Perjantai 24.11.2017

Onko maakuntavaaleissa järkeä? Kansanedustaja: ”Reipas poliitikko alkaa helposti keksiä itselleen ylimääräistä vastuuta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.6.2017 09:48
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Elina Lepomäki.
|

Kokoomuksen kansanedustaja ja ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki ei näe järkeä siinä, että maakuntavaalit järjestetään jo puolen vuoden kuluttua. Hän korostaa, että vielä ei edes tiedetä, mikä maakuntavaltuutettujen rooli tulee olemaan.

–Mielestäni olisi pohdittava sitä, että luovumme erityisesti näin uudistuksen alkuvaiheessa poliittisesta, vaaleilla valitusta tasosta maakuntien päätöksenteossa. Varsinkin, jos valinnanvapauslainsäädäntö viivästyy. En itse näe järkeä järjestää puolen vuoden päästä maakuntavaaleja, kun emme vielä edes tiedä, mikä maakuntavaltuutettujen rooli tulee olemaan, Lepomäki kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Hän huomauttaa, että maakuntien päätösvalta on joka tapauksessa pieni, kun edetään nykyisen sote-ratkaisun tai sen muunnelman turvin. 

–Palvelulupaus on valtakunnallinen ja palveluiden rahoitus järjestetään valtion budjetista. Mitä poliittista päätäntävaltaa jää - tai edes pitää jäädä - maakuntapäättäjille, Lepomäki kysyy.

Hän korostaa, että maakuntien pääasiallinen tehtävä sote-ratkaisussa on huolehtia palvelulupauksen ja kilpailun toteutumisesta alueella. Siihen riittää hänen mielestään tehokas ja osaava virkamiesjohto. 

–Nyt on riski, että valtuutetut valitaan tehtävään, jota ei varsinaisesti ole olemassakaan. Silloin reipas poliitikko alkaa helposti keksiä itselleen ylimääräistä vastuuta. Jos olisimmekin muutaman vuoden päästä tilanteessa, jossa maakuntien määrää joudutaan kustannus- ja järkisyistä supistamaan, sitä on entistä hankalampi tehdä, kun sitä ovat maakunnan hallintotyöntekijöiden lisäksi torppaamassa vaaleissa valitut valtuutetut, Lepomäki huomauttaa.

–Tulevaisuudessa on mahdollista, että kuntien tehtäviä siirretään laajemmin maakunnille ja myös se, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Poliittinen päätäntävalta tulee mielestäni siirtää maakuntatasolle vasta aidon budjettivallan myötä, hän jatkaa.

Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää alkuvuonna 2018 presidentinvaalien yhteydessä. 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Kepun ajama ns. maakuntauudistus on järjetön ylimääräinen hallintohimmeli jolla kyseinen puolue pyrkii vain saamaan valtaa maakunnissa. Keskusta on Suomen kehityksen suurin jarru.
Suomalaisia veronmaksajia höynäytetään nyt oikein kunnolla.

Teemu Terava

Kepun tärkein sisäpoliittinen tavoite tällä vaalikaudella on paaluttaa Kehittyvien maakuntien Suomi. Siksi hallituskin oli pidettävä koossa hinnalla millä hyvänsä.
Maakuntahallinto pitää siis valita ja muodostaa heti ja pian. Kun maakuntahallinto on yleisillä vaaleilla valittu, ei maakuntien purkaminen enää onnistu.
Se paljonko tämä maakuntaruletti meille maksaa tai mitä maakunnat varsinaisesti tekevät, on sitten kokonaan toinen juttu. Kepu suojelee varmasti peruskannattajansa, maa- matsätalousyrittäjät maakuntaverolta.
Vanhat kunnat pitäisikin nyt lakkauttaa turhina hallinnollisina yksikköinä, mutta sitähän Kepu ei tee. Kuntahallinto on sille tärkeä sekin. Paikallishallinnon kasvattaminen on Kepun vaikutusvallan tärkein tukipilari.
Pääkaupunkiseudusta pitäisi tehdä oma maakuntansa Tukholman läänin tapaan. Pääkaupunkiseudulla asuu miljoona asukasta, eli lähes 20% maan koko väestöstä. Pienin suunniteltu maakunta asuttaa vain runsaat 100.000 asukasta. Mutta sitäkään Kepu ei tee, koska sen poliittinen vaikutusvalta pääkaupunkiseudulla on olematon. Kepu ei halua isoa kalaa pienten maakuntiensa lammikkoon.

Teemu Terava

Kaikki valtakunnan vaalit pitäisi jatkossa yhdistää samalle päivälle. Se olisi tehokas tapa ohjata poliitikot päättämään, mikä itse kullekin tärkeä ja oikea tapa vaikuttaa maan politiikassa. Samat jokapaikan höylät eivät olisi ehdokkaina kaikissa kissanristiäisissä.
Jo nyt on nähtävissä, ne poliitikot, jotka haluavat menestyä maakuntavaaleissa, pysyvät viisaasti kaukana presidenttiehdokkuudesta.

Juha Lapveteläinen

Ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki kertoo jotain maakunnista, ainakin osittain suunnan ollessa oikea. Maakuntien perusongelma on poliittisessa päätäntävallassa, se keskittyy liiaksi Etelä- Suomen varaan rahoituksen osalta. Maakunnan tarkoitus on itse tehdä ratkaisut vaaleissa demokraattisesti valittujen edustajien avulla, mutta millä rahalla? Suomen hallitus kontrolloi maakuntia rahoituksen osalta eduskunnan enemmistön turvin, maakuntien itsemääräämisoikeutta ei siis näin ollen ole todellisuudessa olemassakaan. Alueellisesti olisi järkevää siirtää yksittäisten kuntien julkinen palvelusektori kokonaisuudessaan maakunnan alaisuuteen, ei pelkästään Sote- mallia, tämän jälkeen ns. valinnanvapausmalli irroittaisi tarvittavan määrän eri palveluosastoja itsenäisiin kuntiin yrittäjiksi. Jos näiden palveluosastojen siirtämisessä ilmenesi jotain ongelmia, siinä tapauksessa palvelun tarjoaminen toteutettaisiin ulkopuolisen yrityksen kautta. Uskon silti vakaasti, että maakunnan alueella tähän asti itsenäisesti toimineet eri kuntien palveluosastot löytäisivät halua tarvittaessa myös yrittämiseen, suuremman haasteen ja palkkauksen muodossa. Keskushallinnon ongelma Etelä- Suomessa on juuri sen ymmärtämättömyydessä maakunnan asioita kohtaan paikallistasolla, siksi olisi parempi että asiat ratkaistaisiin alueella itsenäisesti. Sen onnistumista puolestaan estää juuri tämä alueellinen rahoituksen puute, eduskunnan yhtenä tärkeänä tehtävänä olisi juuri toimia eri maakunnista olevien kansanedustajien lobbauksella, jotta maakunnan alueelle saataisiin riittävä määrä yritysrahoitusta ja tätä kautta kestävä veropohja, myöskään kotimaisia energiaratkaisuja unohtamatta osana esimerkiksi jotain suurempaa energialaitoskokonaisuutta. Isänmaa on suuri ja maakuntia paljon, entiset läänien rajat vuodelta 1996 laajentaisivat maakuntia alueellisesti tehden niistä näin ollen entistä vahvempia yhdessä, pidän tätä näkemystä järkevänä, kyseessä olisi ns. kuntainliitto. Ulkomaista sijoitus- tai yritysten liikehdintää ei sovi myöskään unohtaa tai millään tavoin estää toimimasta Suomen eri maakunnissa, jos sellainen mahdollisuus olisi rahoituksen sekä sitä kautta työllisyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi alueellisesti olemassa. Maakunnan tulee olla vahva, toimia itsenäisesti päätöksenteossa rajojen sisäpuolella yhdessä muiden kuntien kanssa, säilyttäen silti perustuslaillisen kunnallisen itsemääräämisoikeuden. Näen tämän mallin tulevaisuuden vaihtoehdoksi Suomessa, ja tuen ehdottomasti Elina Lepomäkeä tämän suuntaisen hankkeen läpiviemiseksi.