotaan enemmän tunteja, jolloin työntekijä voi edes vähän suunnitella tulevaisuuttaan, vaikkapa lasten hankintaa. Pätkätöillä ei elä! Yheteiskunna säästö olisi myös huomattava, sillä tukia ei tarvitseisi niin paljon maksaa.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232656-ehdoton-minimipalkka-15...

Eevastiina Rindell

Luulisi, että henkilöstömenot useamman työntekijä hallinnoinnista olisivat vielä isommat kuin laskennallinen korkeampi palkka. Kyllä sekin maksaa, kun joka kk tehdään vuorolistoja monta eri muuttujaa huomioiden. Kaikki vuorot eivät sovi kaikille, kun jotkut opiskelevat tai joillakin on lapsenhoito, ym. Sitten lasketaan monen eri henkilön palkat joka kk vaihtuvilla tuntimäärillä ja ilta- vkl. -lisillä (onko sellaisia vielä?). En ole alalla, ihan maallikkona vain mietin ulkopuolelta.

Kirsi Eskelinen

Toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen sopimus? Vai toistaiseksi voimassa oleva osa-aikainen sopimus?

"Toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen sopimus on yhtä helppo tai vaikea irtisanoa kuin täysipäiväinenkin, Ojala toteaa."