Sunnuntai 17.12.2017

Ex-diplomaatti: Suomen turvallisuuskeskustelussa ”paha puute” - ”Vouhkaaminen täydellisestä itsenäisyydestä on harhaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.5.2017 10:12
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Jukka Seppisen mukaan keskustelu Nato-jäsenyydestä on Suomessa vaikeaa.
|

Suomen ulkoasiainhallinnossa pitkän uran tehnyt diplomaatti, ja Neuvostoliiton suhteita hyvin kriittisesti tutkinut tohtori Jukka Seppinen arvioi, että Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on ”paha puute”: keskustelu Nato-jäsenyydestä on hänen mukaansa vaikeaa. 

–Jäsenyyden puolustaminen julkisesti poliittisesta asemasta on ollut vähäistä. Nato-jäsenyys liittyy jatkumona Suomen länsimaisuuden varmistamisprosessiin, mikä on sodista alkaen ollut hidasta ja vaaranalaista, mutta päämäärähakuistakin, mutta ei aina, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan.

EU:n komission Jean Monnet -luennoitsijana Turun yliopistossa viime vuosina toimineen ja myös Suomen integraatiopolitiikkaa tutkineen Seppisen mukaan tämän politiikan aloitti jo presidentti Paasivikivi.

–Hänen kausillaan Suomi liittyi tulliliitto GATT:iin (1948) ja osallistui Pohjoismaiden neuvoston toimintaan toteuttamalla sen suosituksia jo ennen vuonna 1955 alkanutta täyttä jäsenyyttä. Varovaiselta Paasikiveltä tämä oli hyvä saavutus, Seppinen kommentoi.

–Presidentti Kekkonen jatkoi tätä linjaa, jota taasen häiritsi pahasti Neuvostoliiton ideologinen tavoite siirtää Suomen kommunismiin. Todellisuus kääriytyi liturgiaksi, jonka vain harvat kykenivät avaamaan Neuvostoliiton poliittiseksi, pitkäaikaiseksi aggressioksi Suomea vastaan. Sanahelinä”ystävyydestä ja luottamuksesta” sumensi monilla terveen järjenkäytön. Presidentti Kekkonen näki todellisuuden ja vei Suomea länteen jokaisessa mahdollisessa käänteessä pelkäämättä kriisejäkään. Suomella oli Kekkosen aikana siis oma tahto, hän jatkaa.

Seppisen arvion mukaan suomalaiset tukevat ”länsimaista olomuotoa lähes yksimielisesti”. Samalla hän kuvailee jatkuvasti puheissa mainitun Nato-option toistelemisen olevan kuluttavaa ja syövän Suomen länsimaisen olemuksen syvyyden uskottavuutta.

–On aika aktivoitua Nato-asioissa Suomessa. EU:n vahvistaminen myös sotilaallisesti kuuluu samaan aktiviteettini pakettiin. Silti perusturva tulee Natosta, jonka jäseniä lähes kaikki EU-maat ovat, Seppinen sanoo.

Seppisen mukaan Suomessa on myös hyvä muistaa, että EU-ympäristö mahdollistaa kansallisen profiilin kehittämisen ”aivan vapaasti”.

–Vouhkaaminen täydellisestä itsenäisyydestä on harhaa: sellaista ei ole. Olen elänyt läpi suomettuneisuuden kauden ulkopolitiikan keskiössä ja nähnyt aitiopaikalta, miten ulkopuoliset voimat ovat vaikuttaneet Suomen sisäiseen poliittiseen historiaan tehosekoittimen lailla. Olen kokenut sen henkilökohtaisesti. Näen miten suomettuneisuuden varjot yhä leijuvat Suomen yllä, hän toteaa.

Lisää aiheesta: 

Tutkija: ”Sotilaallisen riskinoton kustan­nukset Suomen lähialueella kasvaneet”

Sauli Niinistö: ”Euroopan turvallisuutta leimaa syvä epäluottamus”

Ruotsalainen tutkija arvioi Suomea: ”Ainakin kaksi kertaa osoittanut poliittista taitavuutta”

Karu paljastus Suomen lähihistoriasta: ”Vallankumousvaltuuksin”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Nato jäsenyys tuo enemmän vaikeuksia kuin hyötyjä, mm. osallistumisen Balttian puolustamiseen ja Naton tuomisen Pietarin portille.
Suomen paras puolustus on rauhaa rakentava aktiivinen ulkopolitiikka, etevä diplomatia ja vahvat omat asevoimat ja jota voidaan vielä tehostaa liitossa Ruotsin kanssa.

Markku Lehto

" ... Suomi on jo luopunut itsenäisyydestään ja keskeisimmästä päätösvallastaan EU:n hyväksi."
Milloin Suomella oli täydellinen itsenäisyys ja keskeisin päätösvalta ? Talvisodanko alla vai heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ?

Markku Lehto
Vastaus kommenttiin #9

Siinä välivaiheessa Suomi haki kiireesti EU -jäsenyyttää silloisen tasavallan presidentti Koiviston johdolla. Koivisto tiesi kokemuksestaan ja historiasta, että sillon kun tilaisuus tulee, on ystävätä valittava itse , ennen kuin muut valitsevat Suomen taas kerran "ystäväksi".

Suomi on pienenä maana aina ollut kallellaan johonkin päin ja ollut riippuvainen jostakin ko. olevasta maasta.

Ensimmäiset n. 600 vuotta Suomi oli kallellaan Tukholmaan päin, sitten 100 vuotta Pietariin päin, välillä pari vuotta Berliiniin päin , sitten yritettiin olla itse kallellaan Pohjoismaihin ja Itämeren reunavaltioihin päin ( joskin huonolla menestyksellä ) .

Edelleen ennen Talvisotaa Suomi huomasi , että kukaan muu paitsi Neuvosto-Venäjä oli halukas "yhteistyöhön" Suomen kanssa. Sitten oltiin Talvisodassa aivan yksin ja siis "itsenäisiä" sekä "riippumattomia" ilman kenenkään tukea ja sitä kestettiin 105 päivää. Vähältä piti , ettei Stalin onnistunut "saattamaan loppuun Suomen asian". Sehän ei riippunut silloin pätkääkään Talvisodan hävinneestä Suomesta, vaan Euroopan tilanteen muusta kehittymisestä. Suomi oli jo valmis "suupala" Neuvosto-Venäjälle.

Tämän jälkeen Suomi 1941 kallistui pakon edessä taas kerran Berliinin suuntaan.

Sitten taas oltiin YYA -aikakaudella kallellaan Moskovan suuntaan.

Vuodesta 1991 alkaen alettiin kallistua Brysselin suuntaan.

Pieni maa , niin kuin myös jopa suuretkin maat ovat aina enemmän tai vähemmän riippuvaisia muista. Kysymys onkin siitä, mihin suuntaan kannattaa olla kallellaan, jos siihen itse pääsee vaikuttamaan ?

Kaarle Akkanen

Näin se valitettavasti vieläkin on. Epätoivoisesti yritetään sivuuttaa NATO-keskustelu hokemalla EU:n yhteisestä puolustuksesta. Tämä jälkimmäinen on pelkkä paperi ja siksi jää. Valtaosa jäsenmaista hoitaa ko. asian Naton kautta eikä rinnakkaisia järjestelmiä tulla rakentamaan.

Markku Lehto

Näinhän se on. Suomalaista Nato -keskustelua on yritetään jatkuvasti vaimentaa jos jonkinlaisilla vaihtoehtoisilla puolustusjärjestelyitä koskevilla ratkaisumalleilla, joilla ei ole minkäänlaista konkreettisuutta.

Ja kun todellisista erilaisista mahdollisista turvallisuuspoliittisista uhkakuvista puhutaan, niin siihen vedetään sitten esiin mm. ilmastouhkakuvat ja pyritään suuntaamaan kansalaisten huomio sivuun varsinaisesta peruskysymyksestä. Taitavaa yritystä tämäkin.

Pasi Käyhkö

Sepponen on siinä oikeassa ettei täydellistä itsenäisyyttä ole , eikä ole ollutkaan. Tuo Nato-vouhkaaminen on aivan turhaa. Jos katsomme nyt niin kyllä siitä on esim. Virolle ollut hyötyä. Kannattaa tunnustaa tosiasiat.

Ilkka Korkalainen

Poliittinen eliitti ei uskalla sanoa omaa mielipidettään Natosta vaan yrittää löytää puheissaan jonkun ihmeellisen ja utopistisen puolustusratkaisun jota ei edes ole olemassa. On olemassa valmis länsimainen ratkaisu puolustuksen hoitamiseksi, se on Nato.

Erkki Vainionpää

Olen antanut itseni ymmärtää, että Suomen poliittinen johto haluaa säilyttää virallisen Nato-jäsenyyden jonkinlaisena pelimerkkinä suhteessa Venäjään. Kaikille osapuolille on selvää, että Suomi on edennyt pitkälle läntisessä yhteistyössä ja erityisesti sotilaallinen kumppanuus on ottanut viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Venäjää näyttää tyydyttävän tilanne, että Suomi ja Ruotsi pysyvät muodollisen Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Toisaalta Venäjä joutuu ottamaan huomioon, että mahdollisesti painostaessaan Pohjoismaita, niiden liittyminen Natoon tai ainakin jäsenhakemuksen jättäminen ja hyväksyminen saattaisi tapahtua hyvinkin helposti ja nopeasti.

Markku Lehto

Tuo on hyvä näkökulma. Ehkä Suomi ja Ruotsi haluavat vielä pitää Nato -kortin hihassaan koskien Venäjän kanssa käytävää peliä ? Nato -korttihan toimii vain, jos kaikki valmiudet sen välittömään käyttöön ovat jatkuvasti voimassa. Mutta onko tässä kyse sitten siitä suomalaisesta keksinnöstä : Nato-optioista ?

Jarmo Lius

Kuten sokea kana myös tutkija Jukka Seppinen löysi jyvän: "liityttyämme NATOon on turha enää puhua itsenäisestä Suomesta"

Aivan. Sen jälkeen puhutaan samanlaisesta vasallivaltiosta kuin Viro on Yhdysvalloille.

Muuten hänen juttujaan on vaikea ottaa älyllisesti rehellisen ihmisen puheena. Esimerkiksi hän on unohtanut näemmä kokonaan presidentti Paasikiven roolin YYAn alkuaikoina. Hän on myös tulkitsee presidentti Kekkosta tavalla joka sopisi Fox kanavan pölhöjournalistille.

Suomessa täytynee ylemmän koulutuksen olla todella masentavan alhaisella tasolla jos Seppisen lausahdukset sitä kuvaavat.

Olavi Nieminen

Suomi ei ole itsenäinen ja luotettava.
Suomella ei ole päättäjää silloin kun poliitikot eivät pysty päättämään. Se pitää olla!
Eduskunta ja hallitus eivät pysty itsenäisyyttä ja turvallisuutta vastuullisesti hoitamaan.

Jukka Lampinen

Ai jaa tämä onkin rotu kysymys, Suomi kuuluu länteen ei idän rotuihin.
Mutta kun Venäjä ei ole vihollinen, vaikka tätä asiaa kuinka vääntää niin aina päädytään siihen että Suomi asettuu Venäjän viholliseksi.
Ennen sillä ei ollut väliä, mutta EU on muuttunut se on alkanut käyttämään sotilaallista ja taloudellista valtaansa.

Talouspakotteet on jo sotatoimi Venäjää vastaan ja pakosta olemme siinä mukana.
Tämäkö muka on, sitä "vapaan" kansallisen profiilin kehittämistä.
Roskaa, täydellistä tieteellistä humpuukia, EU:sa olemme pakosta mukana kaikissa EU pakkotoimissa ja Nato liitos vain syventäisi pakkoa.
Kun olemme sekä EU:sa että Natossa, kansallinen vapaus on lopullisesti menetetty.

Mikä tässä on oleellista, se että vapaa valtioiden liitto EU on harhaa, EU on yhtäkuin Saksa ja muut valtiot on vain orjia.

Kun olemme EU:ssa ja Natossa annamme vain aseemme ja valtamme Saksalle ja Usalle, menetämme itsenäisyytemme ja vapautemme se on aivan selvä Fakta.
Tälle tosiasialle nämä fasistit ei voi mitään, siksi ne nyt epätoivoisesti koittaa huijata käyttämällä sanoja Vapaus ja itsenäisyys.

Uskokaa nyt, päätösvallan luovuttaminen EU:le ja Natolle ei ole vapautta ja itsenäisyyttä, se on raukkamaista vastuun pakoilua ja kansan kavallus.

M Juhani Tuovinen

Maa jonka väkimäärä on viisi miljoonaa ja ulkomainen velka 100 miljardia euroa ei voi
olla vapaa vaan on velkojien armoilla. Sama meno kun jatkuu niin IMF puuttuu
asioihin ja vapaus on samaa tasoa kuin Kreikassa nykyään eli vapaasti saa maasta
lähteä, mutta toimeentulon kanssa on enempi vaikeuksia.

Olavi Nieminen

Saksa ja muut Nato-maat ovat itsenäisiä.
Miksi Suomi ei olisi siinä joukossa itsenäinen?
Suomi on liian pieni ja velkainen maa pystyäkseen olemaan yksin ja itsenäinen suurten joukossa.
Miksi Suomen on hyväksyttävä Venäjän nykyiset sotatoimet ja viime sodat?
Nato perustettiin turvaamaan rauha.
Haluammeko sotaa kun emme sitä hyväksy?