Maanantai 23.10.2017

Arvio hallituksen aktiivimallista: ”Loihtii 100 000 työtöntä yhdessä yössä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.6.2017 10:25
  • Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
    Kuva
    Aktivointimalli voisi lisätä työttömien määrää laskennallisesti jopa 124 000 työttömällä.
|

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esittämä työttömyyden aktiivimalli saattaa yllättäen lisätä työttömien määrää tilastoissa. Näin arvioi Tilastokeskuksen blogissa yliaktuaari Liisa Larja.

Halllituspuolueet sopivat huhtikuun puoliväliriihessä, että jatkossa työttömiltä edellytetään 12 työhakemuksen kirjoittamista kolmessa kuukaudessa, eli käytännössä yhden hakemuksen lähettämistä viikossa.

–Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita. Simuloituna vuoden 2014 luvuilla tämä tarkoittaisi, että työttömyys­aste olisi pompannut 8,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Tällä voisi saada jo ihan kansainvälistä huomiota, Larja kirjoittaa.

Työttömien määrän kasvaminen olisi tilastollista ja perustuisi Larjan mukaan siihen, että piilotyöttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat hakisivat työtä aktiivimallin pakottamana. Näitä ryhmiä ei lasketa tällä hetkellä viralliseen työttömyysasteeseen.

Larja selvittää, että Suomessa työttömyyttä lasketaan kahdella eri tapaa: on työvoimatutkimukseen perustuva virallinen työttömyysaste ja niin kutsuttu ”rekisterityöttömyys”, joka lasketaan kaikista TE-toimistoihin rekisteröityneistä työttömistä. Rekisterityöttömyys huomioi myös piilotyöttömyyttä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia. Siksi rekisterityöttömyyden työttömyysasteen erot ovat suuria.  

–Aikaisemman selvityksen perusteella tiedetään, että rekisterityöttömistä vain noin puolet on etsinyt työtä edellisen kuukauden aikana ja näin lukeutuu työttömäksi myös työvoimatutkimuksessa. Sen sijaan joka toinen rekisterityötön ei ole etsinyt työtä – ja tähän ryhmään aktivointimalli nyt purisi, Larja toteaa.

–Mikäli hallituksen aktiivimalli siis saisi kaikki piilotyöttömät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat hakemaan edes yhtä työpaikkaa kuukaudessa, voisi työvoimatutkimuksen työttömyys lisääntyä – vuoden 2014 luvuilla arvioiden – peräti 124 000 työttömällä. Ainakin siihen asti kunnes nämä työnhakijat löytävät työtä.

Larja huomauttaa, että näin suoraviivaista muutosta tuskin on luvassa. Hän pohtii, ettei osa työvoiman ulkopuolella olevista ole jatkossakaan valmis ottamaan työtä esimerkiksi sairauden tai muun henkilökohtaisen syyn vuoksi. Heidän työllistämiseksi tarvittaisiin Larjan mukaan enemmän kuntouttavia palveluita.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Tilastointi on kiintoisaa. Kreikka pääsi euroon vääristellyillä tilastoilla. USAssa työttömyyskorvausta maksetaan 90 päivää. Sen jälkeen työtön usein poistuu tilastoistakin. Kun Suomessa alkoholin matkustajatuonti kasvaa, tilastoitu alkoholin kulutus laskee.
Se että tilastoitu työttömyys pompahtaa, ei varsinaisesti lisää työttömien määrää. Se saattaa tosin lisätä työttömyyskorvausta saavien määrää, mikä johtaisi ojasta allikkoon työttömyyskulujen kasvaessa entisestään.
Tosiasioiden tunnustaminen tilastojen sijaan, voisi olla viisauden alku työmarkkinoillakin, poliittisesta päätöksenteosta nyt puhumattakaan.

Jari Kaisla

Suomen hallitus kykenee tuottamaan vain tilastokikkailuja. Suomessa on lähes puolimiljoonaa työtöntä varovaistenkin arvioiden mukaan. Hallitus tekee kaikkensa jotta erilaisilla tilastointimenetelmillä totuus saataisiin näyttämään täysin erilaiselta.