Torstai 22.11.2018

Kipeä kysymys avioliitosta: Kirkon pattitilanteeseen tarjotaan nyt kahta mallia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.5.2017 10:46
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Kirkko ei vihi taikka siunaa samaa sukupuolta olevia pareja.
|

Kirkko jatkaa tänään alkavassa kirkolliskokouksessa kipeää keskustelua kirkon avioliittokäsityksestä. Kirkolliskokoukseen on tuotu nyt aloite, jossa vaaditaan kirkon avioliittokäsityksen laajentamista.

Kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka avioliittolaki muuttui maaliskuun alusta siten, että mies- ja naisparit voivat nyt avioitua maistraatissa tai käräjäoikeudessa. Kirkko ei myöskään siunaa samaa sukupuolta olevia pareja.

–Avioliittolain muutoksen vaikutus tulisi ottaa huomioon ja käynnistää työ avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen mahdollistamiseksi myös samaa sukupuolta oleville pareille sekä valmistella sitä vastaavat muutokset toimitusten kirjaan, aloitteessa todetaan.

Avioliittokeskustelu on repinyt kirkkoa, sillä avioliittokäsityksen laajentamiselle löytyy kiihkeitä vastustajia sekä kannattajia. Osa papeista on ilmoittanut olevansa valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia, vaikka kirkon piispat ovatkin linjanneet, että samaa sukupuolta olevien vihkiminen ei ole mahdollista.

Avioliittokäsityksen laajentamiseksi vaaditaan kolmen neljäsosan enemmistö kirkolliskokouksessa. Kirkon onkin luonnehdittu olevan pattitilanteessa kysymyksen kanssa. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta kokonaan. Aloitteen tekijät pitävät tätä huonona.

–Tämä ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa, vaan siirtäisi sen samaa sukupuolta olevien parien siunaamiseen, jossa siinäkin kannat kirkossa poikkeavat voimakkaasti toisistaan. Vihkioikeudesta luopuminen heikentäisi kirkon luonnollisia ja myönteisiä yhteyksiä nuorten, nuorten aikuisten ja heidän perheidensä elämään, aloitteessa todetaan.

Aloitteessa ehdotetaankin nyt kahta ratkaisumallia: avioliittokäsityksen laajentamista tai ”Norjan malli”.

–Muutokset voitaisiin tehdä joko soveltamalla niin sanottua Norjan mallia eli laatimalla samaa sukupuolta oleville pareille oma vihkikaava tai muokkaamalla nykyistä vihkikaavaa myös samaa sukupuolta oleville pareille sopivaksi.

Kirkko ei tee aloitteesta lopullista päätöstä, vaan kokous päättää, lähetetäänkö aloite jatkovalmisteluun vai ei.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalle Salo

Ompa vaikea tajuta näemmä vieläkin mitä kirkon ja valtion erotus tarkoittaa. Ongelma on näemmä yhteinen sekä vanhankantaisille että edistyksellisille.

Kirkko eli uskonnolliset seurakunnat ovat yksityisiä yhteisöjä. Niillä on vapaus noudattaa juuri niin ahdasmielistä tai avarakatseista säännöstöä kuin haluavat. Kukin on vapaa kuulumaan tai olemaan kuulumatta tällaiseen yhteisöön sen mukaan miten arvostaa näitä sääntöjä. Yhteisöllä ei ole velvollisuutta muuttua sen mukaan mitä kukin poraa, vaan se muuttuu vain jos haluaa muuttua.

Valtio ja laki puolestaan eivät ota kantaa tähän vihkimisprosessin yksityiseen rituaalipuoleen, vaan siltä puolelta tulee ainoastaan legalistinen, mekanistinen, neutraali rekisteröinti. Rituaalipuoli on kunkin avioliittoon menevän yksityisasia, jonka voivat hoitaa millä tahansa tavalla ja missä tahansa yhteisössä, joka liittonsa hyväksyy. Jos kukaan tai ketkään ei hyväksy, paska tuuri. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tarjota rituaalia kenellekään ja mikä tärkeämpää, kenenkään ei tulisi kaivata rituaalia jota kukaan ei ole valmis tarjoamaan.

Harri Kovala

Ei kirkkoa ja valtiota ole erotettu, osa yritysten yhteisöverosta menee joka tapuksessa kirkolle. Niin kauan kuin tällainen pakkoyhteys on olemassa, kirkko ei ole erillinen yksityinen toimija, vaan de facto osa julkista taloutta.