Lauantai 19.8.2017

Kansanedustaja: ”Jos tienaa elämässään 400 000 € enemmän, eikö olisi perusteltua maksaa hieman enemmän?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.5.2017 18:01
Päivitetty: 
19.5.2017 18:17
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Antero Vartian mukaan lukukausimaksuja ei tule hyväksyä, jos ne vaarantavat sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon. Tällainen vaikutus olisi kuitenkin hänen mukaansa estettävissä.
|

Korkeakoulutettujen voisi olla perusteltua maksaa hieman nykyistä suurempi osuus omasta koulutuksestaan, jonka ansiosta he pärjäävät elämässään paremmin, arvioi kansanedustaja Antero Vartia (vihr.).

Vartia jatkaa Puheenvuoron blogissaan keskustelua lukukausimaksuista. Aiheesta nousi haloo, kun Helsingin Sanomat kertoi professori Markus Jäntin suuttuneen keskustelutilaisuudessa muille, eri näkemystä lukukausimaksuasiassa edustaville taloustieteilijöille. Myös kansanedustaja Vartian heitto oli lehden mukaan loukannut Jänttiä.

– Torstain [HS:n] uutinen hämmensi ja suututti monia ja ymmärrän sen hyvin. Jutusta välittyi mielikuva, että en välittäisi tutkitusta tiedosta tai että vähättelisin kansanedustajakollegojani, Vartia kirjoittaa.

– Kun esitin yleisökysymyksen, esittäydin Antero Vartiana, vihreänä kansanedustajana ja sanoin Markus Jäntille, että hän kuulostaa mielestäni vihreältä kansanedustajalta. Tämän oli tarkoitus keventää puheenvuoroani, jossa esitin kritiikkiä Markus Jäntin tapaan suhtautua itse kysymykseen.

Tilaisuudessa olleista taloustieteilijöistä enemmistö näytti pitävän lukukausimaksuja perusteltuina, Vartia kirjoittaa. Hän korostaa tutkijoiden asettamien reunaehtojen tärkeyttä: yhteiskunnan tulee jatkossakin maksaa valtaosa koulutuksesta ja valtion tulee kattaa lukukausimaksut, ”jos valmistuneen tulot eivät tulevaisuudessa kasva yli tietyn rajan”.

Vartia nostaa esiin Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Hannu Karhusen seminaarikalvoista löytyneet luvut.

– Suomalainen korkeakoulutettu ansaitsee elämänsä aikana nettona eli maksettujen verojen jälkeen 400.000 - 600.000€ enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet. Kaikki suomalaiset veronmaksajat, myös pienituloiset, osallistuvat yliopistokoulutuksen rahoittamiseen. Koska korkeakoulutetut ovat yhteiskuntamme hyväosaisia, voisi olla perusteltua, että he kustantaisivat edes hieman suuremman osuuden koulutuksestaan, jonka ansiosta he pärjäävät elämässään paremmin, Vartia pohtii.

Karhusen kalvojen mukaan hyöty on sukupuolisidonnainen: yliopisto-tutkinnon suorittaneet miehet ansaitsevat nettona noin 600 000 euroa enemmän yli elinkaaren kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet miehet, kun taas naisille korkeakoulutuksen hyöty on noin 400 000 euroa elinkaaren aikana.

Vihreät on puolueena lukukausimaksuja vastaan, koska maksujen pelätään johtavan eriarvoisuuden kasvuun. Vartia korostaa, että hänkään ei esitä lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomen korkeakouluissa. Hänen mukaansa on kuitenkin huomioitava tutkimustieto, jonka mukaan lukukausimaksut voivat tietyin ehdoin olla perusteltuja.

– Esitän, että meidän on uskallettava haastaa näkemyksiämme ja kuunneltava muiden perustelut omilleen, Vartia kirjoittaa.

Vartian mukaan lukukausimaksuja ei tule hyväksyä, jos ne vaarantavat sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Umppa Lumppa

Sitten varmaan nostetaan niitä palkkojakin? Korkeakoulutetut ovat moniin muihin maihin nähden palkkakuopassa. Asia on osittain hyväksyttävissä sillä, että koutus ei maksa.

Jos korkeakoulusta pitää ruveta maksamaan, niin sen pitää näkyä palkoissa, tai täältä lähdetään muualle töihin. Suomessa ostovoima on muutenkin surkea, korkeakoulutetun on myös helpompi muuttaa täältä pois.

tuomas tanner

"Korkeakoulutetut ovat moniin muihin maihin nähden palkkakuopassa." Vielä useampaan maahan verrattuna ei. Miksi juuri Suomessa pitäisi olla maailman parhaat palkat? (Muuttokin harkinnassa) Kannattaa olla ensimmäisten Marsiin lähtevien joukossa, niin ei ole palkkakilpailua.

Ove Sentlig

Nykyinen progressiivinen tuloverotus hoitaa tämän asian jo. Veroastetta ei saa nostaa jonkinlaisella "lukukausimaksulla". Korkeakoulutetut maksavat jo nyt valtaosan kaikille tulevasta hyvästä. Pitää varoa etteivät muuta ulkomaille, sillä kuka sitten maksaa?

Seppo Koivula

Tottakai lukukausimaksut eriarvoistaisivat, siis ilman todella hyvin toimivia stipendirahastoja tai esimerkiksi vanhempien tulotasoon ja varallisuuteen suhteutettuja maksuja (mikä taas luo omat ongelmansa ja byrokratiansa). Ilman joustavaa ja hyvin toimivaa kompensaatiosysteemiä opiskelusta tulee helposti varakkaiden vanhempien lapsien oikeus; vähävaraisempien lapsien ei tarvitsisi enää unelmoida opiskelusta korkeakouluissa. Lisäksi tasapuolisuuden nimissä lukukausimaksut pitäisi suhteuttaa tulevaisuudessa oletettavaan palkkaukseen ja opetuksessa käytettäviin kuluihin, jos Vartia ja kumppanit perustelevatkin niitä tulevaisuuden ansaintalogiikalla. Esimerkiksi lääketieteellisen ja kauppakorkean maksujen pitäisi muotoutua huomattavasti korkeammiksi, kuin humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden. Niin eri tasoa ovat näistä valmistuneiden opiskelijoiden odotettavissa oleva tulotaso.

Ilari Änkövaara

Vartia, Vartiainen ja muut taloustieteilijät puhuvat nyt suoranaista roskaa.

Perusteet ontuvat ja pahasti.
Ensinnä ei voida olettaa, että Britanniasta saatu tulos toteutuu sellaisenaan Suomessa. Britannia on ja tulee olemaan jyrkkä luokka yhteiskunta. Näin ollen pienikin kannustava toimi johtaa helposti sosiaaliseen siirtymään. Britanniassa YO koulutus tarkoittaa todellista luokkasiirtymää ja todellisia tuloeroja.

On naurettavaa yleistämistä, että jokainen yliopistokoulutettu tienaa 400000€ vuodessa, ja tällä perusteella yliopistoihin voidaan lätkäistä lukukausimaksut. Jos näin olisi jokainen suomalainen olisi vaikka pakotettava yliopistoon, koska silloin koko 2 miljoonan työväestö toisi todellisia verotuloja valtion kassaan ja niistä voidaan budjetoida vähän ylimääräistä yliopistoillekin.

Sekin, että sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa jo muutenkin vähentynyt on typeryyttä kumiseva argumentti. Hyvä jos on, sillä liikkuvuus on ollut Suomessa huippuluokkaa ja siitä saamme kiittää hyvinvointiamme. Liikkuvuudelle ei pidä asettaa esteitä siksi, että sitä tapahtuu vähemmän kuin 100 vuotta sitten. Se on täysin hölmöläisten ajattelua.

Ymmärrän kyllä hyvin sen, että valtaosa EK:n palkkalistoilla olevista taloustieteilijöistä pitää lukukausimaksuja hyvänä. Siihen ei vain ole muita perusteita, kuin ideologia.

Antti Halonen

Välillä tuntuu ettei näillä meidän poliitikoilla ole prosenttilaskut ihan hanskassa. Ensimmäinen aste "reilussa verotuksessa" olisi tasavero. Tällöin rikkaat maksaisivat absoluuttisesti enemmän, mutta suhteellisesti saman verran. Meidän progressiivisessa systeemissä paremmin tienaavat maksavat vielä suhteellisestikin enemmän, mutta tämä ei selvästikään riitä. Ne pirulaisethan on käyneet kouluja, joten pitäisi vielä maksaa extra-extraa!

Suomessa on yksi maailman kireimpiä verotuksia ja kyllä sillä pitäisi saada jotain vastinetta. Nykytrendihän on sellainen, että nostellaan veroja ja karsitaan palveluita. Saa nähdä kuinka kauan lystin maksava keskiluokka jaksaa tätä vedätystä.