Sunnuntai 16.6.2019

Oikeus puuttui kiistaan luottamusmiehestä – SY: ”Suomen käytännöt eivät kestä perustuslain valoa”

Luotu: 
26.5.2017 08:03
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|
 
Uuden oikeuden päätöksen tulee johtaa siihen, että liittoon kuulumattomien työntekijöiden syrjintä loppuu. Näin vaatii Suomen Yrittäjät. Se katsoo, että korkeimman oikeuden tiistaina antama ratkaisu vaikuttaa suuresti myös paikalliseen sopimiseen.
 
Korkein oikeus linjasi, että muun muassa perustuslain turvaama yhdistymisvapaus edellyttää, että työntekijöillä, joilla ei ole oikeutta osallistua työehtosopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, on oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu. Ammattiliittoon kuuluvalla luottamusmiehellä ei myöskään ole etusijaa suhteessa työsopimuslain mukaiseen luottamusvaltuutettuun, jonka valintaan myös liittoon kuulumattomat saavat osallistua.
 
– Päätös osoittaa, että suomalaiset työmarkkinakäytännöt eivät kestä perustuslain valoa. Yhdistymisvapaus on perusoikeus, ja se koskee jokaista työntekijää ja yritystä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo liiton tiedotteessa.
 
Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi tapauksesta, jossa työnantajaliittoon kuuluvalla työpaikalla sovellettiin vakuutusalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Yhtiössä oli tähän työehtosopimukseen perustuen valittu luottamusmies, jonka valintaan voivat osallistua vain kyseisen työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton jäsenet. Työntekijät, jotka eivät kuuluneet kyseiseen liittoon, olivat valinneet edustajakseen työsopimuslain mukaisen luottamusvaltuutetun. 
 
Työnantaja oli ilmoittanut, että se ei pitänyt valittua henkilöä luottamusvaltuutettuna, koska työpaikalla jo oli työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Keskeinen ratkaistava kysymys jutussa oli se, onko luottamusmiehellä yksinoikeus edustaa sellaisiakin työntekijöitä, jotka eivät ole voineet osallistua hänen valintaansa. 
 
– Tämä on erittäin merkittävä linjaus, joka pakottaa korjaamaan suomalaisen työelämän syrjivät valuviat. Tämän pitää johtaa siihen, että liittoihin kuulumattomien syrjintä loppuu, Mäkynen toteaa.
 
Suomen Yrittäjien mukaan korkeimman oikeuden ratkaisulla on suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä. Paikallisen sopimisen laajentamiseen on esitetty sääntelymallia, jossa työntekijöiden edustajaksi kelpaisi vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies silloin, kun työehtosopimus sitä edellyttää.
 
– Tämä malli johtaisi suoraan siihen, että järjestäytymättömiä työntekijöitä kohdeltaisiin työelämässä heikommin kuin järjestäytyneitä työntekijöitä, sillä he eivät voisi osallistua luottamusmiehen valintaan eivätkä siis voisi vaikuttaa siihen, kuka heidän puolestaan neuvottelee, arvioi Yrittjäien työmarkkinajohtaja Janne Makkula. 
 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Ahlstedt

Eli henkilöt jotka eivät halua järjestäytyä, haluavatkin järjestäytyä mutta eivät halua järjestäytyä kaikkien kanssa, vain järjestäytymättömien kanssa. Heidän edustajansa voi sitten sopia eri sopimukset kuin liittoon järjestäytyneet vai? Jos näin niin syrjintää tapahtuu jokatapauksessa, jos ei niin mikäs hiton järki?

Klein Harri

Kyse on järjestäytymättömän työnantajan sopimusoikeudesta olla hyväksymättä kolmansien osapuolien neuvottelemaa sopimusta. Tämän työnantajan tulee saada tehdä tai olla tekemättä itsenäisesti sopimus työntekijöidensä kanssa, jotka myöskin saavat järjestäytyä ja tehdä sopimuksia aivan kuten haluavat, vaikka kuvailemallasi tavalla. Nämä ovat niitä perustuslain ja EU:n meille takaamia perusoikeuksia. Se järki siinä on.

Matti Ahlstedt

Onko työnantajan etu jos tämän myötä työpaikoille muodostuu eri eturyhmien "liittoja" joilla jokaisella oma edustaja?

esimerkiksi:
-Miesten
-Naisten
-eri osastot (logistiikka, tuontato, toimistot, jne.)
-kesätyöläisten
-vuokratyöläisten
-tempputyöllistettyjen

Jokainen sitten käy vuorollaan esittämässä vaatimuksiaan ja viilamassa sopimuksiaan.
Ja tietty henkilökohtaiset jutut vielä päälle. Itselle tulee mieleen että tästä muodostuu aika härdelli työnantajalle, varsinkin jos nuo sisäiset liitot on konfliktissa toistensa kanssa, vaikka taukohuoneen kahvimerkistä.

Marja-Liisa Kalkela

Eli kahdet työmarkkinat?
EK/SAK sopimusten mukaiset.
Viidakonlait , halpamaiden sopimukset ?
Mitä mieltä hallitus on kun se jotuu palkanerotuksen maksamaan toimeentulo ja asumistukena? Onko yritysten kotitaloudet valmiita maksamaan veroja enemmän ja palvelumaksujen korotuksia?

Simo Tamminen
Vastaus kommenttiin #9

Aikaisemmassa elämässäni olin muutaman kuukauden työpaikassa jossa oli SAK:n ja SAJ:n luottamusmiehet. Molemmista liitoista toimitsijat houkuttelivat minua liittymään oman liittonsa jäseneksi harvase päivä vaikka olin ilmoittanut että olen vain ns. käymässä. Kun sitten ko. paikassa tuli, mitättömästä asiasta, paikallinen laiton lakko, laajeten valtakunnalliseksi niin osallistuin lakkoon molempien liittojen valvonnassa. Joten on niitä useita luottamusmiehiä häärännyt työpaikoilla ennenkin.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
joka pakottaa korjaamaan suomalaisen työelämän syrjivät valuviat.

Samaa mieltä. Perustuslaillinen ongelma on teettää yrityksissä työtä verovaroilla sosiaaliturvaa vastaan.
EK/SAK sopimusten vastaisesti.
Yhdenvertaisuuslain sormeilu: Aktiivitoimissa olevia työttömiä ei koske edm.laki eikä työehdot työpaikoilla -14 Laki/eduskunta .

Ilkka Korkalainen

Yleissitovuus tuskin kestäisi EY tuomioistuimessa. Olisi parempi purkaa yleissitovuus vapaaehtoisesti. Suomessa ay-liikkeelle on annettu aivan liikaa valtaa joka korostui tupo-sirkuksen aikana. Kaikki syrjivät käytännöt on syytä purkaa nopeasti.

Marja-Liisa Kalkela

Yleissitovuus= EK ja SAK yhdessä tekemä sopimus.
Jonka varjolla EK sai kiristettyä mitä halusi vastalahjaksi sopimuksesta.
"Yleissitovaan" on puuttunut Ahon hallitus
Tuposta 3 Mrd/työnantajille
Sipilä Kikyllä/pakkolailla vei jo osan EK ja SAK tekemistä sopimuksista ,palkansaajilta.

Mitkä tahot veti pitemmän korren Ahon/Sipilän aikana ? EK?MTK? vai SAK?
Kyse on veronmaksajista jotka pitää veroillaan yhteiskuntaa yllä ,palkansaajat. Etenkin keskituloiset.
Aletaanko palkanerotus myös heille maksaa verovaroista asumistukena ja toimeentulotukena?
Vai poistetaanko Kelan kaikki etuudet kokonaan.Julkiset palvelut maksulliseksi A La USA?
Vai pörssiyrityksetkö alkaa maksaa sosiaaliturvan ja julkisenpuolen palvelut?

Marja-Liisa Kalkela

Paljonko olet vielä valmis maksamaan vientiyritysten puolesta kuntaveroa ja kiinteistöveroa,palvelumaksujen korotuksia?

Kiky yllätti taas: kunnat menettämässä satojen miljoonien verotulot – huolissaan niin palkansaajat kuin työnantaja !
Kunta-alan järjestöjen mukaan jopa 8000 työpaikkaa on vaakalaudalla, ellei kunnille korvata kesällä äkättyä kilpailukykysopimuksen seurausta eli kuntien 384 miljoonan veromenetystä. "Huoli on päällä", arvioi kuntatyönantaja.

18.8.2016
Kunnat kärsivät kikyn takia yhteensä lähes 400 miljoonan euron odottamattomat veromenetykset, kertovat kunta-alan järjestöt.

Muun muassa kilpailukykysopimuksessa sovittu sairauspäivärahamaksujen siirto palkansaajille vie niiden verovähennyskelpoisuuden takia
- kunnilta yhteensä noin 384 miljoonaa euroa verotuloja.
Hallituksen budjettiehdotuksessa summa näkyy miinusmerkkisenä eli näyttää siltä, ettei menetettyjä tuloja olla korvaamassa kunnille.