Perjantai 24.11.2017

Hämmästys uudesta EU-kannasta: ”Ihan lottoa – Ruotsi voisi voittaa, Suomi ei”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.7.2017 20:19
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan hyväksymä hiilinieluja koskema niin kutsuttu lulucf-raportti on ollut pettymys suomalaisille. Käytännössä se sitoisi metsähakkuut Suomessa vuosien 2000–2012 tasolle.
 
Päätös ei ollut lopullinen, vaan sitä käsitellään syksyllä Euroopan parlamentin istunnossa.
 
–Jos tulevat hakkuut ylittävät maan aikaisemmat hakkuumäärät, ne luetaan päästöiksi. Silloin kyseisen maan täytyy leikata päästöjään vastaavassa suhteessa muilta aloilta tai hankkia markkinoilta päästöoikeuksia, kritisoi valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki Puheenvuoron blogissaan.
 
Hän kertoo äänestäneensä esitystä vastaan. Valiokunnan toinen suomalaisjäsen Nils Torvalds ei osallistunut äänestykseen. Torvalds vierailee parhaillaan Suomessa. Hän kuitenkin kritisoi ehdotusta rajusti Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
 
 
Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom pitää hänkin päätöstä Suomen kannalta ongelmallisena. Etujärjestö on ajanut kantaa, joka sitoisi hakkuut metsien todelliseen kasvuun.
 
–On hölmö näkemys, että kun tulevaisuuden asioita pohditaan, niin linjataan, että metsiä pitäisi käyttää samalla tavalla kuin menneisyydessä. Se ajatus ei aukene itselleni, Fagerblom toteaa Uudelle Suomelle.
 
–Täällä on tietysti metsää kasvatettu sillä mielellä, että myöskin satoa voidaan korjata, hän jatkaa ja lisää, että Suomen metsien kasvu on tuplaantunut viimeisen 50 vuoden aikana.
 
Lulucf-raporttia on pidetty rasitteena metsävaltaisille Suomelle ja Ruotsille. Valitun vertailujakson vuoksi se on kuitenkin Suomelle vieläkin hankalampi kuin Ruotsille, moittivat Jäätteenmäki ja Fagerblom.
 
–Suomessa on ollut lamaa, metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa ja puunkäyttö on ollut vähäisempää. Ei varmaan ole kovin järkevää tavoitella sellaista tilannetta, että pidetään tilanne huonona ja puunkäyttö alhaisena samalla, kun biotaloutta pitäisi kehittää, Fagerblom sanoo.
 
–Ruotsilla on sitten taas vienti vetänyt, talous on ollut hyvässä kunnossa ja kasvusta on hakattu enemmän puuta kuin Suomessa. He voivat sitten tässä lotossa olla voittajia ja jatkaa samalla tavalla, jos tämä jäisi voimaan. Tämä logiikka asettaa maat hyvin eriarvoiseen asemaan.
 
Asiaa on ympäristövaliokunnan lisäksi käsitelty myös teollisuus- ja energiavaliokunnassa sekä maatalousvaliokunnassa. Niiden kannat olivat Fagerblomin mukaan Suomelle selvästi myönteisempiä. Syyskuussa asia siirtyy Euroopan parlamentin täysistuntoon eikä tämäkään ole vielä lopullinen päätös, sanoo Fagerblom.
 
–Sitten parlamentti, komissio ja jäsenmaiden vastuuministerit jatkavat yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Täytyy toivoa, että sieltä löytyy järjellinen kompromissi.
 
Metsäteollisuuden Fagerblom myös epäilee, että vaikka puita ei Suomessa kaadettaisi, ne kaatuvat jossakin muualla.
 
–Kun Suomessa jalostetaan puuta vientiin.  Valitettavasti usein täällä tuijotetaan vain Suomea, vaikka meillä ei ole omaa ilmastoa. Mutta pitäisi ymmärtää sekin, että jos niitä tuotteita ei tehdä täällä, niin kyllä ne tehdään muualla ja puut kaadetaan jossakin. On tekopyhä ajatus, että siinä ilmastolle tapahtuisi jotakin hyvää, jos puut kaatuvat naapurimaissa eikä täällä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Anneli Jäätteenmäki
Anneli Jäätteenmäki
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Nyt pyytämään apuja vaikkapa UPM johtajilta jotka siirtävät sellunkeiton ja puunkorjuun surutta halpamaihin.
Voisiko nyt esim. Uruguay:sta tai Kiinasta saada halpaa päästöoikeutta?

Todelliset isänmaanystävät saattoivat jälleen Suomineidon vaikeuksiin toisin kuin naapurimme yritysjohtajat tukevat Swea mammaa.

No Niinistö pyytää taas nämä isänmaalliset linnanjuhliin hörppimään kahvia ja syömään maamme herkkuja.

Ronja Karkinen

Metsä on hiilivarasto - jos hakkaamme sitä pois polttoon, aiheutamme päästöjä. Jos hakkaamme sitä pois enemmän, aiheutamme enemmän päästöjä. On reilua, että kaikille EU maille asetetaan sama vertailuajanjakso. Jos maat saisivat asettaa vertailuajan itse, ne voisivat asettaa sen itselleen mahdollisimman edulliseen kohtaan, jolloin päästöt eivät vähenisi niin paljon kuin yhteisellä vertailuajalla. Koko EU:n tulee vähentää päästöjä tehokkaasti, Suomessa kuultuun itsekkääseen kiukutteluun ei olisi nyt aikaa. Kuten Fagerholm toteaa, biotaloutta pitäisi kehittää: esimerkiksi puurakentamista edistämällä voitaisiin saada hiiltä sidottua taloihimme. Biotalouden kehittäminen ei kuitenkaan voi tarkoittaa sellaista puiden käyttöä, kuten polttoa, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä - silloin sitä ei tietenkään tulisi kehittää. Meillä on varmasti tarpeeksi puuta kestäviin käyttökohteisiin, jos otamme sitä pois kestämättömistä - hakkuiden lisääminen ei siis ole tästäkään näkökulmasta perusteltua. Fagerholmin viimeinen kommentti on vanhentunutta ja kehää kiertävää argumentointia. Kaikkialla maailmassa pyritään vastaamaan ilmastonmuutokseen - niin on, ja niin meidän tulee järkevinä ihmisinä olettaa, tai missään ilmastotoimissa ei koskaan olisi mitään mieltä. Oikein ja viisaasti tekeminen ei ole tekopyhää.