Perjantai 24.11.2017

Tutkijalausunto julki: Suurmoskeija voisi parantaa integraatiota Suomeen – ”Harva muslimi radikalisoituu moskeijassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.5.2017 13:48
Päivitetty: 
19.5.2017 13:58
  • Kuva: Helsingin Energia
    Kuva
    Helsinkiin viriteltävää suur- tai keskusmoskeijaa on alustavasti kaavailtu Hanasaareen.
|

Faktakulma

Tutkijalausunto liittyy moskeija- ja monitoimikeskushankkeeseen, jota varten Helsingin kaupunki on saanut vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Mahdollisesta tontinvarauksesta hankkeen suunnittelua varten päättää Helsingin kaupunginhallitus. Päätösehdotus valmistuu arviolta syys–lokakuussa 2017. Mikäli hanke etenee, rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.

Helsingin kaupunki on julkaissut Siirtolaisuusinstituutin asiantuntijalausunnon Helsinkiin ehdotetusta moskeija- ja monitoimikeskushankkeesta. Lausunnon voi nähdä moskeijahanketta puoltavana, vaikka tutkijat suhtautuvat kriittisesti hankkeen rahoitukseen.

Tutkijat Tuomas Martikainen ja Teemu Pauha ovat muun muassa kuulleet suomalaista muslimiyhteisöä sekä tutustuneet pohjoismaisiin moskeijahankkeisiin selvitystään (PDF-tiedosto) varten. Heidän keskeinen johtopäätöksensä on se, että toteutuessaan keskusmoskeija ”todennäköisesti vaikuttaisi myönteisesti muslimien integraatioon Suomessa”.

Tätä perustellaan muun muassa sillä, että kaupunkikuvassa näkyvät moskeijat antavat signaalin islamin hyväksymisestä osaksi yhteiskuntaa. Lisäksi nykyisiä ”kellarimoskeijoita” suurempi tila tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia muillekin ryhmille kuin vanhemmille miehille.

– Toteutuessaan moskeija arviomme mukaan ennemmin vähentäisi kuin lisäisi radikalisaation riskiä, sillä keskus toimisi osoituksena islamin ja muslimien hyväksytystä ja julkisesti näkyvästä läsnäolosta Suomessa, tutkijat toteavat.

Heidän mukaan moskeijahankkeisiin liitetyt huolet radikalisaatiosta ovat todennäköisesti ylimitoitettuja.

– Saatavilla olevan tiedon valossa vaikuttaa siltä, että suhteellisen harva muslimi radikalisoituu moskeijan kautta. Lisäksi moskeijat ovat myös Suomessa turvallisuusviranomaisten kanssa yhteistyössä, tutkijat kirjoittavat.

– Englannin parlamentin alahuoneen raportissa todetaan, että radikaalien saarnaajien toiminta on siirtynyt pitkälti yksityiskoteihin tai internetiin ja vain hyvin pieni osa radikalisoitumisesta tapahtuu nykyään moskeijoissa. Raportissa kehotetaan hyödyntämään moskeijoita yhteistyökumppaneina radikalisaation vastaisessa työssä; moskeijat voivat osaltaan torjua ääri-ideologioita tarjoamalla niille vaihtoehtoisia uskontulkintoja.

2 riskitekijää: Rahoitus ja shiia-vastaisuus

Tutkijakaksikon mukaan hankkeeseen liittyy myös riskejä ja epävarmuuksia, joista suurin on rahoitus. Rakennuskustannukset on arvioitu yli 100 miljoonaan euroon.

– Hankkeen keskeisenä heikkoutena on (alustava) korkea hinta ja puuttuva paikallinen rahoitus, joka luo vahvaa taloudellista riippuvuutta ulkomaisiin toimijoihin. On epätodennäköistä, että paikallinen muslimiyhteisö pystyisi pitkään aikaan huolehtimaan tilan taloudesta yksin. Se, että hanke vaatii mittavaa ulkopuolista taloudellista tukea jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, on selvä riskitekijä, he kirjoittavat.

Selvityksen mukaan moskeijahankkeen valmisteluryhmä kertoo, että rahoitusta keräävän Bahrainin edustajien kanssa on sovittu noin miljoonan euron alkurahoituksesta, jonka turvin toteutetaan hankevalmistelu sekä arkkitehtikilpailu. Valmisteluryhmän mukaan noin 400 000 euroa on jo saatu, mutta koko alkurahoituksen saamisen ehtona on tonttivaraus. Bahrainin kanssa on käyty keskusteluja myös noin kymmenvuotisesta lisärahoituksesta, jota voidaan käyttää muun muassa palkkoihin ja muihin käyttökustannuksiin.

Selvityksessä kuultu vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että moskeijahankkeen suunniteltu rahoitus on niin suuri, että se voi tulla ainoastaan Arabian niemimaalta. Tähän liittyy Ruohomäen mukaan riski, sillä ”muun muassa Saudi-Arabia, Kuwait ja Qatar ovat rahoittaneet moskeijoita, joissa on levitetty jyrkkiä islamin tulkintoja”.

Toinen avoin kysymys on moskeijan vaikutus muslimiryhmien keskinäisiin suhteisiin, tutkijat toteavat. Hankkeen puuharyhmä on sunnivetoinen.

– Hanke vaikuttaa nauttivan melko laajaa kannatusta sunnimuslimien parissa, mutta kuulemistilaisuudessa ja muualla esiin nostetut huolet shiiayhteisöjen varauksellisuudesta voidaan nähdä hankkeen heikkoutena, tutkijat kirjoittavat.

Moskeijan rukoukset on tarkoitus johtaa sunnalaisen perinteen mukaisesti, mutta valmisteluryhmä ”toivottaa myös shiiamuslimit tervetulleiksi osallistumaan rukouksiin”. Hankkeen islamilaiset hakijayhteisöt eli Suomen Musliminaiset ry ja Suomen Muslimiliitto ry edustavat vain pientä osaa Suomen muslimeista, mutta tutkijoiden mukaan kuulemistilaisuudet osoittivat, että hanke saa kannatusta hakijayhteisöjä selvästi suuremmalta joukolta muslimeita.

Moskeijan vaikutus sunnien ja shiiojen suhteisiin ei välttämättä olisi kielteinen. Pauha ja Martikainen viittaavat ruotsalaistutkimukseen, jonka mukaan Tukholmaan ja muualle Ruotsiin rakennetut moskeijat ovat pääosin heikentäneet etnisiä ja uskonnollisia jakolinjoja muslimiyhteisön sisällä.

– Rakennetut moskeijat ovat yleensä niin sanottuja ”kellarimoskeijoita” suurempia, viihtyisämpiä ja paremmilla paikoilla, mikä houkuttelee niihin monipuolisemmin kävijöitä, he kertovat.

Myös keskustelutilaisuuksissa ilmeni, että joidenkin muslimien mielestä media liioittelee sunnien ja shiiojen vastakkainasettelua. Keskusteluissa tuotiin esiin ulkomaisia esimerkkejä yhteismoskeijoista.

– Kaikki keskustelijat eivät kuitenkaan nähneet shiiojen ja sunnien välistä suhdetta näin optimistisesti, vaan eräät olivat havainneet tai itse kokeneet merkkejä suuntausten välisistä vihamielisyyksistä. - - - Pelkona oli, että shiia-vastaiset asenteet pääsisivät vallalle suunnitellussa moskeijassa ja siten saisivat aiempaa selvästi suuremman painoarvon Suomen muslimiyhteisössä, tutkijat summaavat.

Myös keskusmoskeijan muut osat kuten liikuntapaikat herättivät ristiriitaisia mielipiteitä. Joidenkin osallistujien mukaan esimerkiksi yksinomaan musliminaisille suunnatut palvelut voivat johtaa musliminaisten eristämiseen.

Selvityksen tehneistä tutkijoista Tuomas Martikainen on ja Suomen muslimeihin perehtynyt Siirtolaisuusinstituutin johtaja ja uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Teemu Pauha on psykologi ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Suurmoskeija on vasta ”fantasiahanke” – kannattajatkin valmiita perääntymään

Kurdiaktiivi: Suurmoskeijaa ei tule rakentaa – Tanskan moskeijat varoittava esimerkki Suomelle

Jan Vapaavuori tiukkana: Vastustan suurmoskeijaa riippumatta rahoittajasta – alustoja ”epäterveille ilmiöille”

Vapaavuori tyrmää suurmoskeijan IS:ssä – Moskeijahankkeen Pia Jardi: Helsingissä toimii demokratia

Salavideo Tanskan moskeijoista johti toimiin – kuudelle saarnaajalle maahantulokielto

Supo vahvistaa: Kaksi Tanskan kieltämistä islamistisaarnaajista käynyt Suomessa

Tutkijoiden lausunto Helsingin suurmoskeijasta valmis – julkaistaan vasta kuntavaalien jälkeen

Faktakulma

Tutkijalausunto liittyy moskeija- ja monitoimikeskushankkeeseen, jota varten Helsingin kaupunki on saanut vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Mahdollisesta tontinvarauksesta hankkeen suunnittelua varten päättää Helsingin kaupunginhallitus. Päätösehdotus valmistuu arviolta syys–lokakuussa 2017. Mikäli hanke etenee, rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Eipä todellakaan ihme, että kaiken "kaiken maailman dosenteista ja tutkijoista" kirjoitellaan väheksyvään sävyyn, kun mitkään varottavat viestit, tulivatpa ne sitten Tanskasta, Saksasta, monilta täällä asuvilta muslimeilta tai mistä tahansa, eivät heidän tajuntaansa tunnu tekevän minkäänlaista vaikutusta.

toni poutiainen

Jo Islamin sisäiset näkemy- ja arvoerot ovat keskenään isossa tistiriidassa, niin että yhteydenotot ovat jatkuvia, niin miten voidaan olettaa, että fundamentalistinen poliittinen kulttiuskonto sharia-lailla höystettynä tulee koskaa integroitumaan länsimaiseen arvomaailmaan ja yhteiskuntaan?

Hannun linkit kannattaa muuten katsoa läpi.

Kaj Granlund

Hiljattain esitetty tanskalainen ohjelma antoi sen käsityksen, että moskeijalla on kahdet kasvot. Ulospäin noudatetaan maan lakeja, mutta saarnastuolissa kehoitetaan vastustamaan integraatiota.

Ainoa tapa parantaa maahantulijoiden integraatiota Suomeen on tehdä maastamme muslimivaltio, koska silloin kantaväestö on integroitava muslimivaltioon ja tämä lienee helpompaa.

Anja Jantti

Tanskan moskeijoiden kaksikasvoisuus, samoin Englannin, jossa sukulaisiani asuu, kertoo hyvin synkkää kieltä integraatiosta. Onhan tämä yritys muuttaa käsityksiämme, mutta naisena uskon, ettei maassa maan tavalla toteudu kovin pian täälläkään. Ranskan tapainen huivikiellon hyväksyminen voisi olla yksi ele minuun vaikuttamisessa, mutta.......

Mikko Toivonen

Kyllähän täysin kiistämätön fakta on, että moskeijoissa nimenomaan fundamentalismia istutetaan jokaisen moskeijassa vierailevan muslimin päähän.
Muslimeista hyvin suuri osa vierailee jonkinlaisessa moskeijassa ainakin perjantaisin.

Siksi nimenomaan wahhabien, salafistien tai shiojenkaan ulkomailta rahoitettuja moskeijoita joita johtaa "ulkomainen ja ulkomailla koulutettu imaami, ei voida eikä pidä sallia.

Kun rahoitus tulee kotimaasta ja uskonnollinen johto on valmistunut kotimaan uskonnollisesta hyväksytystä oppilaitoksesta ja on vähintäin neljännen polven suomalainen on pikku moskeijakin mahdollista. Tosin ilman minareetia ja ulkoääntä.

Tapani Tuominen

Proved right again: "Two turkeys don't make an eagle".

Kahden pässinpään tilaustyönä tehdyistä päätelmistä ei todellakaan ole syytä johtaa pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Noloja päätelmiä osin täysin selvistä asioista. Mitä tuli maksamaan meille?

Tapio Mäkeläinen

Tämä hanke on torpattava kerta kaikkiaan. Qui bono? Kuka hyötyy. ?
Mikä intressi ääriislamistisilla mailla on rahoittaa noin valtavilla summilla moskeijaa? Ei mikään muu kuin opin levittäminen. Miten sairaan sinisilmäisiä täällä ollaan?
Että piti tämäkin uutinen lukea..

Henrik Hermans

"Tätä perustellaan muun muassa sillä, että kaupunkikuvassa näkyvät moskeijat antavat signaalin islamin hyväksymisestä osaksi yhteiskuntaa". Moniko pääkaupunkilainen arvostaisi tätä laitosta "koristuksena"? Periaatteessa agnostikkona en pidä hyvänä että myös tulevaisuudessa suuri osa maailman lapsista ja nuorisosta mentaalisesti suljetaan erilaisten ns. uskonlahkojen sisään. Meilläkin oli yksi; Tapani Koivuniemen lahko mutta siitä päästin helposti eroon. Muuten, miten päästän eron ihmisiä jakavasta "rasismista" jos jotkut uskonnot saa jakaa? Tuolle Hanasaaren paikalle sopisi paremmin toimiva "pakolaiskeskus" koska Afrikasta on tulijoita.

Ilkka Korkalainen

Islaminuskoisten tapa luokitella ja esitellä itsensä ensisijaisesti muslimiksi ja vasta toissijaisesti johonkin kansallisuuteen kuuluvaksi kertoo miten islam haluaa alistaa kaikki uskonnon vallan alle. Eli muslimina et ole yhtään mitään muuta kuin islamia palveleva muslimi ja luotat sokeasti mullahien saarnaamiin oppeihin. Mullahit tekevät päätökset muslimin puolesta ja riittää kun muslimi tottelee päätöksiä ilman mitään kritiikkiä. Radikalisoituneitten päähän on taottu muslimin maailmankuva jossa ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoja, on vain ehdottomuuksia.

Mikko Toivonen

Matemaattisestikin asia on täysin selvä. X % harjoittavista muslimeista on fundamentalisteja joiden joukoista Y % muuttuu fanaatikoiksi, (X ja Y prosenttilukuja en nyt mainitse vaikka niistä yli 20 vuoden Umma kokemuksella melko hyvä käsitys onkin)
Sillin mitä suurempi moskeija on sitä enemmän X joukkoja kokoontuu ja samalla numeromääräisesti Y joukkojen osuus automaattisesti kasvaa.

On vielä erikseen muistettava että fanaatikkojen osuus on käännynnäismuslimien joukossa prosentuaalisesti suurempi kuin "synnynnäismuslimien" joukoissa. Tämä johtuu siitä, että käännynnäisten on jotenkin todistettava käännynnäispäätöksensä sekä itselleen, että "alkuperäisille"

Seppo Makkonen

Onhan se hienoa että Tuomas & Teemu ovat kuullet muslimiyhteisöä ja päätyneet väistämättömään johtopäätökseen. Olisihan se aivan tavatonta että joku radikailisoituisi moskeijassa. Sellaisesta kun ei ole mitään näyttöä saatu koskaan. Moskeijoissa vastuulliset, imaamit, suur-muftit, ajatollat muut uskonoppinneet kertakaikkiaan vain ja ainostaan pyrkivät estämään muslimien jihadisoitumista. Tämänhän todistaa jo tämä jatkuva islamilaisten vaikuttajien tiedotustoiminta mitä kaikki mediat ovat väärällään, he tiedottavat rauhan uskon puolesta. Seuratkaapa, milloin olette viimeksi nähneet että muslimien mielipidejohtajat olisivat kampanjoineet jihadisoitumista vastaan.

Kikka Coombes

Muslimien mielipidejohtajat (useat, ei vain käännynnäiset) voisivat antaa lehdistotiedotteita erilaisista yhteiskuntaan vaikuttavista aiheista. (Esim. yksi iso moskeija vai pienempiä kotien lähelle tai asenteet naisiin tai lastenkasvatus). Tieto vähentää ennakkoluuloja ja jos vaikeus heillä on kommunikoida suomeksi, varmasti loytyy tulkkeja.

Samuli Matilainen

Samaa mieltä Mikko Toivosen kanssa. Jos muslimeja on Suomessa vähän, niin silloin radikaalimuslimien määrä on todennäköisesti pieni. Jos taas muslimeita on paljon niin silloin radikaalimuslimeitakin on paljon. Jos islam ja sen läsnäolo hyväksytään julkisesti ja muslimien määrä kasvaa, silloin myös radikaalimuslimien määrä kasvaa.

Ongelma ei kuitenkaan ole radikaalimuslimit, vaan maltillinen islam. Se osoittaa parhaiten integraatiota että muslimi luopuu kokonaan uskostaan ja alkaa ateistiksi tai kääntyy kristityksi.

Markku Nieminen

Konditionaalimuoto "tutkijoiden" Tuomas Martikainen ja Teemu Pauha tekeleessä jo kertoo kaiken! Unelmat ja toiveet toteutuvat vain satumaailmoissa ja -maissa! Ei reaalimaailmassa! Tiedoksi vain tutkijoille.

PS Kokeiluja on tehty isoissakin mittakaavoissa mm. Neuvostoliitto, Venezuela ja nyt Pohjois- Korea, mutta tulokset toiveiden ja haaveiden toteutumisen suhteen ovat kaikkialla olleet kehnonlaiset!