Perjantai 23.6.2017

”Eivät Nato-joukot voi automaattisesti huseerata Suomessa” – Puolustusministeri Niinistö epäilee EU:n sotilaallisen avun käytäntöjä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.5.2017 16:40
  • Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä EU:ssa tarvitaan laajempaa yhteisymmärrystä siitä, mitä Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite tarkoittaa käytännössä. Arkistokuva.
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoo Uudelle Suomelle, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon velvoitteesta olisi syytä laajemmin keskustella EU:n sisällä. Niinistö pohtii, pitäisikö EU:ssa olla organisaatio, joka koordinoisi avunantoa.

Asia nousi esille Niinistön työvierailulla Virossa tiistaina.

Viron yleisradio väitti nettijutun otsikossa, ettei Niinistön mielestä Nato-joukkoja pitäisi päästää Suomeen puolustamaan Viroa. Niinistö huomauttaa, että jutun otsikko ei pidä paikkaansa. Itse jutussa tällaista suoraa kommenttia ei toden totta ole, vaan Niinistö vain pohtii asiaa.

–Yleensä jos-kysymyksiin ei kannata vastailla, kun kyse on turvallisuuspolitiikasta, mutta lähtökohdat ovat selkeät, Niinistö selventää kommenttiaan Uudelle Suomelle.

– Mikään maa tai mikään sotilasliitto ei voi tuoda joukkojaan Suomeen ilman, että Suomen hallitus tai Suomen valtiojohto niin päättää. Sehän on ihan selkeä lähtökohta. Ei täällä voi mitään automaatiota olla, että Nato-joukot saavat huseerata Suomessa, miten vain haluavat.

Hän muistuttaa, että sekä Suomi että Viro ovat EU-maita, mutta vain Viro kuuluu Natoon ja Viron puolustusratkaisu ovat turvatakuut Natosta.

–Suomen puolustusratkaisu on sotilasliittoon kuulumaton itsenäinen uskottava puolustus.

”Villasukista Hornet-hävittäjiin”

Niinistö huomauttaa, että Lissabonin sopimus ei anna Suomelle turvatakuita, mutta se velvoittaa sekä Suomen että Viron EU-maina auttamaan pulaan joutunutta maata. Hänen mukaansa apu voi vaihdella villasukista Hornet-hävittäjiin.

–Se ei sulje pois sotilaallisen avun mahdollisuutta.

Niinistön mukaan avuntarpeesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ”mennään tilanteen mukaan”. Hänen mukaansa EU:ssa tarvitaan syvällisempää keskustelua ja laajempaa yhteisymmärrystä siitä, mitä Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite tarkoittaa käytännössä.

–Se on erityisen tärkeää Suomen kaltaiselle sotilasliittoon kuulumattomalle maalle.

Niinistön mukaan avunannon merkitys on melkoiselle osalle EU-maista epäselvää siinä mielessä, että sitä ei ole yhtä perusteellisesti käsitelty kuin Suomessa. Hänen mukaansa Ranskan terrori-iskun jälkeinen avunpyyntö oli kuitenkin hyvä harjoitus, josta voi ottaa oppia. Suomikin vastasi pyyntöön lähettämällä 160 sotilasta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanoniin vapauttaen ranskalaisjoukkoja reservipataljoonasta.

–Mitä sitten jos todellinen sotatilanne tapahtuu, niin miten sitten Euroopan Unionin piirissä toimittaisiin?

–Yksittäinen jäsenmaa tässä tapauksessa Ranska pyysi tätä apua, mutta pitäisikö esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä olla joku organisaatio, joka koordinoisi tätä apua?

Tarvitaanko siis uusi organisaatio?

–En sano uusi organisaatio. Voi se olla joku olemassa olevakin organisaatio, mutta yleensä, että siinä olisi tällaiset vakiintuneet muodot silloin, kun avunantopykälää aletaan toteuttaa.

Lue myös:

Puolustusvoimille 4. tehtävä: Sotilaallinen apu EU-maille

Suomalaissotilaille tulossa pakkolähtö kansainvälisiin tehtäviin – ”Mahdoton kannattaa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Miksi keskustelu maan turvallisuuspolitiikasta ja Natosta lähtee aina siitä olettamuksesta, että taivas putoaa niskaan?
Nämä ajopuuteoreetikot ovat hukanneet kyvyn rationaaliseen ajatteluun ja hehkuttavat toinen toistaan epärealistisempia ja irrallaan todellisuudesta olevia kauhuskeenaarioita, joihin alkavat itse uskoa ja jakavat niitä sitten toisilleen.