Sunnuntai 26.5.2019

Suurmoskeija epäilyttää maahanmuuttajapoliitikkoja: ”Muslimina tulee ikävä tunne tästä jaottelusta”

Luotu: 
22.3.2017 15:19
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    SDP:n kansanedustaja-kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.).
|

Faktakulma

Näin moskeijahanke etenee

Suurmoskeijasta on tehty Helsingin kaupungille niin kutsuttu tonttivaraushakemus. Hakemusta käsitellään parhaillaan kaupungin kiinteistövirastossa.

Virkamieskäsittelystä tonttivaraushakemus etenee kiinteistölautakunnan tai – mikäli käsittely venyy tulevalle valtuustokaudelle – maankäyttö- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn.

Lautakunta tekee hakemuksesta hylkäämis- tai hyväksymisesityksen Helsingin kaupunginhallitukselle.

Jos kaupunginhallitus hyväksyy tonttivaraushakemuksen, etenee hanke seuraavaksi asemakaavakäsittelyyn. Tonttivaraushakemus on tehty tontille, jolla nykyisin sijaitsee Hanasaaren hiilivoimala. Voimala suljetaan vuoteen 2024 mennessä.

Helsinki tarvitsee oman moskeijan, mutta nyt vireillä oleva suurmoskeija se ei välttämättä ole.

Näin katsovat Uuden Suomen haastattelemat helsinkiläiset kuntavaaliehdokkaat Ujuni Ahmed (kok.), kansanedustaja-kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar (sd.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Razmyar ja Ahmed ovat molemmat muslimeja, mutta Yanar ei tunnusta mitään uskontoa.

– Olisi korkea aika, että Helsingissä olisi oikea moskeija, jossa voisi rauhassa rukoilla ja se olisi ihan oikean moskeijan näköinen, Ahmed sanoo.

Nykyisessä, Hanasaareen kaavaillussa suurmoskeijahankkeessa kaikkia ehdokkaita epäilyttää hankkeen taustalla oleva rahoitus. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurmoskeijan rahoitusta olisi lupautunut järjestämään Saudi-Arabian läheinen liittolainen Bahrain. Rahaa noin 140 miljoonan euron hankkeeseen olisi luvassa mahdollisesti myös muista Persianlahden maista.

– Se joka tässä askarruttaa on se, että Bahrainissa ja näissä muissa maissa on tosi jyrkkiä uskontulkintoja ja huono ihmisoikeustilanne. Huoleni on se, että mitä muuta rahoituksen mukana tulee, sanoo Yanar.

– Iso kysymys on lisäksi se – ja tästä ei julkisuudessa ole oikeastaan puhuttu – miten moskeijan toiminta rahoitetaan. Moskeijan tai minkä tahansa toiminnan ylläpitäminen on iso kustannus. Tässä rahoituskysymyksessä itse kaipaan lisäselvennystä juuri siihen, kuka tai mikä taho tätä toimintaa rahoittaa sitten kun se moskeija on täällä, arvioi puolestaan Razmyar.

Rahoituksen ohella suurmoskeijahankkeessa epäilyttää se, tulisiko siitä aidosti kaikkien muslimien yhteinen rukoushuone. Yanar kertoo havainneensa, että vaikka suurmoskeijahankkeen edustajat julkisuudessa korostavat sen olevan kaikkien muslimien yhteinen, ei ydinryhmässä ole shiiataustaisia.

– Minulle ainakin muslimina – olen sunnitaustainen – tulee heti tosi ikävä ja todella negatiivinen tunne tästä jaottelusta. Moskeija, jonka pitäisi juuri edistää vuoropuhelua muiden uskontokuntien kanssa, ei voi tehdä tällaista jakoa. Jos tulee moskeija, niin sen tulee olla kaikkien muslimien moskeija, Razmyar sanoo.

Lue myös:

Suurmoskeija puhuttaa: ”Vapaavuoren jutut ovat synkkiä”

Jan Vapaavuori tiukkana: Vastustan suurmoskeijaa riippumatta rahoittajasta

Näkökulma: Onneksi Helsinkiin viritellään suurta moskeijaa

Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä eri moskeijaa ja rukoushuonetta. Monet sijaitsevat erilaisissa kellareissa ja kerhohuoneissa. Suomen toistaiseksi ainoa varsinainen moskeija on vuonna 1942 valmistunut Järvenpään moskeija. Rahoitukseen liittyvistä epäilyistä huolimatta ehdokkaat korostavat, että Helsinkiin tarvittaisiin ”oikea moskeija”.

– Olen itsekin ollut todistamassa sitä, että esimerkiksi hautajaisia varten ei ole paikkaa, minne mennä ja rukoilla vainajan puolesta. Ihmiset ovat olohuoneissaan, kun ei vain ole paikkoja. Moskeijan pitää olla siisti, puhdas ja hyvin huoliteltu. Mutta rahoituksen pitää olla tosi läpinäkyvää. Kenelläkään ei saa jäädä epäselväksi, mistä rahoitus tulee, Razmyar sanoo.

– Viranomaisten kannalta se helpottaisi yhteistyötä, kun moskeijan toiminta olisi läpinäkyvää. Se helpottaisi paljon nykyistä tilannetta, kun on paljon rukoushuoneita, missä voi olla sellaisia opetuksia, joista ei välttämättä niin hyvin tiedetä, arvioi puolestaan Ahmed.

Hanasaareen kaavailtuun suurmoskeijaan kuuluisi noin 3 000 neliömetrin kokoisen moskeijan lisäksi 15 000 neliömetrin islamilainen liikunta- ja kokouskeskus. Yanar korostaa, ettei helsinkiläisiä tule jaotella eri liikuntapaikkoihin uskonnollisen taustansa mukaan. Hänen mukaansa urheilu ja liikunta on tärkeä rooli yhteiskuntaan integroimisessa.

– Itse olen oppinut suomea pelaamalla jalkapalloa, turkkilaistaustainen Yanar huomauttaa.

Afgaanitaustainen Razmyar pitää puolestaan hyvänä, että suurmoskeijaan kuuluisi myös kokoontumistiloja erilaista yhdistystoimintaa varten. Hän kannattaa myös erityisesti maahanmuuttajanaisia silmällä pitäen varattuja naistenvuoroja esimerkiksi uimahalleissa.

– Jos päivässä kaksi tuntia on naisten vuoro, niin kuin esimerkiksi Yrjönkadun uimahallissa, niin mieluummin haluan, että ihmiset liikkuvat kuin ovat pelkästään kotona, vaikka se vaatisi yhteiskunnalta vähän vastaan tulemista. Mutta eikö se Myllypuron liikuntakeskus ole riittävä lapsille ja nuorille, Razmyar jää pohtimaan.

Suurmoskeijahankkeen edustajat ovat toivoneet myös, että Helsingin suurmoskeijaan voisi tulla minareetti. Minareetista ei välttämättä kuuluisi rukouskutsuja, vaan hankkeen edustajat ovat esittäneet, että äänen sijasta rukouskutsuja voitaisiin antaa vaikkapa valokutsuilla, kertoi aiemmin Uudelle Suomelle Helsingin kaupungin rakennusviraston tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen.

– En usko, että Helsingistä alkaisi yhtäkkiä kuulua rukouskutsuja. Kyllä me muslimit tiedämme, ettemme me ole muslimimaassa ja uskon, että moskeijan suunnittelijat ottavat tämän huomioon, somalitaustainen Ahmed sanoo.

Lue lisää:

Vääntö suurmoskeijasta: ”Miten hallitus aikoo varmistaa turvallisuusnäkökohdat?”

”Uskonnonvapaus ei tarkoita oikeutta rakentaa mitä tahansa minne tahansa”

Suurmoskeija kuohuttaa – sunnijohtaja: ”Toiminta on suomalaista”

Tunnustus Belgiasta: Brysselissä valtava ongelma – ”Paikka, johon voit kadota”

Kansanedustaja Helsingin suurmoskeijasta: Ulkomainen rahoitus kiellettävä – katsokaa Belgiaa

Faktakulma

Näin moskeijahanke etenee

Suurmoskeijasta on tehty Helsingin kaupungille niin kutsuttu tonttivaraushakemus. Hakemusta käsitellään parhaillaan kaupungin kiinteistövirastossa.

Virkamieskäsittelystä tonttivaraushakemus etenee kiinteistölautakunnan tai – mikäli käsittely venyy tulevalle valtuustokaudelle – maankäyttö- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn.

Lautakunta tekee hakemuksesta hylkäämis- tai hyväksymisesityksen Helsingin kaupunginhallitukselle.

Jos kaupunginhallitus hyväksyy tonttivaraushakemuksen, etenee hanke seuraavaksi asemakaavakäsittelyyn. Tonttivaraushakemus on tehty tontille, jolla nykyisin sijaitsee Hanasaaren hiilivoimala. Voimala suljetaan vuoteen 2024 mennessä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Marttila

Helsingin Sanomat kirjoittaa aiheesta pääkirjoitussivullaan 19.3.2017 otsikolla "Suurmoskeija huolettaa". Huolenaiheena Hesari pitää nimenomaan suurmoskeijan rahoitusta:

Näin Hesari:

"Rahoitus ja sen taustat edellyttävät erityistä huomiota, sillä Persianlahden arabimailla on myös poliittisia hankkeita, joita ne edistävät taloudellisella tuella.

Ja lehti jatkaa:

"Tärkeintä olisi varmistaa, että moskeija toimii suomalaisen muslimiväestön ehdoilla. Ulkopuoliset vaikutusyritykset eivät vastaisi minkään väestönosan todellisia etuja Suomessa."

Asiallista ja vallitsevaan realismiin perustuvaa suoraa tekstiä Helsingin Sanomissa.

Mikko Toivonen

Jälleen kerran: Ei koskaan, eikä missään versiossa minkäänlaista näkyvää moskeijaa Helsinkiin. Tuota tänne täysin sopimatonta kultiuria pitää harrastaa hiljaa ja huomiota herättämättä, jos sitä aikoo palvoa.
Tämä siis koskien Arabian niemimaan tukemia sunna ja shia sekä niiden lahkouskomuksia. Jos meidän tataarimme haluavat lisää omia näkyviä moskeijoita niin se on täysin hyväksyttävää siksi, että heidän uskontonsa tunnustaa Suomen lait ensimmäiseksi auktoriteetiksi. Sufi linjan moskeija saattaisi myös olla hyväksyttävissä näkyvänä sillä se islamiin kuitenkin pohjautuva linja on jossain määrin pohdiskeleva ja inhimillinen

Teijo Myllylä

Mihin Helsinki tarvii muslimeja? Täyttämään suuren moskejan. Toivottavasti veroeuroilla ei hanketta viedä eteenpäin. Se maksaa, joka tilaa. Se lienee selvä, että joissain maissa pommit paukkuvat, lieneekö uskonnolla jotain tekoa asian kanssa. Siiat ja sunnit ovat toistensa kimpussa, leviääkö sama meiniki moskeijaan. Kumpi puoli joutuu porstuaan.

Irina Gagarin

Moskeijoita ei tarvita Helsinkiin, eikä muuallekaan Suomeen. Moskeija aiheuttaa turvallisuustason heikkenemistä ja kaiken kaikkiaan vie kehitystä väärään suuntaan.
Moskeijan meluhaitoista ei myöskään ole keskusteltu, vaikka meluhaitat olisivat melkoiset.

Nita Hillner

Mielestäni on tärkeää että sunnit, shiiat ja kurdit täällä Suomessa jättäisi vihanpitonsa ja toimisi kaikessa ystävyydessä keskenään. Ja tietty yksi moskeija voi olla parempi vaihtoehto kuin monta pientä rukoushuonetta.

Suomen kirkolla on varmasti ylimääräisiä kirkkorakennuksia. Ehkäpä ostettavissa edullisesti? Eikö kirkkorakennuksen voi muuttaa moskeijaksi? Mutta kuka maksaisi uuden moskeijan ylläpidon? Seurakuntalaiset? Mitään ääriajattelua Arabian niemimaista en tänne Suomeen halua - eikä meidän siksi pidä sallia epäilyttäviä saarnaajia ulkomailta. Muslimien imaameja pitää kouluttaa esim. Helsingin yliopistossa.

ps. Suomessa esim. katolilaiset käyttävät välillä luterilaisten ja ortodoksien kirkkorakennuksia.

Petri Hämäläinen

Tuollaisen muslimien sisäisen ekumeenisen ajatuksen esittäjän luulisi edes tietävän, että kurdit ovat alaviittejä, jotka eivät käy moskeijassa.

Heille moskeija nimenomaan ei edistä heidän asiaa, vaan sunnien ja shiiojen asiaa, joista monet pitävät kurdeja (alaviittejä) ateisteina.

Nita Hillner

Kiitos tiedosta! En tiennyt että kurdit ovat ateisteja? Luin äsken että alaviitit ovat shiialainen lahko? Ovatko siis kurdit shiialaisia? Tämä on minulle uutta. Median pitäisi tehdä kunnollinen reportaasi näistä eri lahkoista ja heidän uskomuksistaan, jottemme puhuisi keskenämme täyttä lööperiä. On kiusallista kun muslimit eivät itse keskustele näistä...

Nita Hillner

Wikipedia: "Kielellisesti ja kulttuurisesti kurdit ovat sukua iranilaisille kansoille...

Nykyaikainen tutkimus kurdien alkuperästä ja esihistoriasta alkoi 1980-luvulla Salahaddinin yliopistossa Irakin Kurdistanissa.

...Tutkimuksen tulosten mukaan kurdijuutalaiset ovat läheistä sukua juutalaisille, ja vielä lähempänä juutalaisia kuin seemiläisiä kieliä puhuvia arabeja, palestiinalaisia ja muita kansoja. Tutkimus yllätti ja mullisti aikaisemmat teoriat ja uskomukset sekä kurdien että juutalaisten etnisestä alkuperästä ja esihistoriasta."

Markku Lehto

Rahoituksen ja toiminnan läpinäkyvyys sekä kaikkien muslimien mahdollisuus käyttää moskeijaa tulee olla ehtona. Toki moskeijan tulee olla sopusuhdassa Helsingin yleisilmeeseen kokonsa ja arkitehtuurinsa puolesta. Tärkeää on myös varmistaa, että Helsinkiin eikä mihinkään muuallekaan synny TV -dokumentissa kuvattua Tanskan ilmiötä, jossa kyseiset muslimiyhteisöt kehottavat muslimeja olemaan noudattamatta isäntämaan lakeja. Tässä mitataan myslimiyhteisön ja muun suomalaisenkin yhteiskunnan keskinäinen luottamus.

Petri Hämäläinen

Moskeija ilman muuta Helsinkiin, jos muslimiväestöpohja on riittämän suuri ja asiallinen yksityinen rahoitus sille löytyy. Hieno ja tärkeä asia heille.

Pitää muistuttaa, että shiioja huolettaa suuresti wahhabilaisten sunnien rahoitus. Ja kaikki muslimit eivät käy moskeijoissa. Erityisesti alaviitit, joista 20 miljoonasta muslimista useimmat ovat kurdeja tai turkkilaisia, eivät käy moskeijassa.

Suurmoskeijalle ja julkiselle rahoitukselle ehdoton ei. Väestöpohja ei mitenkään suosi suurta ja keskeistä rakennusta keskustaan.

Timo Hietanen

Westminster Lontoo - EU-maiden poliittinen eliitti sai taas sulan hattuunsa.
Jatko samaa suvaitsevaista, monikulttuurisuuden ihannointia omien kansa-
laisten ja äänestäjien hengen kustannuksella ? Eivätkö vieläkään herää ?
Moskeijan rakentamisesta väittely on niitä huolista pienimpiä.

Jukka Lampinen

Rakentakoon Sunnilaiset tämä moskeijansa kun rahaa tuntuu löytyvä, sitten Shiiat voi rakentaa toisen omansa.
Demokraattinen valtio, ei voi kieltää uskontokuntaa rakentamasta itselleen temppeliä.
Rakennus ei uhkaa mitenkään Suomea eihän ja uskonnon estämiseen meillä ei ole oikeutta.

Kansainväliset ihmis ja uskonnon vapaus lait, ei anna meille oikeutta puuttua tähän asiaan.
Syyllistymme rikokseen ihmisoikeuksia vastaan, suut vain nyt tukkoon.

Suomen laista ei varmasti löydy sellaista pykälää, joka antaa oikeuden kieltää rakentamisen uskonnon perusteella.

Niillä jotka vastustaa moskeijaa on oikeus rakentaa omansa, mutta heillä ei ole oikeutta kieltää tämän moskeijan rakentamista.

Jukka Lampinen

Jehovat ja juutalaiset noudattaa vanhan testamentin Mooseksen lakeja, niiden rinnalla muslimien lait kyllä kalpenee.
Mooseksen lakien mukaan, Jumalan pilkkaajat pitää tappaa, samoin homot.
Ennakkoluulot, kuvitelmat, uskomukset on toki inhimillisiä, mutta ei järkeviä perusteita.
Rakentamisen kieltäminen, uskonnon perusteella on mahdoton ajatus.

Vesa Koski
Vastaus kommenttiin #21

No millainenkos se reaalitodellisuus onkaan, kun verrataan vaikka jehovat&juutalaiset versus muslimiyhteiskunnat ? Miksi esim. juutalaisvaltio on Lähi-Idän ainoa turvasatama homoille, kun muslimiyhteiskunnissa keskustellaan lähinnä siitä, mikä on oikea teloitustapa seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvalle. Kuolemantuomio on nääs itsestäänselvyys...

Tai jumalanpilkka - kuinka monta jumalanpilkkaajaa on jehovat&juutalaiset tappaneet ? Kun sitä peilaa muslimaissa yleiseen , laissakin määriteltyyn kuolemantuomiouhkaan, niin päästään taas oikeaan mittasuhteeseen propagandan sijaan. Pakistankin juuri on vaatimassa Facebookilta yhteistyötä, että voisi paikallistaa jumalanpilkaajat, joille siis tarjolla pyövelöintiä.

Islamissa on niin paljon ihmisoikeuksien vastaisia käytäntöjä, ettei sellainen poliittinen(kin) ideologia ansaitse minkäänlaista tukea. Ei tänne pidä rakentaa mitään valtakunnansaliakaan natseillekaan, vaikka poliittisilla puolueilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet toimintaansa. Joku raja pitää vetää noiden selkeästi vahingollisten ideologioiden tukemisessa.

Ilkka Korkalainen

Kun ihminen ensimmäiseksi määrittelee itsensä olevansa muslimi niin se kertoo että hän on luovuttanut itsenäisen ajattelun ja päätöksenteon jollekin muulle taholle eli mullaheille jotka saavat vapaasti manipuloida näitä ihmisiä. Toissijaisesti he määrittelevät itsensä edustavan jotakin kansallisuutta. Asian pitäisi olla täysin päinvastoin eli uskonnolla olipa se mikä tahansa uskonto ei tulisi määritellä omaa asemaansa eikä antaa pappien käyttää valtaa ja määritellä mitä saadaan tehdä ja mitä ei. Kaikki kehitys pysähtyy siihen jos uskonto on se joka määrittää mikä olet ja mitä saat tehdä.

Tapio Mäkeläinen

Helppo yhtyä edellisiin kirjoittajiin. Kun täällä ei kyetä yhtä lakejamme pilkkanaan pitävää konklaavia maan keskeisimmästä paikasta panemaan kuriin niin miten siinä käy jos lähes keskiaikaa elävät öljymaat rakennuttaa moskeijan tänne .
Olen noissa maissa työasioissa käynyt ja ahdistustani on vaikea kuvata.

Nita Hillner

Kurdit ovat ilmeisesti geneettisesti sukua juutalaisille mutta kulttuurisesti lähellä iranilaisia. Mielenkiintoista! Kiitos Petri Hämäläiselle kun valisti meitä eri lahkoista kuten alaviiteista (shiialainen lahko). Täytyy perehtyä aiheeseen lisää...

Nita Hillner

Löysin lisää tietoa kurdeista: Suurin osa kurdeista harjoittaa sunnalaista islamia. Sunnalaisten joukossa on suufilaisten liikkeiden harjoittajia. Šiialaisia kurdeja asuu lähinnä Länsi-Iranissa, sekä Keski-Irakin itäosissa. Osa Turkin aleviiteista on kurdeja. Islamin lisäksi osa kurdeista harjoittaa erilaisia monoteistisia uskontoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi juutalaisuus, jarsanismi ja jesidismi

Eli kurdien uskonto: sunnalaisuus (sufilinjainen), shiialaisuus, juutalaisuus, jesidismi...

Mikko Toivanen sanoi että sufilinjainen sunnilaisuus on jossain määrin pohdiskeleva ja inhimillinen. Täytyy myöntää ett tietoni ovat puutteelliset...