Keskiviikko 26.9.2018

Kansanedustaja kypsyi maataloustukien ”hömppäperusteluihin”: ”Tyhmyydestä viis”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.5.2017 20:06
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Juhana Vartiainen sanoo, että maatalouspolitiikka pitäisi Suomessa ”ajatella reippaasti uudelleen”.
|

Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen jatkaa tuoreessa blogissaan kuumana käyvää keskustelua maataloustuista. Hän muistuttaa Suomen talouden ongelmista ja sanoo, että koko julkistaloutemme on käytävä ”armottoman kriittisesti” läpi ja karsittava epätarkoituksenmukaisia menoja.

Vartiaisen mukaan tämä koskee aivan erityisesti maatalouspolitiikkaa. Hän kuvailee Suomea Euroopan avokätisimmäksi tukien maksajaksi.

–Maatalouspolitiikkamme on selvästikin nukkunut samanlaista Ruususen unta kuin työmarkkinamme. Heikot hallituksemme eivät ole uskaltaneet toteuttaa sellaisia reformeja, joilla saamme itsellemme kestävän ja kannattavan maatalouden, hän toteaa.

Vartiainen sanoo, että maatalouspolitiikka pitäisi Suomessa ”ajatella reippaasti uudelleen”, niin että tilakoot ja tuottavuus kasvaisivat, tuotantosuunnat valittaisiin kannattavuuden mukaan ja tilojen tuotantosuunnat monipuolistuisivat. 

–Näin ei oltaisi yhtä riippuvaisia yhden tuotteen hintaheilahteluista. Kannattamatonta tuotantoa pitää uskaltaa ajaa alas, ilmeisesti erityisesti Pohjois-Suomesta, hän kommentoi.

Vartiainen nostaa esiin myös yleisimmät maataloustukien puolustamisessa käytetyt perustelut ja lyttää ne ”hömppäperusteluina”.

–Maatalouskeskustelussa näyttävät tukien puolustajille ja jopa viranomaisille kelpaavan ihan mitkä vaan perustelut, tyhmyydestä viis, hän kuittaa.

"Tässä ei ole mitään järkeä"

On mielestäni vastenmielistä, että jatkuvasti vihjaillaan EU-yhteisömme muiden maiden ruoan olevan jotenkin vaarallista.

Yhtenä tällaisena ”hömppäargumenttina” Vartiainen mainitsee elintarvikkeiden kauppataseen alijäämän.  

–Tässä ei ole mitään järkeä. Kauppatase ei ole ylipäänsä kovin olennainen talouspolitiikan rajoite, mutta kannattamaton alkutuotanto ei varmasti vahvista ulkoista tasapainoamme. Ja jos kyseinen perustelu olisi pätevä, olisi tietysti viisainta kokonaan sulkea rajat. Silloin oltaisiin omavaraisia, joskin todennäköisesti nin köyhiä, että nähtäisiin nälkää. Koska Suomi tunnetusti on epäedullisten maatalousolosuhteiden maa, meidän ei ole oman hyvinvointimme kannalta järkevää, tietenkään, pyrkiäkään mihinkään ruokatuotannon ylijäämään tai tasapainoon, hän kommentoi.

Toisena Vartiainen nostaa esiin perustelun maatalouden työllistämisvaikutuksista. Hänen mukaansa juuri työllistäminen onkin ongelma.

–Se (maatalous) työllistää aivan liikaa työkykyisiä ihmisiä kannattamattomaan tuotantoon, joka vaatii veronmaksajain tukea. Meillä on ylipäänsä aivan liian vähän aktiivisia työikäisiä työllisiä, jotta julkistaloutemme voitaisiin rahoittaa. Siksi ei auta yhtään, että osa näistä arvokkaista työllisistä on tehtävissä, jotka edellyttävät enemmän verotukea kuin jo pelkkä työttömänä oleminen. 

Haaste tukijen vastustajille

Vartiainen puuttuu myös puheisiin suomalaisen ruoan puhtaudesta ja sanoo, että Euroopan ruokaturvallisuusviraston raportin mukaan Suomi kuuluu toki ruoan jäämien suhteen Euroopan valioryhmään, mutta on siellä monia muitakin, muun muassa Ruotsi ja Norja. 

–Ja sama raportti kyllä kertoo myös, että kaikkien Euroopan maiden ruokaa voi syödä huoleti. Valvonta toimii. Ja siksi on mielestäni vastenmielistä, että jatkuvasti vihjaillaan EU-yhteisömme muiden maiden ruoan olevan jotenkin vaarallista, hän kuittaa.

Vartiainen huomauttaa kirjoituksessaan myös, että maataloustuki on aina jostain muualta pois. 

–Meillä on huutava pula julkisista resursseista ja se tulee pahenemaan edelleen. Suomessa on kuitenkin tapana hokea lähes aivottomasti, ettei saa ”asettaa vastakkain” esimerkiksi maataloustukea ja sosiaaliturvaa. Päinvastoin, ne nimenomaan pitää asettaa vastakkain. Jos eduskunnan budjettipäätökset ovat järkeviä, jokaisen menokohteen viimeisen euron pitäisi tuottaa sama rajahyöty Suomen kansalle, hän sanoo.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä haastoi aikaisemmin sunnuntaina maataloustukien arvostelijat olemaan vuoden ajan käyttämättä elintarvikkeita, joita subventoidaan millään tasolla valtiollisesti. 

–Tähän samaan hengenvetoon onkin sitten muistutettava, että maataloustuethan ovat globaali järjestelmä. Samalla pyytäisin teitä kertomaan, missä maassa alkutuotannon siirtäminen suuryrityksille on tuonut mukanaan mitään hyvää, Kärnä kirjoitti Puheenvuoron blogissaan.

Maataloustukikeskustelu lähti vauhtiin viikolla, kun Juhana Vartiainen arvosteli tukia kolumnissaan Maaseutumediassa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Suomi voi ottaa oppia tässäkin Ruotsista. Ruotsi ei maksa kyseistä tukea ollenkaan.
Ilmasto-olosuhteet ratkaisivat asian. Kuitenkin Ruotsissa harrastetaan maataloutta ilman tukia ja ruotsalaisia elintarvikkeita löytyy melko runsaasti myös suomalaisista ruokakaupoista ja marketeista

Teemu Terava

Ruotsin maataloustuotanto (maanviljely) sijaitsee pääasiassa Tukholman eteläpuolella. Se selittänee jotain Ruotsin ja Suomen maatalouden eroista.
Meillä Kepun suosiollisella tuella "koko Suomi" on haluttu pitää asuttuna. Sen tuloksena meillä maataloutta harjoitetaan napapiirillä.
Tämä on ehkä poliittisesti tarkoituksenmukaista. Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää ja sitoo kansantalouden resursseja.
Suomi kuuluu maihin, jotka maksavat eniten maataloustukia. Voidaan ajatella, että maatalous sitoo kansantalouden resursseja, koska sen tuotanto edellyttää jatkuvia tukia.
Meillä on ajauduttu kummalliseen harhaan, jossa yhteiskunta pyrkii tukemaan kaikkea taloudellista toimintaa. Yhteiskunnan kasvavat kulut ylittävät jo nyt yksityisen sektorin maksukyvyn. Verotulot eivät riitä, vaan yhteiskuntaa rahoitetaan kasvavalla velalla.
Pitkän päälle joudumme keskittymään tuottavaan tuotantoon. Maatalous- kuten muitakin tukia jouduttaneen arvioimaan sen mukaan, mihin on varaa.

Raimo Laine

Tuista suuri osa tulee EU:sta. Jos maatalous hiipuu, niin korvausta tulee ulkoa ja myös valmiina tuotteina. Täten vaarantuvat matalouden lisäksi myös teollisuuden työpaikat
eli tarjolla on satatuhatta työtöntä palkkiona mm. antibiooteja sisältävät elintarvikkeet.
Ilmastomuutoksen johdosta Suomi voi olla Euroopan parasta maatalousaluetta jo lähitulevaisuudessa muiden alueiden riutuessa. Tätä varten tulee säilyttää maat, osaaminen, kalusto yms. koska näitä ei polkaista tyhjästä.

Teemu Terava

Joku väitti, että 60% maataloustuista olisi kansallista tukea. Vuonna 2015 kansallinen tuki olisi ollut 1,8Mrd€. Lisäksi yhteiskunta maksoi n 800M€ maatalouden eläkkeinä ja lomitustikna.
Maataloutta ei voi ajaa alas, mutta ei se voi loputtomasti tukienkaan varassa toimia. Maan talous on kurjassa jamassa. Julkista taloutta pitäisi vielä leikata 1-2Mrd€. Julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaannu tukia maksamalla.
Täytyy löytää tasapaino. Meillä on liian vähän suurituloisia, jotta verot riittäisivät kaikkiin kasvaviin kuluihin.

Marja-Liisa Kalkela

Tuontilihaa elintatvikejalostamoille tulee:
Tanskasta,Saksasta,Brasiliasta .

Vasta joulunalla niistä tulee "salmonella" pitoisia MTK mainos kamppanjassa.

Jaa miksikö "Atriat" käyttävä ulkomaalaista lihaa? Halvempaa kuin kotimainen,tuottoa tulee enemmän.

Eviran rajatarkastusjaoston päällikkö Thimjos Ninios :
"Me emme voi kieltää sianlihan tuontia. EU:ssa on vapaat markkinat", Ninios korostaa.
MST huhtikuu-17

JK.Kuten kaikissa elintarvikkeissa joten turha porata.
Kiittäkää Esko Ahoa ja P.Väyrystä EU-92-94.

Marja-Liisa Kalkela

Missä näiden tuet ,lomittajat ja luopumistuet on kun sukupolvenvaihdon aika on ?
Mikä oli maatalouden BKT osuus verrattuna PK-yrittäjien osuuteen ?

Miksi vaietaan? Suomi lepää näiden firmojen varassa !
TE 23.5.2012
Suomessa haikaillaan uuden Nokian perään ja toivotaan suuryritysten pelastavan talouskasvun.
-Oikeasti paras toivo lepää tyystin toisentyyppisissä yhtiöissä.
-Niistä ei vain puhuta.

PK- yrityksissä luodaan kuitenkin jatkuvasti uusia työpaikkoja. Pk-yritykset pitävät väkensä ja aikovat palkata lisää. Niiden osuus työllistäjänä kasvaakin koko ajan.

Pauli Smolander

Kannattaa muistaa sellainen seikka tässä maatalouden alasajovimmassa, et sen uudelleen saattaminen tuotantoon ottaa useamman vuoden. Jos ruuan saanti ulkomailta ehtyy, saadaan panna leipään petäjäistä muutama vuosi, ennenkuin uudet sadot on käytössä. Minä lähtisin purkamaan näitä turhuuksien rahareikiä esim. puolittamalla kansanedustuslaitoksen kaikkine oheiskuluineen, sitten seuraavana ylisuuriksi pöhöttynyttä julkista taloutta ja virkamiesviidakkoa. Nämä ei tuota ruuan murentakaan meille, mut maksavat aivan tuhottomasti. Maataoustuilla saadaan sentään puhdasta, lähiruokaa pöytään.

Marja-Liisa Kalkela

ainaus:
ylisuuriksi pöhöttynyttä julkista taloutta ja virkamiesviidakkoa. Nämä ei tuota ruuan murentakaan meille, mut maksavat aivan tuhottomasti

Mavilaisia on noin 210.
Maaseutuvirastoa kohti vuotta 2017.
-Virasto täyttää tuolloin 10 vuotta: se on nuori, mutta jo paikkansa vakiinnuttanut toimija. -
Hallinnoimme vuosittain yli kahden miljardin euron EU-tukia ja kansallisia tukia.

Kim Serrano

muuten ymmärrä kovin paljoa maataloudesta...sen vain että etelä suomessa on kaiketi mahdollisuus maanviljelykseen..muutamalle isommalle tilalle...ottaen huomioon meidän pitkän talven ja karun maaston..etelä euroopassa on meidän maatalous siellä saadaan loistavat sadot..voisi sanoa että uuden opin mukaan meidän eloveena vehnä vainiot löytyy sieltä..maataloius pitäisi lakkauttaa sieltä missä se perustuu ainoastaan sato..lako..ja kato korvauksille..maidon tuotto on taas eri asia..laskin tässä sellaisen jutun että maidon tuottaja saa 0.30 euroa litralle..ja keskiverto lehmä lypsää sen 80 litraa per vrk...jos tilalla on 200 lehmää niin tulo on per kuukausi 200.000 ja sillä elää oikein hyvin ja elättää jopa muutaman ulkopuolisen työntekijän..maidon tuotantoa pitää myös jatko jalostaa jo isommilla tiluksilla...meijeri toimintaa...menojakin tietysti on mutta mitä suurempia tuotanto laitoksia niin sitä parempi tuotto per litra..vuosi likevaihto 2.5 miljoonaa euroa..jos tällainen toiminta vielä vaatii valtion tukiaisia niin ihmettelen että minkä takia..olisi varmasti näiden tuki rahojen tarkastamisen aika..

Antti Ollikainen

Ja porotaloutta tuetaan aivan samallalailla kuin maatalouttakin. Poronlihan hinta on silti pilvissä vaikka veronmaksajat tukevat sitä. Joku on nyt pielessä. Vartianen kirjoittaa kerrankin ihan oikeaa asiaa. Joku vieras syö ruokapöydässämme.

Marja-Liisa Kalkela

KEPU/KOK/RKP "lypsylehmät!

Oopperan miljoonatuki on suoraa piilotukea pörssiyhtiöille !
14.3.2011
50-70% oopperan yleisöstä ei omista Suomen passia. Monelle on halvempaa lentää Suomeen ja + ottaa ylikansallisen firman hotelliyö + ostaa opetusministeriön jakamilla apurahoilla tuettu pilahalpa oopperlippu Helsingissä.
Tanskassa valtio tukee oopperaa vuosittain n. 4-6 miljoonalla.
-Suomessa on yli 10 kertaa suurempi oopperatuki kuin missään muualla maailmassa!

Suomessa VUONNA 2010 maataloustuotannon arvosta
-OLI Tukia noin 59 prosenttia.
- Norjassa tuki OLI 37 prosenttia,
-Irlannissa 31,
-Sveitsissä 29,
Ruotsissa 21 ja
EU: ssa keskimäärin 16 prosenttia Tuotannon arvosta.
-OECD: n julkaisusta Maatalouspolitiikka OECD-maissa (2010)

Risto Salonen

Lopetetaan asumistuki Helsingissä. Vartiaisen kaverien asintobusiness loppuisi ja kohtuuhintaisia asuntoja tulvisi markkinoille, kun keinottelijat joutuisivat luopumaan liiketoiminnasta. Pienipalkkaisetkin voisivat taas asua siellä.

Pasi Salmi

Maataloustuet ovat sitä samaa tulonsiirtopolitiikkaa kuin kaikki muutkin tuet lapsilisät, asumistuki, hoitotuki, kuntouttamistuki, ateriatuki, työttömyystuet, erilaiset verotuet, energiaavutukset, tuulivoimatuet, avustukset ja tuet järjestöille ja yhdistyksille, verovähennykset jne.. Jos tulonsiirtoyhteiskunnassa otetaan yksi tuki pois niin se siirretään toiseen tai toiseksi tukimuodoksi, koska markkinatalous toimiakseen vaatii suhteellisen suuren julkisella rahalla tuettavan tulonsiirtorakenteen ja rakenetta tasapainoattvan elementin. Siksi on ihan turha viisastella tässä asiassa.

Kaikissa valtioissa, joissa viljelllään ne myös tukevat maataloutta myös monin piilotavoin esim. Ruotsissa maatalous ei maksa kiinteistöveroa, joka on myös välillinen tapa tukea tuotantoalaa ja isoissa eläintiloilla se voi tarkoittaa jopa 50 000 € verotukea. Sitä ei oikeastaan pidä katsoa rahareikänä vaan enemmänkin yhteiskuntia vakauttavana järjestelmänä. Jokainen viljelty hehtaari ja siinä tuotettu ruokakilo on välttämättömyys 7,5 miljardin ihmisen ruokkimiseksi., vaikkaki me suomalsiet ahneina ja kateellisena käytämmekin tuosta kaikille ihmisille välttämättömästä oikeusesta 8-12- kertainen määrän tarvitsemaanne verratuna.

Vartiainen on siinä väärässä, että isot tilat olisivat tehokkaita . Olen työssäni laskenut katetuottoja ja tilan koolla ei ole mitään merkitystä onko tuotanto kannattavaa vai ei. Oma isoäitini esim. viljelijänä (joka ei saanut maataloustukia) ja ihmisenä, jolla ei koskaan ollut vakituista työtä ansaitsi aikoinaan 4-6 lehmällä niin paljon rahaa, että tilillä oli runsas miljoona mummonmarkkaa. Hän olikin talousnero pelkällä kansakoulupohjalla. Yhdysvalloissa lähes kaikki suurtilat ovat velkaantuneita ja täysin suurten maatalousyritysten renkejä. Ja siellä kaikki tuotantotuet valuvat Montsanton, Bayer, Leyer yn. muiden taskuihin.

Pasi Salmi

Ja Suomessa maantieteelliset syyt esim. peltojen pirstoutuneisuus ja hajanaisuus vaikeuttaa sitä, että saataisiin yhtenäisiä ja tilakeskuksen lähellä olevia peltokokonaisuuksia. Mitä enenemmän hajanainen sen enemmän kustannuksia. Itäväallassa tilojen keskikoko on vain 15 ha ja tuotanto kannattaa, koska tilat ovat sekatiloja. Meilläkin aikoinaan näin, jolloin katovuosina karja toi tuloja, kun vilja menetettiin. Isojen tilojen ongelma on investointivelka. Tunnen erään Suomen suurimmista tiloista ja tällä viljelijällä pitää olla 5-6 traktoria ja 3-4 puimuria ja useita samoja maatalouskoneita käytössään. Äkkiseltään tuollainen konekanta syö 3-5 miljoonaa, kun ottaa vielä tuotantorakennukset huomioon. Siinä saa vuosia viljeljotta saa velat maksettua. Itse kyllä viljelen vain 5 ha tilaa, ilman tukia ja on ihan kannattavaakin eikä ole yhtään mitään velkaa pankille tai muulle. On ihan mukava olla itsellinen tilallinen ilman byrokratiaa tai nöyristelyä ja omasta maasta saa aina ruokaa myös silloin, kun kriisi uhkaa ja kaupat pistävät ovensa säppiin.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Maataloustuet ovat sitä samaa tulonsiirtopolitiikkaa kuin kaikki muutkin tuet lapsilisät, asumistuki,

Väärin. Lapsilisät ,asumistuki ym.Kelan etuudet/tuet on kansan omaa sosiaaliturvaa .Joka kustannetaan kansalta perittävillä veroilla .
- Jota saa kaikki vauvasta-vaariin ,hautaan asti.

Muut tuet on taas yritystukia jotka myös maksetaan verovaroista. Osa niistä on puhdasta tulonsiirtoa .Kuten esim. Kotitalousvähennys,luopumistuki,luonnonhaittakorvaukset,maanviljelijöiden eläkkeet ,takuueläke ja johtajien lisä eläkkeet.

Ilkka Hyttinen

Ylimitoitetut maataloustuet:

https://beta.oikeamedia.com/o1-10142

Suomi erottuu rajusti EU:n maataloustuissa – ”Maanviljelijällä oikeus harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa”:

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu-rajusti-eun-maatalous...

Yritykset tuottavat valtaosan arvonlisäyksestä:

http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-10-22_001.html?s=0

Maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 5,2 miljardia ja elintarviketeollisuuden 13,2 miljardia :

http://www.talouselama.fi/uutiset/elintarviketeollisuus-vaikuttaa-bkt-he...

Kuinka paljon kansallista maataloustukea maksetaan:

http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.fi/2008/06/kuinka-paljon-kansallis...

Miksi maataloustuki maksetaan?:

http://www.maaseutumedia.fi/miksi-maataloustukia-maksetaan/

Kansalliset maataloustuet:

http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

Maataloustuki kasvanut työttömyystukea suuremmaksi:

http://www.kaleva.fi/juttutupa/politiikka/maataloustuki-kasvanut-tyottom...

Paljonko suomalainen elintarvike maksaa ilman maataloustukia:

http://www.tiede.fi/keskustelu/23981/ketju/paljonko_suomalainen_elintarv...

Maataloustuet uudistuvat vuonna 2015 – mikä muuttuu?:

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/vipu/Documents/Maataloustuet-m...

Maataloustuet - Uusi Suomi:

https://www.uusisuomi.fi/asiasanat/maataloustuet

Maataloustukia vai kannattavaa maataloutta:

http://blogit.iltalehti.fi/aura-salla/2017/02/05/maataloustukia-vai-kann...

Miksi maataloutta tuetaan?:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002680515.html

Milloin tämä "kannattamaton" EU- ja jansallinen maataloustuki kokonaisuudessaan päivitetään tälle ja ensi vuosille?

Kangasalalainen broilerinkasvattaja sai eniten maataloustukea Pirkanmaalla:

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kangasalalainen-broilerinkasvattaja-sai...