Lauantai 19.1.2019

”Syvän rauhan aika lopullisesti ohi” – Suomikin seuraa, vaikuttaako joku Saksan vaaleihin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.7.2017 13:09
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) haluaa selvemmät rajat kyberhyökkäysten tunnistamiseen.
|

Suomi ja Eurooppa seuraavat nyt tarkkaan syksyllä Saksassa käytäviä vaaleja turvallisuuden ja kyberturvallisuuden näkökulmasta, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.). Hän kertoi näkemyksistään Porin Suomi Areenassa kokoomuksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Häkkänen pitää ongelmallisena sitä, että vieläkään ei ole kunnolla pystytty määrittelemään sitä, milloin kyberhyökkäys loukkaa toisen valtion kansallista suvereniteettiä. EU:ssa pitäisi olla asiasta yhteinen käsitys, hän katsoo.

–Meidän täytyy varautua myös siihen, että tietyt valtiolliset toimijat tekevät erilaista, käytännössä kansallista suvereniteettiä loukkaavaa toimintaa. Siinä ehkä hyvin kieli keskellä suuta nyt sanoen, niin hyvin suurella mielenkiinnolla seuraamme nyt Saksan vaaleja, että minkälaista vaikuttamista siellä tapahtuu, Häkkänen sanoo.

–Myös ministereiden kesken Eurooppa-tasolla käymme sitä keskustelua, että kuinka vakavasti näihin kyberhyökkäyksiin tulee suhtautua. Missä vaiheessa ne tulkitaan samanlaisiksi loukkauksiksi kuin fyysiset loukkaukset? Tämä on kansainvälisessä politiikassa ja oikeudessa yksi isoimpia tulevien vuosien kysymyksiä: kuinka paljon tietoverkkojen kautta tai kybermaailman kautta voi vaikuttaa toisen maan asioihin, ennen kuin oikeasti reagoidaan ja huomataan, että kyse on selvästä suvereniteetin loukkauksesta.

Häkkänen katsoo, että niin kauan kuin yhteistä käsitystä reagointitavoista ei ole, kyberhyökkäyksiä voidaan vahvistaa. Yhdysvaltain vaalien lisäksi keväällä laajaa huomiota herättivät Ison-Britannian julkiseen terveydenhuoltoon kohdistettu hyökkäys sekä laajalle eri puolille maailmaa levitetty Petja-kiristysohjelma.

Kybervaikuttaminen kuvaa omalla tapaa myös sitä, että maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut. Puolustusministeriön suunnittelija Charlotta Collén katsoo, että poikkeuksellisen pitkään jatkunut ”syvän rauhan aika” on jäänyt lopullisesti taakse.

–Se oli pitkässä historian perspektiivissä ollut poikkeuksellista, mutta emme sitä itse käsittäneet sellaisena. Siitä syystä ollaan jollain tapaa palaamassa tietynlaiseen normaaliin toimintatapaan valtioiden välillä, mutta toimintamenetelmät ovat muuttuneet valtioiden välillä. Tässä pitää herätä, että yhteisvaikutus valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden välillä muuttuu aika kovaa vauhtia, Collén näkee.

Suomen aseman kannalta pahimmat turvallisuusuhat ovat Collénin mukaan kuitenkin toisaalla globaalissa järjestelmässä.

–Kaikkein pahinta on kuitenkin se, että Suomi ei pääse mukaan neuvottelupöytiin – oli aihe mikä vain. Jos meidät jätetään ulkopuolelle jostakin esimerkiksi suurvaltapoliittisesta syystä, meidän vaikuttamismahdollisuutemme ovat hyvin pienet.

–Toinen asia on kansainvälisen oikeusjärjestelmän hiipuminen ja heikentyminen. Pienen maan kuten Suomen turva on ja on ollut aina ennenkin turvautuminen kansainväliseen normistoon. […] Venäjän toiminta Krimillä oli aivan räikeä osoitus siitä, että lait unohtuvat silloin, kun se on poliittisesti mahdollista.

Kansainvälisen yhteisön kykenemättömyys puuttua asioihin näkyy myös kyberturvallisuudessa.

–Yksi hyvä esimerkki on se, että YK:n puitteissa ei haluta mitään perustavanlaatuista kybersopimusta, koska Kiina estää sen viimeisen saakka. Tästä syystä emme voi odottaa globaalilta tasolta suuria, vaan nyt täytyy keskittyä Euroopan kyberpuolustuksen kehittämiseen sekä siihen liittyvään säädöstyöhön.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Mikkola

Aivan varmasti joku tai jokin aina vaikuttaa vaaleihin. Jos länsimaiset viisauden kehdot ovat niin jäljessä asioista, että jonkun ulkopuolisen onnistuu niihin vaikuttaa,niin ei voi kun katsoa peiliin ja kysyä, että missä meni vikaan.

Ja oikeen suomikin seuraa☺ eli jos tulos ei miellytä niin syytetään vaikka Pohjois- Koreaa peukaloinnista?

Jari Mikkola

Ja mihin ihmeen syvään rauhaan se vaikuttaa yhtään mitään kun kansa on laitettu äänestämään uudestaan jos tulos on ollut väärä,tai jos tulos on ollut yllättävä sekä väärä,niin ainahan voi vedota vaikka " arvoihin ja kieltäytyä siitä syystä kunnioittamasta sitä.

Teemu Terava

Miksi tästä vaaleihin vaikuttamisesta nyt vouhkataan?
Kekkosen YYA-aikaan Moskova vaikutti kaikkiin Suomessa järjestettyihin vaaleihin ja hyväksyi hallitusten ministerit. Pienemmistä poliittisista päätöksistä puhumattakaan.
SKP toimi Moskovan suoran rahoituksen varassa, eikä sitä jaksettu pitää mitenkään erikoisena.

Eero Pekonen

USA nyt ainakaan ei ikinä ole pyrkinyt vaikuttamaan nuiden maiden vaaleihin, ei eteläamerikassa, ei väliamerikassa, ei Suomessa eikä missään muullakaan. Toivoisi vähän tasapuolisempaa ja analyyttisempaa uutisointia.

Petri Hämäläinen

Suomi ja sen uusi puhtoinen oikeusministeri voisi ihan harjoitusmielessä ensiksi miettiä loukkasikohan israelilainen ja amerikkalainen Stuxnet - cyberhyökkäys iranilaiseen ydinlaitokseen vuonna 2010 toisen valtion kansallista suvereniteettiä.

Suomi ei hyökkäystä tuominnut.

"Häkkänen pitää ongelmallisena sitä, että vieläkään ei ole kunnolla pystytty määrittelemään sitä, milloin kyberhyökkäys loukkaa toisen valtion kansallista suvereniteettiä. EU:ssa pitäisi olla asiasta yhteinen käsitys, hän katsoo."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Stuxnet

Jarmo Makkonen

Vaikuttiko Obama brittien brexit äänestykseen puheellaan jossa pyysi brittejä jäämään EU:n? Oliko tämä vaikuttaminen laillista? Mikä vaikuttaminen ei ole laillista ja onko sellaista virallisesti todettu? Sinänsä ihmettelin miten kyberhyökkäyksiä voitaisiin estää ilmaiskuilla, missä ovat nämä viholliset?

Jukka Lampinen

Usa on perinteellisesti käyttänyt Suomeen kohdistuvaan laittomaan poliittiseen vaikuttamiseen, vuodessa rahaa 400-200 miljoonaa.
Tätä kyber sotaan osoitettua rahaa on saaneet eupäässä kustannustalot, käsittääkseni myös Aalto yliopisto ja Libera säätiö, en ole kyllä ihan varma.
Mutta kuvaa hyvin sitä, kuka Usasta rahaa saa laittomaan poliittiseen vaikuttamiseen.
Ukrainassa USA käytti ennen Kiovan vallakaappausta, muutamassa vuodessa 4 miljardia, kyber hyökkäykseen.
USA on käynyt Kyber sotaa jo kymmenien vuosien ajan.
Kymmenet Usan ulkopuoliset radioasemat on osa Usan Kyber hyökkäystä.

Eero Pekonen

Myös ns.arabikeväästä olisi vielä paljon keskusteltavaa. Eiköhän sen käyntiin masinoimisessa USA ollut yksi päällepäsmäreistä. Nyt Eurooppa saa maksaa viulut, kun homma ei mennytkään ihan niin kuin Strömsössä. Euroopan valtamedia näyttää kuitenkin käyttävän ns. Aktiivisen unohtamisen metodia asian suhteen.