Perjantai 24.11.2017

Kansanedustaja ihmettelee ay-liikkeen vaatimuksia: ”Miksi vain palkankorotus käy?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.5.2017 15:05
Päivitetty: 
22.5.2017 15:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Harri Jaskari eduskunnan talousvaliokunnan kokouksessa. Arkistokuva.
|

Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari hämmästelee ammattiliittojen palkankorotusvaatimuksia ja ”lukittautumista” korotuksiin ainoana vaihtoehtona.

Jaskarin mukaan suomalaisten ostovoimaa voitaisiin yhtä hyvin korottaa maltillisilla veronkevennyksillä, jolloin ei vaarannettaisi suomalaisen työn pikkuhiljaa parantuvaa hintakilpailukykyä.

Ammattiliitot ovat kuitenkin sanoneet veronkevennyksille ei. Esimerkiksi julkisten alojen liitto JHL, joka vaatii useiden prosenttien palkankorotuksia syksyn neuvotteluista, katsoo veronkevennysten olevan pois julkisen sektorin työpaikkojen rahoituksesta ja julkisista palveluista.

– Palkankorotus on saatava nimenomaan työnantajan kukkarosta, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Laine-Niemi Kauppalehdessä maanantaina.

– Veronalennuksilla ei tätä kierrosta hoideta, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puoluetoveri Harri Jaskari sanoo Uudelle Suomelle, että hän ei ymmärrä ammattiliittojen logiikkaa.

– Tämä herättää kysymyksiä siitä, minkälainen käsitys ihmisillä on kansantalouden toiminnasta ja siitä, miten yhteiskuntaan saadaan lisää työtä ja varallisuutta?

Hänen mielestään palkankorotusvaatimukset ovat ihmeellisiä nyt, kun Suomi, eli suomalaiset yritykset, on vasta hiljalleen saamassa verrokkimaita kiinni hintakilpailukyvyssä ja talous on aivan vastikään kääntynyt hentoon nousuun.

– Juuri kun on päästy vähän pinnan yläpuolelle yritysten osalta – valtiontaloudessahan me ei olla  vielä lähelläkään pintaa – niin heti sanotaan, että nyt pitää tulla erityisesti palkankorotuksia. Haloo, ihan tosissaan! Jaskari päivittelee.

Hänen mukaansa ministeri Orpon väläyttämät veronkevennykset voisivat tuoda ihmisten elämään saman vaikutuksen, mutta ilman kilpailukykyhaittaa. Työn verotusta keventämällä ihmisten käteen jäävää nettotuloa voitaisiin yleisesti kasvattaa.

– Miksi lukittaudutaan näin, että me ei hyväksytä, että voitaisiin saada sama lisäraha nettona käteen veronalennusten kautta? Tätä pidän ihmeellisenä. Mitä siinä on eroa? Jaskari kysyy.

Jaskarin mukaan työn verotuksen keventämistä voitaisiin miettiä esimerkiksi budjettiriihessä elokuussa. Hän itse alentaisi palkansaajien verotuksen lisäksi myös yritysten verotusta ”kilpailukykyisemmäksi”.

Monet ammattiliitot vetoavat vaatimuksissaan nimenomaan tarpeeseen parantaa ihmisten ostovoimaa ja näin ylläpitää kotimaista kysyntää. Tätä perustelua vasten sillä, kasvaako ostovoima palkankorotuksin vai veronalennuksin, ei pitäisi olla väliä.

– Siinä näytti olevan sellainen asenne, että tämä homma pitää ottaa työnantajilta, Jaskari kommentoi liittojen lausuntoja Kauppalehdessä.

Hän on myös eri mieltä siitä, että veronkevennykset olisivat automaattisesti pois julkisista palveluista ja työpaikoista. Verotason alentaminen ei välttämättä alenna kokonaispottia, jos veron maksajia on enemmän.

– Jos saadaan enempi porukkaa töihin kun saadaan kilpailukykyä, niin myöskin julkisiin palveluihin tulee [käytettäväksi] enempi verotuloja – ja se on paljon kestävämmällä pohjalla.

Kenties ay-liike pelkää, että veronalennus voidaan ottaa pois seuraavassa hallituksen budjettiriihessä?

– Palkankorotuskin voidaan ottaa pois työttömyyden kasvuna. Siinä otetaan kaikki pois. Se on paljon hankalampaa saada niitä työpaikkoja takaisin, Jaskari vastaa.

Näetkö itse syksyllä varaa minkäänlaisiin korotuksiin syksyn neuvotteluissa? Jaskari viittaa eroihin toimialojen ja myös saman alan eri yritysten välille.

– Joillain on mahdollisuus tehdä, mutta se ei ole mikään yleinen [mahdollisuus], hän sanoo.

– Se, miten voisimme yleisellä tasolla parantaa [ostovoimaa], on juuri nämä veronalennukset – hyvin maltilliset sellaiset.

Syksyn neuvottelukierros on työmarkkinatoimijoiden välinen. Jaskari kuitenkin toivoo, että hallitus kykenee vakaalla veropolitiikalla ja keskusteluilla työn verotuksesta vaikuttamaan siihen, että palkankorotukset pysyvät hyvin maltillisina. Liitoilta hän toivoo avoimuutta harkita myös veronkevennyksiä vaihtoehtona palkankorotuksille.

Lue myös:

”Puhutaan useiden prosenttien korotuksista” – KL: Ay-väen puheet kovenevat

Nyt koko ay-liike kutsutaan vastarintaan: ”Hallitus nöyryyttää työttömiä ja pakottaa ilmaistyöhön”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
suomalaisten ostovoimaa voitaisiin yhtä hyvin korottaa maltillisilla veronkevennyksillä,

maltillinen n.500milj.veronkevennys nyt? Jos ei muistu mieleen niin VM.sivuilta löytyy ne "maltilliset" veronkorotukset,palvelumaksujen korotukset ja leikaukset sosiaaliturvasta /eläkkeistä= + - = -0
Orpo uhoili vielä n.1 miljardin leikkauksia . Oikeakäsi "antaa" vasenkäsi on jo kyynärpäitä myöten palkansaajien taskuilla.
Kansakin on käynyt kouluja ja osaa laskea.

Jukka Lampinen

Liittojen itsekkyyttä sopii tosiaankin ihmetellä, hyvinpalkatuilla vientialoille minimipalkkalaki ei merkitsisi mitään.
Niiden liitot on hoitaneet jo asian.

Joten mimipalkkalaki ei vaikuttaisi juurikaan vienti hintoihin, nyt olisi kaikille liitoille sopiva hetki vaatia minipalkka lakia.
Sopiva lähtöpalkka lakiin olisi noin 1600€ kuussa.

Unohtakaa itsekkäät palkankorotukset ja hoitakaa minipalkkalaki ensin.

Marja-Liisa Kalkela

Onko paljonkin vientiyritysten osakkeita salkussasi? Vai miksi niin hanakasti haluat tuottoja enemmän osakkeenomistajille?
Kun pörssiyritys maksaa palkat, mitä valtio siitä hyötyy? Vilkases paljonko ne enää maksaa veroja tänne.Jotkut ei ollenkaan .Silti niitä tuetaan täällä sadoilla miljoonilla.

Jukka Lampinen

Minimipalkka lisäisi ehkä 300 tuhanen ihmisen tuloja ja kulutusta, se vähentäisi myös sosiaalihuollon menoja ja työtä sadoilla miljoonilla.
Minipalkka tervehdyttäisi yhteiskunnan moraalisesti ja eettisesti.
Yhdestä asiasta vallitsee yksimielisyys, korkea moraali on talouden nousun selkäranka.
Itsekkyydestä pitää nyt luopua ja panostaa yhteiskunnan korkeaan moraaliin.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #9

Oletko varma että minimipalkalla yritykset palkkaa lisää väkeä mitä ne ei tarvitse?

Minimipalkka+ palkan erotus Kelasta toimeentulo ja asumistkena.
Oletko samassa kuplassa kuin päättäjät eduskunnassa? Tiedätkö edes mitä maitolitra maksaa+Alv14%?

Ex-kansanedustaja kun putosi eduskunnasta kertoi naistenlehdessä:
"Vaikeinta oli sopeutua siihen että kaikista piti itse maksaa ja kuinka kallista kaikki on"!
Niinpä.

Jukka Lampinen
Vastaus kommenttiin #10

Minipalkka koskisi pääsääntöisesti palvelualoja, palveluja tarvitaan ja niitä tuetettaisiin joka tapauksessa, vaikka minipalkka hintaa nostaisikin.
Reilusti kilpailevat suomalaiset yrityksen, menestyisivät paremmin.
Niinkuin totesin, yhteiskunnan ja yritysten moraali kasvaisi, palvelujen laatu paranisi.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #11

"Minipalkka koskisi pääsääntöisesti palvelualoja"

Ja vienti lähtisi vetämään? Kipailua ja menestystä syntyisi?
Pizzerioissa ja ABC -ravintoloissako?
Voin kertoa kokemuksella Majoitus ja ravitsemusala heikommin palkattuja aloja. Naisvaltainen ala.Eläkkeet minimit. Palkka työn raskauteen nähden surkea .

Psst! Katsos YLE-Areena/MOT "Näin Suomi myytiin" (22.5)
Ja myyjät ei ollut palkansaajat.

Jukka Lampinen
Vastaus kommenttiin #15

Marja-Liisalla SDP politiikka, tahtoo sekoittaa kommenteja niin pahasti, että pallo tahtoo välillä olla hukassa.
Minipalkkaa ei pidä lähteä tuomitsemaan, vain siksi että sitä esittää Vasemmisto puolue.
Minipalkka ei ole este viennille, sitä minä olen korostanut, mutta palvelualoilla siitä on suurin hyöty.
Orja työt keskittyy palvelualoille ja kotimaisilla yrittäjillä on alalla eniten ongelmia laittomien toimijoiden kanssa.

Raimo Laine

Kiky-sopimus siirsi maksuja työntekitjöille työnantajilta , joka ei niistä hyötyä saanut, kun liiketoiminta ei vetänyt eikä investoinnit tulleet kysymykseen . Niinpä lähes koko raha jaettiin osinkoina omistajille. Lisäksi työajat pitenivät eikä mitään hyötyä saatu.
Nyt on hyödyntämisen aika koittanut.

Jukka Lahtinen

Lomalakia voisi tässä yhteydessä rukata siltä osin, että lauantaita ei laskettaisi lomapäiväksi. Sillä saisi vapaa-ajan muodossa edes hieman lisää korvausta työssä raatamisesta.

Työllisyyskin ainakin teoriassa paranisi, koska loma-ajoille tarvittaisiin sijaiset.

Tapio Mäkeläinen

Jaskarin kannattaisi ymmärtää yksi perusasia: valtaosa ihmisistä käy työssä saadakseen rahaa elämiseen.

Meillä hyväosaisilla se helposti unohtuu mutta auta armias jos joku etu muuttuu niin sitä parkua ei kuuntele kukaan. Mitä rikkaampia ollaan sen enemmän tarttis saada ilmaiseksi.

Oiva Luosujarvi

Jos työnantajat ottaisivat työntekijöiksi Suomalaisia ja maksaisivat heille palkkaa, kuten ennen maksoivat, niin Suomen talous piristyisi huomattavasti. Suomalaisilla olisi mahdollista maksaa veroja ja tulla toimeen omilla tuloillaan.
Kun lukee päivittäin uutisia, kuinka Suomalaiset jäävät ulkomailta tulleiden halpapalkkalaisten jalkoihin työpaikoilla. Ei ole ihme, kun sadat tuhannet Suomalaiset ovat ärtyisiä ulkomaalaisille, jotka vievät työpaikat Suomalaisilta.
Ei yhtälö toimi Suomen kannalta hyvin, kun ulkomaalaiset asuu kimppakämpissä ja maksavat vuokraa pari sataa kuussa puolen vuoden tai vuoden ajan työssä ollessaan ja sitten palaavat kotimaahansa rikkaina oman kotimaansa palkkoihin verrattuna.
Suomalaisten olisi maksettava koko perheen elämä kalliissa Suomessa ja mm. Muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle olisi hyvin kallis ratkaisu.
Työnantajat ei välitä muusta kuin omasta palkkapussistaan ja vanhan sanonnan mukaan ahneus kasvaa syödessä.
Hallitus on peräänkuuluttanut palkkamalttia ja muita asioita, jotka hyödyntäisivät koko yhteiskuntaa ja maksajina siis palkansaajat ainoastaan. Yhteiskunnan etu ei ole tärkeä yrityksille, joiden tarkoitus on saada Suomalaisten työpanos mahdollisimman halvalla, vaikka ei Suomessa elämisen kustannus ole samanlainen kuin Romaniassa, Puolassa, Liettuassa, itä-euroopan maissa tai aasian maissa, kuten filippiineillä.
Ravintolat palkkaa henkilökuntaa esim. Filippiineiltä ja maksavat palkkaa 1200 euroa kuukaudessa. Suomalaiselle olisi maksettava sos.turvakuluineen yli 3000 euroa.
Erona kuitenkin se, että Filippiineillä 200 euron summalla elättää 10 hengen perhettä ja asuntoa ei tarvitse lämmittää. Suomalainen ei mitenkään voisi elättää edes puolisoa ilman lapsia koko kuukautta 200 eurolla.
Jos firmat haluaa tuottaa isompaa voittoa, niin ensiksi heidän on alennettava johtajien ylisuuria palkkoja. Kuten Kaikkonen sanoi, ettei voi ymmärtää miten mm. valtionyhtiö voi maksaa miljoonapalkkaa toimitusjohtajalle, joka toimii valtion omistuksessa ja palkka on jopa 20 x suurempi kuin Suomen Pääministerin palkka on.
Jos Johtaja ei tule toimeen 10 000 euron kuukausipalkalla, niin johtaja olisi vaihdettava nopeasti, koska se on firmalle liian iso kuluerä.

Jaakko Kojo

Joo, johtajien palkat ovat taivaista. Ne pitäisi laskea kohtuuden rajoille. Mutta se ei auta suuren kansan ahdinkoon.

Työntekijäjärjestöt eivät ymmärrä talouspolitiikkaa. Ne elävät edelleen 70-lukua. Ei tällä vuosisadalla vadita heti palkankorotuksia. Ensin on saatava yritykset maksukykyisiksi. Orastavaa taloudellista nousua ei saa tuhota mittaamalla kaikki ulos ja heti. Valtiolla on malttia odottaa kuopasta nousua. Mentäköön verojen ja maksujen alennuksilla. Ammattiliittojen törkeä rahastus pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrilla täytyy saada loppumaan. Työttömät on saatava ensin työhön. 9 euron päiväpalkka kuntouttavasta työstä on naurettava. Eihän sillä saa kunnolla edes ruokaa päiväksi.

Olavi Nieminen

TV dokumentin mukaan yhtiöt menevät ulkomaille ja halvempiin maihin.
Jos täällä palkka on 3.000€, se on esim. Romaniassa 800€.
Myös lomat ovat Suomessa pidemmät ja työajat lyhemmät.
AY mafia siis ajaa firmat ulos Suomesta!
Ulkomaiseen omistukseen on mennyt rutosti firmoja.
Suomessa ei kohta firmojen kannata toimia.
Suomi on myynnissä!

Harri Kovala

Suomessa vuosityöaika on pidempi kuin EU:ssa keskimäärin. Se on viikon pidempi kuin Ruotsissa ja jopa 3 viikkoa pidempi kuin Saksassa. Se johtuu EU:n toiseksi lyhyimmistä vuosilomista ja vähäisistä arkipyhistä.

Koska kehut Romanian alhaisia palkkoja etuna, niin uskonkin, että ajat mieluummin Dacialla kuin Suomessa valmistetulla Mercedeksellä, vai ajaisitko sittenkään?

Läntiseen Eurooppaan verrattuna Suomi on kuitenkin alhaisten työvoimakustannusten maa. Suomessa autonrakentajan keskipalkka on tehtaan oman ilmoituksen mukaan 2600 euroa kuukaudessa, kun eurostat ilmoittaa Saksassa keskipalkan olevan 5900 euroa kuukaudessa.

Tapio Mäkeläinen

Mistä vuosikymmenestä puhut? Eihän toi pidä yhtään paikkaansa.
Jos tuotantoa siirtyy on sille muitakin syitä kuin työn honta joka Suomessa ei ole sen kummempi kuin muuallakaan lännessä.

Jaskarin kommentissa ihmetyttää se, että kun nyt mennään kaivatulle liittokierrokselle niin Ek on ilmoittanut vastuun olevan toimialaliitoilla. Siellä se tosin aina on ollutkin. Miksi nyt huudetaan kuitenkin valtiota pöytään ja kollektiiviratkaisun piirteitä ja eväitä.
Paikallista sopimista ei kyllä näillä eväillä edistetä.
Vuodesta 1992 alkaen työpaikkasopimista tehneenä voi todeta että hilloa pitää olla pöydässä ja liikkumavaraa. Joku veroratkaisu on maidon hintaan verrattava pelikortti siinä pöydässä.
Tästä vois jatkaa että onko suurilla pörssifirmoilla tosissaan rotia antaa mandaattia toimialoille. Epäilen suuresti? Se on kuitenkin eri tarina.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Jos täällä palkka on 3.000€, se on esim. Romaniassa 800€.

Ja Romaniassa on palkoista veroa n.23% +ALV 24%= 47% veroa valtiolle?
Mafiat MTK/EK veronkevennyksien ja verovapauksien takia jonkuhan ne on kirstun takaisin maksettava.
Siltikin vieläkin on verovaje ?
Globaali markkinatalous= Voittojen maximoiminen ulkomaalaisille osakkeenomistajille.
1.Nokia täällä
Nokia Saksaan
Nokia Romaniaan
Nokia Intiaan
Nokia Gambutseaan työt "lapsityövoimalla"? Jokohan osakkeenomistajien ahneus olisi tyydytetty?
Pörssiyritykset ei katso Suomen etuja. Vain osakkeenomistajien etuja.
Aika meni jo -90 luvulla kun valtio omisti yrityksiä ja tuotot käytettiin uusiin yrityksiin ja työpaikkojen luomiseen.

Marja-Liisa Kalkela

AY=Eri alojen liitot pitävät vain palkansaajien puolia . N.2,1 milj. veronmaksan.
Siinä samassa ne pitää liittoihinkin kuulumattomien palkoista ja ostovoimasta huolen.
Korotukset kun tulee myös heille kuin Manulle illallinen ,samoit muut edut mitä SAK Liitot ajavat.
JK.Jäseniä AY-liitoissa on joka puolueesta. Tiploomi-insinööreistä-kätilöistä lähtien.

Jukka Lampinen

Samaa mieltä mutta eri perustein, on jo aika tunnustaa se tosiasia että Ay-Liitot ei ole enää köyhän ja pienen ihmisen asialla ne ei ole sosialistisia.

Sosialistit loi AY-Liikkeet, mutta tämä sosialistinen side on kadonnut, sitä ei enää ole.
Liittojen palkka vaatimukset ei ole sosiaalista toimintaa, vaan pikemminkin niitä voisi verrata kapitalistiseen itsekkyyteen ja oman voiton tavoitteluun.

Palkkavaatimusten sanoma on, emme välitä köyhistä, työttömistä, sairaista, vanhuksista.
Lyökää niitä entistä enemmän, mutta meille lisää rahaa, kun kerran rikkaatkin saa.

Pertti Rinne

Tämä on aika typerä kannanotto:

>> Ammattiliitot ovat kuitenkin sanoneet veronkevennyksille ei. Esimerkiksi julkisten alojen liitto JHL, joka vaatii useiden prosenttien palkankorotuksia syksyn neuvotteluista, katsoo veronkevennysten olevan pois julkisen sektorin työpaikkojen rahoituksesta ja julkisista palveluista <<

Jos julkisella alalla palkansaaja saa 100 euroa enemmän puhtaana käteen, se merkitsee, että siihen tarvitaan n. 250 euroa enemmän verorahoja, kun otetaan huomioon tuloveron progressio ja kaikki palkkasidonnaiset työnantajamaksut.

Yksityisen setorin työnantajan on kasvatettava asiakkailta saatavia myyntitulojaan n. 300 euroa, kun myös alv on perittävä hinnoissa kasvaneiden työvoimakustannusten päälle.

Näissä ay-pomojen palkkavaatimuksissa ja tuloveron alennusten torjumisessa ei ole mitään järkeä. Niinpä ne onkin pantava vasemmisto opposition masinoiman populistisen politikoinnin piikkiin.

Marja-Liisa Kalkela

AY ja vasemmistoko se Kikyä ja leikkauksia ajoi? Kerrotko miten valtion tulot kasvoi niillä?
Taisi kasvaa vain yritysten tulot.
Palkoista,lomarahoista leikkaamalla vkunnat menetti verotuloja yli 800milj/v.Sinä maksat sitä nyt veroillasi.
Ilmainen työvoima vie Kelan kaikista etuuksista verotuloja.
Myös eläkkeistä.
Mistä lähtien esim.PK-yritysten kotitaloudet on maksumiehenä sitä mieltä että pörssiyrityksiä on avitettavaheidän ja palkansaajien kustannuksella?

"Suomeen on syntynyt yrittäjien köyhälistö 2000 luulla"!
Toimeentulotuki -luukulle. Maksut on noussut ja verot,monelle ei jää edes palkaa käteen menojen jälkeen.
YLE

Pasi Käyhkö

Verorahoilla kustannettavien palkat ja muut työehdot ovat jo nyt paremmat kuin yksityisen sektorin vastaava.
Mielestäni julkisen puolen palkankorotukset hoidetaan 0-tasolla ja muut ehdot palautetaan sanoiksi kuin yksityisen sektorin
Me yksityisen sektorin veronmaksajat maksamme julkisen kulut.

Marja-Liisa Kalkela

Eikö yhä useamman kunta ja valtion työntekijä maksa myös julkisia kuluja?
Vai yhäkö kunta ja valtio maksaa palkat vaikka palvelut on ulkoistettu melkein kaikki yrityksille?
terv.palvelut,huoltoyhtiöt,Amika -ruoka-palvelu,päivähoidot ,SOL-siivouspalvelut ym.
Tämä on nyt tätä päivää ,elät menneessä.