Lauantai 21.10.2017

”Lukukausimaksu korkeakouluihin – valtion omaisuutta myytävä yliopistojen pääomittamiseksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.3.2017 09:49
Päivitetty: 
31.3.2017 09:55
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Vesa Vihriälä.
|

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toivoo, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön korkeakoulujen lukukausimaksuista ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat lukukausimaksuja muistiossaan. He perustelevat ehdotusta sillä, että Suomessa viime vuosina toteutetut tutkimusta ja koulutusta koskevat julkisen rahoituksen säästöt ovat haitallisia pidemmän ajan tuottavuuskehitykselle. Lukukausimaksu olisi keino turvata tutkimusrahoja.

– Esitämme ja pyrimme seuraavassa perustelemaan, että korkeakoulujen osalta ratkaisua ongelmaan olisi syytä hakea kertaluonteisesta yliopistojen voimavarojen lisäyksestä eli pääomittamisesta ja korkeakouluopetuksen lukukausimaksuista, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.

He esittävät muistiossaan yhteensä kolmea toimenpidettä ongelman helpottamiseksi:

– Korkeakouluille olisi sallittava kohtuullisten lukukausimaksujen periminen suomalaisilta ja ETA-maiden opiskelijoilta niiden voimavarojen pysyväksi vahvistamiseksi.

– Elinkeinotukia, jotka eivät tue innovaatioita, tulisi vähentää ja säästyvät varat ohjata Tekesin toiminnan rahoittamiseen.

– Yliopistojen kykyä kehittää tutkimusta ja opetusta olisi nopeasti vahvistettava valtion omaisuutta myymällä tai sitä yliopistoille siirtämällä. Pääomittaminen on kytkettävä tehokkuutta parantaviin rakenneuudistuksiin.

Tiedotteen mukaan ”Vihriälä ja Määttänen väittävät, että korkeakoulujen lukukausimaksut yhdistyneenä hyvin suunniteltuun opintolainajärjestelmään eivät estä vähävaraisten perheiden lasten opiskelua tai sosiaalista liikkuvuutta yleisemmin”. Sen sijaan ne voivat tehostaa yliopistojen toimintaa ja opiskelua.

– Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta hallituksen tulisi tehdä ratkaisut jo ns. puolivälin riihessä ja panna toimeen vuoden 2018 talousarviossa. Korkeakoulujen lukukausimaksujen ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta hallituksen tulisi käynnistää selvitystyö niin, että siitä voitaisiin päättää myöhemmin, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.

Lue myös: Ministeri tyrmää: ”Esitys lukukausimaksuista on hallitusohjelman vastainen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Reino Mäkinen

Kova paikka esim. juuri lukiosta tai vastaavasta valmistuneelle nuorelle miehelle, joka suorittaa asevelvollisuuden sekä korkeakoulu tutkinnon. Ei onnistu ilman työhön menoa. Jotta lukukausimaksulla olisi jotain merkitystä pitäisi sen ilmeisesti olla 1'000 ... 2'000 euroa lukukausi (2'000...4'000 lukuvuosi).

Esityksen tekijät eivät ymmärrä tilannetta niiden nuorten osalta, joiden vanhemmilla ei ole mahdollista rahoitaa lastensa opiskelua, heitä suurin osa. Korkeapalkainen "palkkiovirka" sumentaa todellisuuden tajunnan.

Pekka Kohonen

Opiskelin Englannissa 1995-98. Argumentit olivat aivan samat. Lukukausimaksut olivat alkuun 1000 puntaa ja nousivat sitten vaiheittain 9000 puntaan vuodessa (ainakin nimekkäämmissä yliopistoissa). Niiden ei mukamas pitänyt nousta korkeammalle. Mutta niiden nousua oli mahdoton estää kun pato oli kerran avattu. Tämä johtuu siitä, että yliopisto paikkojen määrä on aina rajoitettu ja maksajia riittää aina sen verran, että paikat saadaan täytettyä. Ja kaikista vakuutteluista huolimatta tietenkin tällaiset maksut vaikuttavat siten, että köyhemmän opiskelevat entistä harvemmin. Ja vaikutus keskiluokkiin voi olla vielä tuhoisampi. En ole myöskään havainnut, että maksuista olisi ollut suuremmin hyötyä yliopistoille. Valtio on varmaankin vähentynyt rahoitusta vastaavasti.