Tiistai 23.10.2018

Nyt väläytetään 4-päiväistä työviikkoa Suomeen: ”Pitäisikö työaikaa ajatella aivan toisin?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.5.2017 10:19
Päivitetty: 
2.5.2017 10:46
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Antti Palolan mukaan STTK ei esitä työajan yleistä lyhentämistä, vaan pohtii, "pitäisikö työelämää ja työaikaa ajatella aivan toisin".
|

Pitäisikö olemassa olevaa ja uutta työtä jakaa aivan uudella tavalla, jotta sitä riittäisi useammalle ja jotta kukaan ei uupuisi liian työn ääressä? Voisiko työviikko olla viiden päivän sijaan vain neljä päivää? Näin pohtii toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

STTK haluaa nostaa julkiseen keskusteluun ajatuksen neljäpäiväiseen työviikkoon tai lyhennettyihin työpäiviin siirtymisestä. Järjestön viime viikolla julkistaman avauksen yhteydessä on muun muassa tutkittu suomalaisten suhtautumista työajan lyhennyksiin.

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Tämä ei vastaa kansalaisten toiveita, sillä samoista vastaajista 61 prosenttia haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle. Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi – vaikka palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa.

STTK uskoo, että työajan lopullista muotoa ei ole vielä löydetty, vaan se tulee elämään tulevaisuudessakin. Talouden ”uusi normaali” ennustaa talouskasvun hidastumista, ja jos tämä ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville, STTK ennustaa.

– Työaika on kautta historian lyhentynyt ja keskeinen peruste sille on ollut tuottavuuden kasvu. Emme silti STTK:ssa esitä työajan yleistä lyhentämistä. Sen sijaan pohdimme, pitäisikö työelämää ja työaikaa ajatella aivan toisin, STTK perustelee avaustaan.

Talouden uuteen normaaliin viittaa myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund omassa aihetta käsittelevässä kirjoituksessaan.

– Jos sotien jälkeinen normaali oli yli 3 prosentin keskimääräinen kasvuvauhti, työn tuottavuus kasvoi saman verran. Nyt ennakoidaan yleisesti, että kehittyneissä länsimaissa ja myös Suomessa kasvuvauhti taantuu pitkällä aikavälillä noin puoleen ”vanhasta normaalista”, Sund kirjoittaa.

Sundin mukaan työaikaa on sotien jälkeisessä historiassa lyhennetty käytännöllisesti katsoen aina kokonaisansiotasoa alentamatta. Hän pohtii, että jos seuraavina 70 vuotena talouden ja työn tuottavuuden kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa ja kasvua käytetään palkkojen lisäksi työajan lyhentämiseen sekä työttömyysturvan ja eläkkeiden rahoituksen kasvattamiseen, nelipäiväinen työviikko voisi muuttua todeksi.

– Jos työajan lyhentämisessä keskitytään viikkotyöajan lyhentämiseen, nyt syntyvät ikäluokat jäävät eläkkeelle nelipäiväiseltä työviikolta, Sund ennustaa.

STTK on julkaissut aiheesta useita asiantuntijakirjoituksia. Akatemiatutkija Timo Anttila muistuttaa realismista ja siitä, että työajan lyhentämiselle ei oikein koskaan löydy oikeaa suhdannetta.

– Noususuhdanteen aikana työajan lyhentäminen näyttää tarpeettomalta. Hyvä kysyntätilanne houkuttaa päinvastoin työajan pidentämiseen, jotta työtunnit riittävät kysynnän kattamiseen. Lisäksi kasvavan kysynnän ylläpitäminen edellyttää ostovoiman kasvua, jonka työajan lyhentäminen vaarantaisi. Laman olosuhteissa työajan lyhentämiseen puolestaan ei ole varaa, hän kirjoittaa.

Tästä huolimatta työajan lyhentäminen on perinteisesti noussut yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohteeksi talouden taantumavaiheissa, koska työn jakaminen ”näyttäytyy loogisena ja reiluna pyrkimyksenä tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille”.

– Käytännössä työaika lyhenee taantumassa. Monesti tämä tapahtuu epäreilulla tavalla, irtisanomisten ja lomautusten muodossa, Anttila kirjoittaa.

Kuuden tunnin työpäivää on kokeiltu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Työajan lyhennys on joidenkin tutkimusten mukaan vaikuttanut myönteisesti työssä jaksamiseen. Sen työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta on heikommin näyttöä.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä. Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, kirjoittaa Evan toimitusjohtaja Matti Apunen STTK:n hankkeessa.

– Jos työajan lyhentäminen leikkaa palkkoja, luulen, että työn jakamisen kannatus putoaa dramaattisesti. Pienituloisella ihmisellä taloudellinen liikkumavara on hyvin kapea, ja pienikin ansiotason pudotus on nopeasti kestämätön, hän jatkaa.

Pitäisikö Suomessa siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon?

Kyllä
71% (1076 ääntä)
Ei
14% (216 ääntä)
Pitäisi, mutta ei se ole mahdollista
14% (215 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1505
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarmo Toivonen

Itse olen puhunut 4+4 systeemistä jo vuosia. Tehdään neljä 8,5 tuntista päivää ja levään sitten neljä päivää. Kaikille töitä --> ostovoima kastavaa --> verot alas --> pienemmät tulot riittää.
Lisäksi kaikkien asioiden hoitaminen helpottuu kun omana vapaapäivänä kaikki paikat ovat avoinna.

Harri Kovala

Sinun tulisi tutustua yleensä vientiin ja tuontiin, sekä tuotteiden hinnanmuodostukseen eri maissa. Teollisesti valmistetuissa vientituotteissamme on työnosuus keskimäärin 5 % (pitsinnypläys on sitten ihan toinen juttu). Jos palkkakuluihin tulee 10 % muutos, vaikuttaa se vientituotteen hintaan huimat 0,5 %.

Raimo Laine
Vastaus kommenttiin #11

Työskentelin tuonti- ja vientitehtävissä 47 v. Paperiteollisuudessa työkustannukset ovat pienimmät, n. 12%. Raskaassakin vientiteollisuudessa tyypillisesti yli 20 %. Näitä vielä typerästi tykysopimuksella pienennettiin, vaikka kauppa ei vetänyt ja rahat valuivat omistajien osinkoihin, kiitos vaan. Ehkä muutkin sijoittavat ne tuottavaan liiketoimintaan.

Mikko Toivonen

Käsitykseni ei varmasti ole suosittu, eikä edes yleinen, mutta mittavan kansainvälisen työelämäkokemuksen pohjalta itse näen asian niin, että ihmisten työaikoja pitäisi mieluummin pidentää kuin vähentää.
Sitäkään ajatusta ei suosita että monille ihmisille kaksikin vapaapäivää jo aiheuttaa rytmin ja samalla oman henkisen kalenterinsa heikentymistä

Kokonaistalous vuorenvarmasti paranisi ja samalla kokonaistyöllisyysaste jos ihmiset oppisivat viihtymään enemmän työssään ja osaisivat muuttaa sen enemmän elämisen osaksi kuin kellonajanmukaiseksi pankkitilin täyttämisajaksi mikä on "pakko" tehdä.

Mikael Bäck

Työnarkomaaneille (sinulle?) sopisi ajattelutapasi, mutta useimmilla ihmisillä on muutakin elämää, kuin pelkkä työ. Kuinka kuvittelet duunarin jaksavan tehdä työtä vielä pidempää viikossa eläkkeeseen asti sairastumatta tms? Kuinka moni jää jo nyt varhaiseläkkeelle? Miksi pitäisi oppia viihtymään enemmän työssä? Elämä ei ole pelkkää työtä, neropatti.

Kaarle Akkanen

Kaikenlaisia "kaikkia" miellyttäviä esityksiä voidaan tehdä, tietäen kuitenkin niiden utopia. Kuka nyt ei haluaisi lyhyttä työaikaa, helppoa elämää ja rahaa toimeentuloon esim. makoilemalla? Yhtälössä on vain yksi "pieni" ongelma, kuka maksaa?

Marja-Liisa Kalkela

Tiesitkö että toimeentulotukea saa yli 200 000 kotitaloutta?
PK-yrittäjistä,eläkeläisistä,vararikon,konkurssin tehneistä,mamuista,velallisista lähtien?
Ei vain pitkäaikaistyöttömät.

Kuule sie Akkanen .Ketkä maksoo meidän isonikäpolven eläkkeet nyt kun me makkoillaan kiikkustuolissa ja roikutaan netissä?

Niilo Mäkelä

Päivä kahtia 6+6 ja työ kahteen vuoroon jolloin yksi työ jaettaisiin kahdelle ja työnantaja saisi 12 t tehokasta työtä. 6 tunnin työpäivä jättäisi aikaa kodin ja lasten hoitoon sekä harrastuksiin. 4 päiväinen viikko ei sovi perheelle.

Raimo Laine

Onneksi et ole pääministeri, mutta vasemmistopuolueissa Sinulla on tulevaisuus.
Hehän ovat tuota esittäneet jo 30 v. Pitäisikö esittää vielä vaikka neljän tunnin päivittäistä työaikaa, jotta saataisiin ihan kaikki työllistettyä ?

Marja-Liisa Kalkela

Totta.Huomattavasti kannattavampaa on lisätä KIKYLLÄ työaikaa,vähentää lomapäiviä työssä oleville . Teettää työtä veronmaksajien piikkiin 0 euron palkalla työttömillä.
Täysi työpanos ammattitaitoisilla ilman sitoomuksia ja kuluja.
Kansa maksaa palkan Kelasta toimeentulotukessa,asumistuessa.
Mitä me veronmaksajat ja valtio hyödymme tuosta?
Että kohta työt teetetään yhä useammin 0 eron "työväellä"!

Tapio Mäkeläinen

Kyllähän näitä malleja piisaa ja edistyksellisillä aloilla kuten teknologia ja kemia niin on paljon tehtykin jo 90-l alusta alkanen.

Me mm pyöritimme Fujitsun Kilon PC-tehtaalla eräässä yksikössä 3x 12 h mallia ja sen suosio yllätti kaikki. Samaan aikaan tunnettu muovialan yritys ajoi 6+6+6 mallia mutta se sitten hiipui kuten hiipui PC tekeminenkin.

Kyllä se kovasti on kiinni yrityksen tarpeista ja varsinkin mitä asiakkaat ulkomailla vaativat.
Uskokaa tai älkääkä niin kyllä Suomea yhä kummaksutaan kesän hiljaisuudesta, joulusta ja pääsiäisestä.

Harri Kovala

Eipä nähtävästi ole sekään auttanut, että EU:n tilastojen Suomessa on yksi EU-alueen pisimmistä työvuosista. Teemme joka vuosi viikon enemmän töitä kuin ruotsalaiset ja reilut 3 viikkoa pidempään kuin saksalaiset.

Tämä johtuu siitä, että Suomessa on Alankomaiden kanssa EU:n toiseksi lyhyimmät lakisääteiset lomat ja hyvin vähän arkipyhiä.

Marja-Liisa Kalkela

Miksi Kelassa on ruuhkaa? Miksi Mavi maataloustuet viipyi? Miksi pakolaisten turvapaikkahakemukset kestää niin kauan? Miksi terveyspalveluiden päivystys ei vastaa ? Miksi terveyskeskuksiin syntyi jonot?
Liikaa kuntien ja valtion työntekijöitä/virkailijoita?

OECD
Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa julkinen sektori työllistää suhteessa enemmän ihmisiä kuin Suomessa.

-Kunnille on tullut lisää tehtäviä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa, mikä on kasvattanut julkisen sektorin työntekijöiden määrää 1970-luvulta tähän päivään.
YLE

- Valtiolla ja kunnilla on töissä yhteensä 530 000 suomalaista, hän sanoi STT:n uutisen mukaan.
– Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa, hän sanoo.
VU 27.10-14

Kun kunnat on ulkoistanut tehtäviään -07lähtien ja yritykset hoitaa ne samoilla henkilöillä niin maksaako julkinen nyt veronmaksajille vai maksaa yritykset niiden palkan ?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #22

Kun kuntien tehtäviä on ulkoistettu siivoojista,koulujen keittola-täteistä-sairaanhoitajista lähtien yksityisille yrityksille,niin onko mieleesi tullut kuinka "ylisuuri" julkinen puoli enää on . En ole nähnyt lukuja paljon on säästöjä syntynyt tuosta -07-17.
Palkkojen leikkaukset Kikyllä taas vei yli 800milj/v kunnilta veroja . Kai nekin säästöt upposi tuohon ?

Timo Mikkonen

Paljon on kommentteja ettei näin voi tehdä mutta kuitenkin niin on jo tehty

Vuonna 1965 keskusjärjestöt sopivat työajan lyhentämisestä ja laki työajan muuttamisesta astui voimaan 1.1.1966. Työaikaa lyhennettiin eri aloilla asteittain vuodesta 66 vuoteen 70, jolloin kaikki tekivät viisipäiväistä työviikkoa. Suomi oli ensimmäisten joukossa Euroopassa. Kiilasimme jopa Ruotsin edelle tässä.

Alun perin oli kyse työajan lyhentämisestä 40:een tuntiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lauantain viisituntinen työpäivä jäi pois. Alun perin ei siis tavoiteltu viisipäiväistä työviikkoa vaan lyhyempää työviikkoa viikkotunnein laskettuna. Aiemmin työviikon mitta oli ollut 48 tuntia, siitä viikko lyheni 45 tuntiin ja lopulta tuohon 40 tuntiin. Työpäivän mitaksi jäi 8 tuntia.

Palkat nousivat niin ripeästi noina vuosina, että palkkataso ei päässyt laskemaan vaikka tehdyt tunnit vähenivät. Työajan lyheneminen saattoi lisätä myös ylitöitä, jolloin ansiot nousivat. Oli myös alakohtaisia sopimuksia. Esim. kirjatyöntekijöiden palkat pysyivät samana, vaikka työaika lyhenikin.

Kaikkia aloja viisipäiväinen työviikko ei koske tuollaisenaan. Esimerkiksi hengellisen työn tekijöillä kirkossa ei ole määritelty työaikaa. Heihin lukeutuvat papit, diakonit ja nuorisotyönohjaajat. Työaikaa ei ole, mutta työviikkoon kuuluu 5 työpäivää ja 2 viikkovapaata. Työtehtävät määrittelevät sitten sen, mitkä päivät osoitetaan vapaapäiviksi. Pappien työviikko oli ollut kuusipäiväinen vielä 70-luvun lopussa.

Tämä työviikon lyhentäminen heijastui myös koululaitokseen, jossa lasten viikko lyheni myös. Lukuvuoden 71-72 jälkeen kouluun ei ole tarvinnut lauantaisin tulla. Tosin nykyään tehdään silloin tällöin tunteja sisään lauantaisin ja sillä pidennellään joitain lomajaksoja.

Aihetta ei ole vielä loppuun käsitelty: Työviikon lyhentämistä pohditaan yhä 40 vuoden jälkeen. Nyt kaupan olisi 30 tunnin työviikko.

Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty II – Hajaannuksesta tulopolitiikkaan

Jari Tolkkinen

Asun Hollannissa ja täällä kuukausittainen työaika on hyvin joustavia. Työnantajille on täysin normaalia, että työntekijät tekevät lyhempää työviikkoa. Työnantaja tukee myos tätä.

Kun luin tämän uutisen, olin hämmästynyt. Hollannissa on itsestään selvää kaikille, että jos työaikaa lyhentää, myös palkka ja muut edut joustavat samassa suhteessa. Miksi tämä itsestäänselvyys ei päde Suomessa?

Hollannin työttömyysprosentti oli huhtikuussa 5,1% ja trendi on edelleen laskeva (https://www.cbs.nl/nl-nl/nieuws/2017/16/werkloosheid-daalt-verder).

Marja-Liisa Kalkela

Just sovittiin Kiky.EK ja Sipilän hallitus keskenään . PS mukana.
EK palkkamaltilla mentiin nousukausi -03-09
Palkkamaltilla mentiin Lehman lama-10-15
Nolla ratkaisulla-15-19
Hyvin on "aina" sovittu .EK ei ole kertaakaan lakkoilut hallitusten päätöksistä.

Jarkko Haarla

Katsokaa Kiinaa...
5-8% kasvua vuodessa viimeiset mitä... 20 vai 30 vuotta??

Kiinalainen tekee tyypillisen Suomalaisen työviikon tyypillisesti keskiviikko-iltaan tai torstai-iltapäivään mennessä. Firmoissa, missä olen ollut tekemässä projekteja, ns. "Johto" eli toimistot tekee 8-18 viisi päivää viikossa. Suorittava osa tekee 07-19 päivää ma-pe ja lauantaina lyhyemmän, 07-17 päivän.

Kiina kehittyy ja siellä alkaa olemaan ihan hiton kovaa osaajaa liki joka alalla.

Mites te ajattelitte tämän 30h - viikossa yhtälön toimivan?? Se toimii reaalimaailmassa vain niin, että te laskette elintasoanne 25-30% ja me muut jotka jatkavat kansainvälisessä kilpailussa Suomalaisten Yritysten puolesta, jatketaan nykyisellä elintasollamme. Vaihtoehtoja on: kykenevät tekijät ja firmat lähtee täältä muualle.

30h viikossa tarkoittaa tässä sos.dem unelmassa myös sitä, että niitä yhteiskuntaamme hyödyttäviä keksintöjä, innovaatioita ja lopulta valmiita tuotteita syntyy vähintään 20% vähemmän.

Oletteko te valmiita siihen?? Oikeasti??

Pentti Hirvonen

Eipä ole vaikea arvata, että Jarkko edustaa varmasti työnantajapuolta.. Nyt ajamaan meillekin duunareille 12h työpäivää. Toki viimeiset neljä tuntia talkoilla, jotta firman kilpailukyky kohoaa taivaisiin..

Käsitän omistajaportaan pitkät päivät, sillä he korjaavat hedelmät tekemästään työstä sitten joskus ja pääsevät aikaiselle eläkkeelle mahdollisesti. Työntekijät saavat samassa yhteydessä yt-ilmoituksen ja kenties pikaisen kättelyn matkalla portille.

Aarni Järvi

Ei sitä neljän päivän työviikkoa tai muutakaan vastaavaa oteta vain palkansaajan kukkarosta, vaan ansion menetys pitää jakaa työntekijän ja antajan kesken puoliksi. Siihen oltava myös varaa työnatajilla jotka ovat oikeasti rikastuneet vain siksi, että tuhannet muut ovat hikoilleet sen eteen.

Tuskin yksikään miljonääri on rikastunut muulla kuin muiden tekemällä työllä.

Kaarlo Erjala

Nelipäiväinen työviikko sopinee harvalle alalle. Omakohtainen kokemukseni työelämästä, josta eläköidyin 12 vuotta sitten: kiireisiä työtunteja viikossa 40 ja 80 välillä. Päivystysviikonloppuna kiireistä työtä oli toisinaan saman verran kuin maanantaista perjantaihin.

Jari Kaisla

Ihmisen ahneus on esteenä nelipäiväiselle työviikolle. On runsaasti ihmisiä joille riittäisi hyvinkin nelipäiväinen työviikko rahallisesti, mutta töitä on pakko tehdä entistäkin enemmän tai naapuri voi muuten ostaa kalliimman auton ja se aiheuttaisi omaan egoon suuren kolauksen.

Monet ihannoivat Kiinaa ja muita kehittyviä maita miten siellä tehdään 80+ tuntista työviikkoa jne. Totuus on kuitenkin, että jos ei nyt niin jossain vaiheessa tulevaisuudessa herätään siihen todellisuuteen ettei se armoton raataminen olekaan niin arvokasta. Parempia tuloksia suuressa kuvassa saadaan kun jaetaan työtä tasaisemmin useammalle ja tehdään itse vähemmän. Stressi vähenee, sairaudet vähentyvät, yhteiskuntarauha lisääntyy jne. vain muutamia tekijöitä mainitakseni. Tähän ei kuitenkaan päästä vielä hetkeen sillä kuten jo aiemmin totesin, useimmat ihmiset ovat vielä liian ahneita ja materialistisia.

Lauri Kiiski

Jos Suomi olisi Pohjois-Korea, voitaisiin Palolan tapaisia työaikauudistuksia toki tehdä, mutta viennistä riippuvaisessa jatkuvasti velkaantuvassa maassa, jonka verotuloja syövä julkinen sektori on jo ennalta käsin massiivinen, ajatus ei ole harkittu edes puolitiehen.

Ketä muuten nämä työssään uupuneet ovat - jos eivät yrittäjiä ?

Markus Manninen

Ehdottomasti vähintään 5-päiväinen työviikko on säilytettävä. Itse kyseistä 4-päiväistä mallia kokeilleena en voi muuta kuin todeta, että aika luuserimainen olo siitä tulee. Sen sijaan työpäivän lyhentäminen on kohdallaan. Myös 8-tuntista työpäivää tehneenä voin olettaa, että monelle se se voi olla raskasta.
Oma asia se tietysti on jos pystyy ja haluaa tehdä pidempää päivää.
Luulisin kyllä, että tärkempää olisi moraalisessa mielessä antaa useammalle töitä, ja samalla lyhentää työpäiviä.
Evan toimitusjohtajan Matti Apusen mielestä näin työvoimakustannukset nousevat, mutta kannattaisiko miettiä menevätkö jotkin asiat rahan edelle.