Maanantai 17.6.2019

Erkki Tuomioja vaalituloksesta: ”Avointa riistaa populisteille”

Luotu: 
14.4.2017 10:26
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Erkki Tuomioja.
|

SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi puolueiden olevan nykyisin enemmän liikeyrityksiä kuin kansanliikkeitä.

–Liikeyrityksinä niiden tavoitteena on vaaleissa markkinaosuutensa maksimointi eikä keinoilla ole niin väliä. Kohderyhmiä analysoidaan ja lähestytään kuin markkinasegmenttejä pohtien mikä parhaiten vetoaisi kulloiseenkin kohteeseen ja välttäen sellaisia tunnuksia ja asioita jotka voisivat herättää joissain muissa kielteisiä reaktioita, Tuomioja analysoi blogissaan.

Tuomiojan mukaan on ajauduttu tietynlaiseen noidankehään: kun puolet äänestäjistä suhtautuu epäluuloisesti puolueisiin ja niiden ohjelmiin turvaudutaan keinoihin, jotka edelleen syventävät tätä epäluuloa ja vieraantumista. 

–Näin kasvaa niiden politiikasta vieraantuneiden ihmisten määrä. Tätä epäluuloisuutta vahvistaa myös se, että Suomi on monipuoluemaa, jossa parlamentaarisen enemmistön kokoaminen edellyttää vähintään kolmea puoluetta, joista yksikään ei halua ennen vaaleja ilmoittaa kenen kanssa se voi ja kenen kanssa ei voi mennä hallitukseen, jossa vuorollaan voivat olla mitkä tahansa nykyisistä kahdeksasta eduskuntapuolueesta melkein missä tahansa kokoonpanossa, hän kommentoi.

–Se että kaikki puolueet ovat kykeneviä yhteistyöhön kaikkien muiden kanssa on hyvä asia, mutta meillä sen huono puoli on, että se myös riistää äänestäjiltä mahdollisuuden ottaa kantaa hallituspohjaan, hän jatkaa.

Puolueiden kautta tapahtuvan yhteiskunnallisen vaikuttamisen heikentymistä on Tuomiojan mukaan osittain korvannut kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja nopeasti nousevien sosiaalisen median kautta liikkeellle saatettujen kampanjoiden kirjo. 

–Tämä on ihan tervetullutta ja demokratialle välttämätöntä, mutta yhtä välttämättömiä ovat myös vapaissa vaaleissa keskenään vapaasti kilpailevat puolueet, joita ilman ei missään vielä ole aitoa demokratiaa toteutettu. Siksi edustuksellisen demokratian ja puolueiden sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan välille ei tule rakentaa mitään ristiriitaa, vaan molempia tarvitaan, hän sanoo.

Tuomioja huomauttaa kuitenkin, että kansanliikepuolueiden kuihtuminen jättää heikommassa asemassa olevat ihmiset vaille omaa uskottavaa poliittista kanavaa vaaleissa. 

–Tämä joukko äänestää vain puolella siitä aktiivisuudesta, jolla hyvin toimeentulevat ihmiset osallistuvat vaaleihin, mikä on omiaan suuntaamaan kaikkien puolueiden kiinnostuksen näiden keskiluokkaisten ja aktiivisempien äänestäjien kosimiseen. Marginalisoidut ovat avointa riistaa populisteille, joiden tarjoama sosiaalinen konservatiivisuus ja simppelit rajat kiinni -ratkaisut voivat hetkellisesti aktivoida tätä joukkoa, joka nopeasti pettyy populistien tukeman, eriarvoisuutta vain kasvattavan oikeistolaisen politiikan seurauksiin.

Tuomioja viittaa historiaan ja toteaa, että sata vuotta sitten kaikki puolueet olivat Suomessa todellisia kansanliikepuolueita. 

–Työväenliike oli tietysti omassa kategoriassaan, mutta samalla tavoin suurten kansanjoukkojen omaan osallistumiseen ja liikekannallepanoon perustuivat muutkin puolueet, joiden taustalla olivat suomalaisuus- ja ruotsalaisuusliike, talonpoikaisliike ja kaikilla yhteisenä tilanteesta riippuen yhteistoiminta- tai taistelukenttänä osuustoimintaliike, raittiusliike, kansanvalistusliike ym, hän listaa.

Tuomioja muistuttaa myös, että vielä vuonna 1980 eduskuntapuolueissa oli yhteensä yli 600 000 jäsentä, nyt alle 260 000. 

–Kansanliikepuolueet olivat vahvasti ankkuroituneet siihen väestönosaan, jonka asemaa ne halusivat parantaa ja jonka etuja ajaa. Puolueiden tavoitteita ja vaalilauseita ei tarvinnut miettiä mainostoimistoissa vaan ne syntyivät niiden ihmisten tarpeista, joita puolueet edustivat.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Epäilemättä tuossa on Tuomiojan ulostulon perusmotiivi, eräänlainen "haapamia ovat" -efekti. SDP:n markkinointiosastolla oli kovasti intoa ja yritystä, melua ja vimmaa, mutta osaaminen puuttui. Tästä huolimatta, itse jutussa on paljon paikkansa pitävää, mutta jäljelle jää kysymys, mitä Tuomioja itse, poliittisena vaikuttajana, aikoo asialle omassa puolueessaan tehdä.

Tapio Mäkeläinen

Akkaselle sen verran että sosialidemokratia on ollut ratkaisevassa asemassa Suomessa monta kertaa eikä vähiten sodan jälkeen . Jo Riittää - kampanjaa ilman oltaisiin muututtu kommunistimaaksi.
Heidän ongelmansa on että lähes kaikki mitä on haettu on saavutettu.
Minua ovat viime aikoina oman puolueeni linjaukset nyppineet huomattavasti enemmän kuin SDP: n. Erityisesti koulutuspolitiikka. Olisi suotavaa että opetusministerin omat kersat olisivat edes opin tiellä. No, eihän meillä ole oikeusministeriäkään.
Tietysti nyt on helpompaa kuin kaameaa Halosen ja Ahtisaaren vuodet.
Lipponen takas.

Reima Hunaja-Aro

Onhan tämä Suomen demokratia ontuvaa. Samat virkamiehet pääasiassa on valtarakenteiden huipuilla, mutta hallituspuolueet vaihtuvat.
Ihmeellistä, että ei haitannut, vaikka koko vasen laita oli kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa.

Ei ihme että usko hiipuu.

Hannu Mononen

Tuomioja kirjoitta blogissaan tahallisen harhaanjohtavasti: "Tiedot Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta kertovat työperäisen maahanmuuton liittyvän kasvavaan työllisyyteen ja paranevaan ostovoimaan myös kantaväestön osalta. Tämä on tosi Suomessakin. "

Eihän Pohjois-Amerikassa ole asumisperäistä sosiaaliturvaa kuten Suomessa. Suomeen vaellus ei todellakaan ole työperäistä, kuten Tuomioja antaa ymmärtää, vaan nimen omaan turvapaikan hakemista viime kädessä sosiaaliturvan vuoksi.

"Parhaiten ansaitsevia ja työllistyviä ovat aina OECD-maista tulleet, huonoiten pärjäävät entisestä Jugoslaviasta, Somaliasta, Irakista ja Iranista tulleet. " ks. http://yle.fi/uutiset/3-5745752

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maahanmuuttajien-heikko-tyollistymine...

https://vaestotiede.wordpress.com/2015/06/23/suomen-maahanmuuttajien-tyo...

Juuso Hämäläinen

Tuomioja ei ole pitkän poliittisen uransa aikana vielä oppinut, että demokratian perusta on kaikkialla puhtaasti populismi. Se tarkoittaa äänien haalintaa sellaisilla viesteillä ja ohjelmilla, jotka houkuttelevat äänestäjiä ilman, että mitään heille kerrottua toteutetaan. Siihen kuuluu nyös ikävien, monimutkaisten tai asiantuntemusta vaativien asioiden pimittämistä.

Matti Loikkanen

"Tuomioja muistuttaa myös, että vielä vuonna 1980 eduskuntapuolueissa oli yhteensä yli 600 000 jäsentä, nyt alle 260 000. " Mutta KOKO kansan elintaso on kaksin- tai kolminkertaistunut noista päivistä, mikä lienee hyvä asia.

En oikein tahdo saada selvää mika Tuomiojaa kaihertaa. Ehkä entien taistolaisuus vielä nostelee päätän, tai yksinkertaisesti se että Erkille kaikki on politiikkaa, tai että hänen Vietnamin sotansa on vielä kesken. Mene ja tiedä, ehkä hänen pitäisi vetäytyä syrjään ja keskittyä muistelmiensä kirjoittamiseen.

Tomi Salonen

Kommentoijat lienevät itse kompuroivan suomettumisen sohjossa, eivätkä näe kehän ulkopuolelle.

" ... kansanliikepuolueiden kuihtuminen jättää heikommassa asemassa olevat ihmiset vaille omaa uskottavaa poliittista kanavaa vaaleissa".

Tuosta ilmiöstä ammentuvat trumpit, löpenit, muukalaisviha, oikeisto- ja vasemmistopopulismi sekä kouluampuset. Lisää on luvassa ja pohjan luovat suomettuneet itse – toiset vain painavat liipasinta tai käynnistävät kuorma-auton.

Tomi Salonen

Ei ainakaan minun johtopäätökseni. Miten eduskunnan puoluejakauma voisi kertoa, mitä milloinkin pitäisi tehdä? Paitsi tietenkin silloin, kun eduskunta tekee jotakin. Mutta noin ylipäätään silloinhan sorrutaan Humen giljotiiniin. Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla.