Sunnuntai 21.10.2018

Piraattivaltuutettu järkyttyi ensi kokouksessaan: ”Arvotontti meni vahvaan alihintaan” – Päällikkö oikaisee

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.6.2017 19:12
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jukka Lehtinen
    Kuva
    Jätkäsaaren niin sanotusta tornihotellista kiisteltiin aiemmin sen korkeuden vuoksi. Hotellimiljonääri Arthur Buchardt sai lopulta läpi 32 kerroksesta 16. Hotelli avasi ovensa viime syksynä.
|

Helsingin uudessa kaupunginvaltuustossa aloittanut piraattipuolueen Petrus Pennanen syyttää heti ensimmäistä kokousta kyseenalaisesta politikasta. Kyse on Jätkäsaaren tornihotelliksi kutsutun Clarion-hotellin tontista, joka myytiin hotellimiljonäärille Pennasen mielestä pilkkahintaan. Helsingin kaupungin tonttipäällikkö kiistää syytökset.

Tontti myytiin hintaan 476€/kerrosneliö. Päälle tulevat lisänä parin prosentin korot. Pennanen huomauttaa Puheenvuoron blogissaan, että kantakaupungin normaali hintataso on 1500–2500 euroa. Hän sivaltaa, että ”yhteisesti omistettu tonttimaa keskeisellä alueella ei ole pikkuasia, joka voidaan myydä kymmenien miljoonien alihintaan kertomatta kaupunkilaisille syytä”.

– Clarion-hotellin arvotontti Jätkäsaaressa myytiin vahvaan alihintaan sijoitusyhtiölle. Uskottavia perusteluja kauppahinnalle ei esitetty, Pennanen kirjoittaa.

–Keskeisellä rantapaikalla sijaitsevan tontin arvo on epäilemättä haarukan yläpäässä. Esitetylle ja läpi menneelle myyntihinnalle oli annettu perusteeksi hämärä, epärealistisiin korkoprosentteihin perustuva vertailu olemassa olevan vuokrasopimuksen tuottoon. Salissa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että todellinen syy oli jotain aivan muuta – huhuiltiin lakimiehen "unohduksesta" ottaa myyntioptio mukaan vuokrasopimukseen ja varainsiirrosta jonkun kaverille, mutta faktat jäivät kertomatta. 

Pennasen mielestä alle markkinahinnan voidaan mennä vain todella hyvästä syystä, joka pitää myös kertoa avoimesti. Dan Koivulaakso (vas.) esitti kokouksessa myymisen hylkäämistä Vesa Korkkulan (vas.) kannattamana. 71 valtuutettua äänesti myymisen puolesta ja 14 sitä vastaan.

Päällikkö: Hotellitontti on aivan eri asia

Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen torppaa Pennasen syytökset heti alkuunsa.

–Se ei kyllä pidä paikkaansa, Haapanen sanoo suoraan väitteeseen alihinnasta.

– Tämä on ihan käypä markkinahinta, hän sanoo ja lisää, että asiassa on käytetty myös ulkopuolista asiantuntijaa.

Haapanen huomauttaa, että on otettava huomioon myös se, että Jätkäsaaren tontille on ollut erittäin vaikea rakentaa ja lisäksi rasitteena on ollut vanha makasiinirakennus, jonka saneeraaminen on ollut hotellinomistajalle ”todella haastavaa”. Pennasen esittämä hintahaarukka 1500–2500 €/kerrosneliömetri on Haapasen mukaan mahdoton hotellitonttimarkkinoilla.

–Missään nimessä sellaisia summia ei hotellitonteista makseta Suomessa missään.

Haapasen mukaan Pennasen hintahaarukka vastaa kantakaupungin huippuasuntotontteja, kun Jätkäsaaren tapauksessa oli kyseessä hotellitontti.

– Se on aivan eri liiketoimintaa ja se on aivan eri käyttötarkoitus.

Hän arvelee Pennasen viittaavan ”hämärällä vertailulla” laskelmaan, joka tehtiin liittyen maavuokrasopimuksen vuokratulojen nykyarvoon verrattuna kauppaan ja kauppahintaan.

–Täytyy sitten muistaa, että kaupan jälkeenhän kaupunki saa siitä vielä kiinteistöverotuloja.

Valtuustossa käytiin keskustelua siitä, onko 7 prosentin diskonttauskorko oikealla tasolla. Diskonttaus tarkoittaa tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemista. Haapasen mukaan 7 prosenttia tulee siitä, että kaupunki on asettanut yritystonteille 5 prosentin tuottotavoitteen ja inflaatio-olettama on 2 prosenttia.

–Tällä tavalla diskonttauskoron suuruus määritetään yleisesti kiinteistöarviointilaskelmissa.

Haapanen muistuttaa, että kaupunginhallitus vahvisti kesäkuussa 2014 maanmyynnin edistämisperiaatteet, ja tontinluovutuksessa pitää olla ”linjakas eikä tuuliviiri”. Haapasen mukaan loppuun jalostetuissa toimitilatonteissa lähtökohtana on myyminen.

Pennanen puhuu vuokrasopimukseen kirjatusta myyntioptiosta. Haapasen mukaan vuonna 2014 oli kiire saada tontti rakenteille ja maavuokrasopimus tehtyä, jolloin katsottiin, että myyntiasia otetaan poliittiseen käsittelyyn myöhemmin.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Nyt pannaan halvalla stadilaisia! Olisi poliisille tarvetta tutkia tarkemmin Haapasen toimia?
"Haapasen mukaan Pennasen hintahaarukka vastaa kantakaupungin huippuasuntotontteja, kun Jätkäsaaren tapauksessa oli kyseessä hotellitontti."

Eikö nämä hotellitontit ole nimenomaan kiven alla pääkaupungissamme? Niille on useita ottajia isoista hotelliketjuista.
Itäkeskukseen on hotellia odotettu jo vuoskymmeniä. Ei ole ollut tontteja tarjolla. Tämä kyseinen tontti sijaitsee parhaalla paikalla länsisatamasta kävelymatkan päässä!

Pennanen, pistä tiukille ja katso kuka yrittää lahjoa sinut hiljaiseksi.

Mikko Toivonen

Olen sekä samaa, että eri mieltä.

Mielestäni kaupungin ei lainkaan pitäisi tehdä bisnestä tonteilla vaan jos se myy tontin esimerkiksi vuokra asunto rakentamiseen kuten tontin saajaan kanssa sovittu, niin se ei lainkaan veloita kerrosalaan sidottuja hintoja vaan pohja-alan mukaisen hinnan ja sekin tarkoituksesta riippuen joko peltomaan, teollisuusmaan tai muu käyttömaan määritellyllä neliöhinnalla. Taidan kuitenkin olla ainoa kaupunkilainen, joka näin ajattelee tonttien hinnoitus ja näkee kaupungin ottavan hyötynsä itse tuloksesta eli vuokransa tai tonttinsa ilman tukia maksavista asukkaista ja heidän verotuloistaan. Toisaalta teollisuuden ja liike-elämän kaikista yleis hyödyistä jotka sitten kertyvät jatkuvana.

Itse asiassa kannatan tonttien kohtuuhintaista vuokrausta enemmän kuin myyntiä. Vuokran tulee silloin muotoutua myös kohteen arvioitavan yleis hyödyn perusteella eikä itse vuokra bisneksestä.

Tätä esittämääni en tietenkään kuvittele minkään puolueen hallinnon ryhtyvän toteuttamaan. Sen verran köyhää on poliittisten edustajiemme luovuus ja näkökyky siitä mikä mitenkin yhteistä etua palvelee ja lopulta tuottaa kokonaisuutena

Petrus Pennanen

Kiitos kommenttien kysymisestä Haapaselta! Pääpointtini on että uskottavia perusteluja myyntihinnalle ei esitetty kokouksen materiaaleissa. Minä ja kollegani eivät ainakaan löytäneet mitään mainitusta ulkopuolisesta arviosta, eikä siitä ollut myöskään mitään että hotellisijoittajan kanssa käydyissä neuvotteluissa olisi ollut ehtona että myynti järjestyy. Jos tälläinen ehto tosiaan on, voiko joku linkata johonkin dokumenttiin asiaan liittyen? Kyllä näin suuret asiat sovitaan ihan paperilla, ja jos ei ole sovittu niin niitä ei ole syytä olettaa että myynti tapahtuu.

Ja tontin arvoon liittyen, miksei sitten rakennettu asuntotornia jos siitä olisi saatu moninkertainen hinta ja asunnoista on tunnetusti kaupungissa valtava pula. Win-win. Voidaan toki demokraattisesti päättää että annetaan kaupungin hanketukea hotellin rakentamiseen, mutta silloin pitää 1) selvästi kertoa paljonko tukea annetaan ja kenelle ja 2) tukiehtojen pitää olla tasapuoliset, niin että muillakin vastaavilla toimijoilla on vastaava mahdollisuus niihin.

Minun on vaikea ymmärtää miksi hotellibisnes olisi niin kannattamatonta juuri Helsingissä, että tontit hotelleille pitää myydä murto-osalla normaalista asuntotontin hinnasta. Ei kai tämä ole mikään normaalikäytäntö maailmalla, vaan tonteista maksetaan markkinahinta ?!

Jouni Särkijärvi

Kuntalaki on selkeä: "Kunnan luovuttaessa tai antaessa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön ilman 1 momentin mukaista tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso." Kunnanvaltuutetulla on oikeus halutessaan saada tämä arvio.

Mikko Toivonen

On koko joukko lakeja jotka sanovat miten on toimittava lain kirjaimen mukaan.
Me keskustelemme täällä kuitenkin siitä miten tavoittelemme tai haluaisimme asioiden olevan. Lainsäätäjä muuttaa lakeja joita ihmiset eivät hyväksy tai koe oikeaksi.
Mikä ihmisten määrä tai määritelmä riittää lakien muuttamiseen on aina ajan ja ajan hengen kysymys.
Minä esimerkiksi kirjoittamani mukaan koen asiat niin, että kunnan ei tulisi tehdä tuottavaa bisnestä tonteilla vaan laskea tonttien kautta tuleva epäsuora tuotto kunnan voitoksi tai eduksi.
Silloin tietysti kyseeseen tulee mihin tarkoitukseen kunta tonttejaan myy tai vuokraa maan nimellisarvolla ja pohjaneliömäärän mukaan laskettuna