Sunnuntai 17.2.2019

Professorilta terveiset Juha Sipilälle: ”Itkin aamulenkillä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.3.2017 09:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Koulujen talouden kurjistamista ei professori Kari Uusikylän mukaan voi puolustella mitenkään.
|

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä arvostelee kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaa blogissaan. Hän ottaa kantaa erityisesti hallituksen ajamiin koulutusleikkauksiin.

–Hyvä pääministeri Juha Sipilä! Teille on langennut raskas tehtävä. Teillä ja hallituksellanne on vastuu jokaisen suomalaisen elämän raameista. Teen kiusallisen tunnustuksen: Itkin aamulenkillä, Uusikylä aloittaa.

Hän kertoo itkun syyksi vierailunsa suuressa koulussa. 

–Opettajien tinkimätön työmoraali teki minuun vaikutuksen. Oppilaista pidettiin huolta tiukan rakastavalla otteella. Opettajat kertoivat, että moni oppilas toivoo, että koulua olisi iltaan asti, tai että kesälomaa ei olisi lainkaan. Kotona on ahdistavaa ja pelottavaa. Koulu ja opettaja antavat turvaa. Lasten tuska liikuttaa minua aina, Uusikylä kirjoittaa.

–Suomi on varakas maa. Koulujen talouden kurjistamista ei voi puolustella millään tekosyyllä eikä muita syyttelemällä. Röyhkeimmille ja ahneimmille vallan suojateille on avattu ketterästi tie miljonääreiksi. Me hyvin toimeentulevat keskiluokkaiset tuijotamme älylaitetta ja omaa napaamme ja kitisemme muutaman kympin tulonmenetyksestä. Avuttomat, köyhät, vanhat ja sairaat saavat selvitä miten haluavat, pääasia, että pysyvät poissa silmistämme, hän jatkaa.

Uusikylä syyttää hallitusta fraasimaisesta talouspuheesta ja visioista, mutta sanoo sisällön jäävän ohueksi. Uusikylän arvion mukaan hallitus harrastaa ”eriarvoistavaa, uusliberalistista” politiikkaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Muurinen

Säästöjen kuin leikkauksien jälkeinen taloustilanteen nousun johdosta,johon näillä nyt tähdätään eri sektoreilla - nousun täytyy tiivistyä niihin elintärkeisiin kohteisiin - joista nyt heivataan "ulosliputuksilla".
Mitä tapahtui - 90 luvun jälkeen toisten nousu huumassa 2000 luvulla - sitä ei jaettukaan keiltä sitä leikattiin ... leipäjonot kasvoivat !

Miten Keskusta palaa alkujuurilleen Kokoomuksen vanavedessä ...on kotiin palaamisen aika kotiarkeen - myös sosiaalisesti - vahvat/terveet että hyvätuloiset pärjäävät aina poikkeuksetta !

Henri Järvi

Liberaalikapitalismi syöttää meille ajatusta yksilöstä oman onnensa seppänä, jolloin yhteiskunnan tarkoitus ja velvollisuus ei olisi enää tarjota sinulle taloudellista suojaa. Vastuu elämästäsi olisi työnnetty täysin sinulle.

Mutta eikö se merkitsisi samaa kun sanoisi tsunamiin joutuneelle että, 'sinähän osaat uida'.

Pauli Smolander

Elämän tsunamiin ei joudu, jos ottaa vastuun omasta elämästään, eikä jättäydy yhteiskunnan varaan. Jos jättää päätökset omasta elämästään muille, joutuu tyytymään siihen mitä annetaan ja kun rahaa ei ole, anti on aika niukka. Ja tsunamin keskellä tuskin on kellään aikaa katsoa osaatko uida vai et.

Sauli Aittola

Onkohan yliopistoväeltä jäänyt seuraamatta tuotannollisten yritysten ponnistelut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tässä EU-Suomessa. YT-neuvottelut ja saneeraukset ovat olleet vähän väliä uutisissa. On jo aika saneerata ja rationalisoida myös koulutusta.
Opiskelijat ansaitsevat tarpeellisen koulutuksen minkä yhteiskunta pystyy kustantamaan näissä olosuhteissa. Turha on karsittava pois.

Pekka Kohonen

Tässä kommentissa on valitettavan yleinen looginen virhe ... "Opiskelijat ansaitsevat tarpeellisen koulutuksen minkä yhteiskunta pystyy kustantamaan näissä olosuhteissa. Turha on karsittava pois."

Eli ensimmäinen lause on ihan OK (loogisesti, vaikka prioriteeteista voi väitellä). Toinen lause on loogisesti väärä. Eli jos johonkin ei ole varaa se ei tee siitä "turhaa". Siihen ei vain ole varaa. Eli esimerkiksi jos ei ole varaa hyvään ja ravitsevaan ruokaan siitä pitää ehkä tinkiä, se ei tarkoita, että se olisi turhaa. Sama koulutukseen (mielenruokaa). Suomessa kannattaisi ajatella tarkkaan mitä koulutuksesta leikkaaminen aiheuttaa esimerkiksi tuolle ns. "kestävyysvajeelle". Toisin kuin muissa maissa (esim. Yhdysvallat tai Englanti) Suomessa ei oikein voi paikata puutteellista koulutusta tuomalla ulkomailta osaavaa väkeä. Ja siihen ei näytä myöskään olevan halua poliittisesti. Eli vaihtoehdoksi jää kouluttaa omaa väkeä.

On vähintään itsepetosta kutsua kaikkea sitä johon ei muka ole varaa "turhaksi". Leikkaajien yleinen tapa halventaa sitä mitä he eivät halua tai pysty rahoittamaan. Ja myös yleinen psykologinen puolustuskeino epäonnistumisen sattuessa omalle kohdalle .. "Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista jne..."

Mauri Gardin

Mistä näitä "professoreita" nyt media löytääkin? Eipä näkynyt silloin, kun Kataisen hallitus (mm.Vihreät,SDP,Vas,KD ja RKP) leikkasivat koulutusrahoja oikein roppa kupalla. Eihän vaan ole pelko Sipilän johtaman Suomen suurimman puolueen menestymisestä. Eihän nyt toki.

Petri Suomi

Vähän samaa epäilin tunne alemmas kommenttia kirjoitellessani. Se pelko ja ovella olevat vaalit saa unohtamaan omatkin teot ja kääntämään takin. Näitä proffia terveydenhuollon tiimoilla tavanneena, en ole tullut kovin vakuuttuneeksi ovatko kaikki aivan sopivia itksekelemään yhtään mistään. Titteli herättää tietenkin kunnioitusta, mutta se mielipiteen painoarvo pitäisi näkyä omissa teoissa ja saavutuksissa. Helppo sen proffankin on arvostella päättäjiämme, kun toisiaan eivät sovitusti koskaan arvostele, kuin korkeintaan postuumisti. Kumpa joskus valittaisiin Pääministeriksi professori, niin loppuisi muiden siteeraukset:)

Petri Suomi

Nykyisestä oppositiosta oli ainakin Vihreät, Vasemmistoliitto ja Demarit hallitusvastuussa, kun he ehdottivat tätäkin suurempia leikkauksia koulutukseen. Lienee kovaa vaalikuumetta liikkeellä, kun piti ryhtyä hallitustakin kattamaan.

Ps. Jokainen voi tarkistaa asian netistä. Oliko silloin suurempi tarve leikata koulutuksesta ja suurempi syy itkeskellä lenkillä?

Ikäluokat pienenee ja siinä kaiketi on ajatus miksi leikkauksia voisi tehdä. Koulutuksen menot ovat kuitenkin kasvaneet, joten rahaa tarvitaan yhä ja onhan ajatkin muuttuneet. Nykyisin tarvitaan paljon koulutusta sellaisille aloille mistä ei 20v. sitten tiedetty mitään.
Enää ei isä voi monestikaan opettaa perillistään, koska ala on muuttunut täysi. Moni aloja loppuu kokonaan ja uusia syntyy.
Minunkin työpanostani on kysytty, koska osaamiseeni liittyy koodaaminen. Tylsintä hommaa mitä tiedän, mutta tarpeellista hyvin monille aloille ja erilaisiin laitteisiin. Jääkaapissakin on äly. Saas nähdä kuka keksi virkkuukoukkuun nettiyhteyden tai talikkoon.

Veli-Jussi Jalkanen

Suomen sosiaaliset ja sairaanhoidon kustannukset ovat n. 20 miljardia ja kasvavat koko ajan uusavuttomuuden pahetessa, keski-iän kasvaessa ja kansanterveyden rapistuessa.
Minua harmittaa ja ihmetyttää se, että kalliiseen sairanhoitoon ollaan valmiita satsaamaan rajattomasti, mutta sairastamista tehokkaasti ennaltaehkäiseviin toimiin ei ymmärretä tai muusta syystä haluta panostaa juuri yhtään. Näin tietysti pelataan lääketeollisuuuden ja sairaanhoitosektorin pussiin.
Tehokeinot olisivat:
Nykyisen suolarajan sijalle paljon tiukempi natrium -raja ja kuidun vähimmäispitoisuus elintarvikkeissa, haittavero sokerille ja roskaruualle, kulutusta tehokkaasti vähentävä monikohtainen alkoholipolitiikka, tupakkalain kiristykset edelleen, sokerittomille marja-, hedelmä-, vihannes-, siemen-, pähkinä-, kokovilja-, MCT rasvatuotteille ALV helpotus eivät maksaisi hallitukselle yhdessä yhtään mitään mutta toisivat miljardisäästöt sairaanhoidossa.
Eläkeiän saavuttaneille aivoterveyslisäravinteet muistisairauksien estoon, foolihapon lisääminen jauhoihin (kuten Englannissa, jossa ainoana maana muistisairaudet ovat laskussa), koulujen istumaergonomia uusiksi, yrityksille väljemmät vähennysoikeudet työhyvinvointi- / terveyskuluissa ja neuvolat tehokkaiksi lapsiperheiden koulutuspisteiksi maksaisi parisataa miljoonaa vuodessa, mutta nämäkin toisivat vastaavasti miljardisäästöt.
Näin voisimme ilman säästöjä hyvällä suunnittelulla trimmata koulujärjestelmämme huippukuntoon ja eroon dramaattisesti laskevista nykyisistä trendeistä.
Näin tekisimme oikeasti tulevaisuuden kilpailukykyistä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.