Perjantai 19.7.2019

Sanni Grahn-Laasosen haukuttu lukiokokeilu etenee: ”Palaute hyvää – osa opettajista pelkää”

Luotu: 
23.6.2017 09:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Lukion valinnaisuutta lisäävä kokeilu siirtyy toiselle vuodelleen syksyllä.
|

Mielipiteitä jakanut lukion valinnaisuutta lisäävä kokeilu siirtyy toiselle vuodelleen syksyllä. Toistaiseksi palaute on ollut hyvää, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Heikki Blom Uudelle Suomelle.

Kokeiluun osallistuu 28 lukiota, joissa vapaavalintaisten reaaliaineiden määrä kasvaa. Opiskelijat voivat itse valita, opiskelevatko he kokeilun tuntijaon mukaan vai vuonna 2014 hyväksytyn asetuksen tuntijaon mukaan.

Viime vuoden keväällä tuntijakokokeilusta nousi vilkas keskustelu, kun etenkin filosofian opettaja, kirjailija Arno Kotro arvosteli sitä äänekkäästi. Kotro kirjoitti Puheenvuoron blogissaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ”valtavasta virheestä” ja yleissivistyksen kapenemisesta. Myös opettajien OAJ oli huolissaan kokeilusta.

Kolmevuotisessa kokeilussa reaaliaineista pakollisia ovat vain yksi kurssi terveystietoa ja yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa, joten lukion voi periaatteessa suorittaa lukematta lainkaan esimerkiksi historiaa.

Muut kuin pakolliset aineet jaetaan kahteen ryhmään, ympäristö- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto) sekä humanistis-yhteiskunnallisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia). Kummastakin pitää valita vähintään yhdeksän kurssia.

– Se on kuitenkin kohtalaisen paljon, mitä kummastakin ryhmästä edellytetään opiskeltavan. Esimerkiksi luonnontieteissä vähän enemmän kuin aiemmin, opetusneuvos Heikki Blom sanoo Uudelle Suomelle.

Mukaan odotettiin jopa 50 lukiota, mutta Blom arvelee, että kokeilun alla käyty kriittinen keskustelu vaikutti hakemisinnokkuuteen. Ensimmäisestä kokeiluvuodesta kerätään tietoa syksyllä. Blom kertoo, että osallistujakouluista on tullut palautetta, joka on ollut pääosin myönteistä.

– Kokeilua on pidetty hyvänä. Tyrmäyksiä ei ole tullut, hän kertoo.

Blomin mukaan huolta kantaa eniten osa opettajista.

– Ennen kaikkea pelätään, että joku oppiaine menettää asemiaan ja tuntejaan.

Onko huolelle aihetta?

– Tässä vaiheessa en pysty tuohon sanomaan mitään.

Blom huomauttaa, että aiempien kokeilujen perusteella on tiedossa, että valinnat ovat aina maltillisia ensimmäisenä vuonna ja vasta toisena kokeiluvuonna aletaan nähdä enemmän todellista kuvaa. Lisäksi kaikkein oppiaineiden valintoja ei päätetä vielä ensimmäisenä opiskeluvuonna. Monet muuttavat valintojaan opintojen kuluessa. Siirtyminen kokeilun ja asetuksen mukaisen tuntijaon välillä on helppoa.

– Opiskelijat ovat järkeviä päätöksenteossaan.

Viime syksyn perusteella innostus kouluissa on ollut vaihtelevaa: joissakin kouluissa opiskelijat lähtivät mukaan kokeiluun innokkaasti ja toisissa taas selvästi maltillisemmin.

– Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten ohjaaminen ja se, onko koulussa oppiainepainotuksia. Jos on esimerkiksi painotusta luonnontieteisiin, voisi ajatella että opiskelijat sen myötä hyödyntävät myöskin kokeilun antamia mahdollisuuksia.

Blomin mukaan kokeilusta tulee joka tapauksessa riittävän laaja, jotta siitä saadaan todellisia tuloksia siitä, missä määrin valinnaisuutta hyödynnetään, miten valinnat painottuvat, mitkä aineet ehkä hyötyvät tai häviävät ja onko eroja pienten ja isojen koulujen välillä.

– En itse näe tilannetta huolestuttavana siitä näkökulmasta, josta Kotro näkee. Hänellä on tietysti eri näkökulma ja viitekehys tarkastella asiaa.

Blom muistuttaa, että kokeiluja on järjestetty aiemmin paljon suuremmallakin tuntijaolla ja isommalla valinnaisuusasteella.

– Valintoja tehtiin maltillisesti, vaikka toisin pelättiin.

Blomin mukaan käynnissä olevasta kokeilusta kerätään nyt tietoa niin paljon kuin saadaan.

–Sitten päättäjät päättävät, tehdäänkö tällä hallituskaudella toimenpiteitä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Salmi

Kaikilla tavoin huono juttu, sillä yliopistoissa on jo nykyään jouduttu laskemaan tenttien tasoa tästä johdosta eli yleissivistyken puutteesta eli kyvystä arvioida annettua ongelmaa monitieteellisesti tai useasta näkökulmasta.