Sunnuntai 23.7.2017

Liikenteeseen ennakoidaan jättimäistä mullistusta: ”Suomi veikkaa väärää hevosta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.7.2017 15:29
Päivitetty: 
15.7.2017 15:35
  • Kuva: Autotoday
    Kuva
    Osmo Soininvaara uskoo, että teknologia mullistaa autoilun erityisesti kaupungeissa.
|

Vihreiden entinen puheenjohtaja ja kansanedustaja, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara ennakoi suurta muutosta liikenteeseen Suomessa. Hänen mukaansa viime aikoina on tullut entistä tiuhemmin uutisia, jotka viittaavat polttomoottorin pikaiseen kuolemaan.

–Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta, Soininvaara toteaa blogissaan.

Hän uskoo, että teknologia mullistaa autoilun erityisesti kaupungeissa ja nostaa esiin sähköautot.

–Ainakin toistaiseksi akut ovat painavia ja kalliita. Hinta voi laskea, mutta paino ei juurikaan, ellei keksitä jotain aivan uutta. Siksi sähköauton hinta nousee nopeasti toimintasateen kasvaessa. Osittain sen takia, että painon nousu akkujen mukana lisää myös energian tarvetta. Tämä lisää yhteiskäyttöisten autojen järkevyyttä. Kaupunkiajot kevyellä ja halvalla kaupunkiautolla, jonka toimintasäde on alle sata kilometriä ja maakuntamatkat raskaalla akkujenkuljetuslaitteella, Soininvaara ennakoi.

Hän ennakoi, että moderni teknologia tekee autojen yhteiskäytöstä sujuvampaa. Asiaan vaikuttaa myös pysäköinnin kalleus.

–Kaupunkirakenteen tiivistyessä pysäköinnin hinta nousee nopeasti. Nyt pysäköinti maksaa keskimäärin 30 000 euroa, mutta paikoin jopa 70 000 euroa. Kaupunkiajossa pysäköinnin tosiasiallinen hinta on autoilun kustannuksista suurin. Kun pysäköintipaikka maksaa enemmän kuin autot, on tietysti järkevämpää lisätä autojen käyttöastetta. Nythän auto on pysäköitynä 96 prosenttia ajasta. Jos käyttöaste nousee neljästä prosentista 20 prosenttiin, pysäköinnin osuus autoilun kustannuksista putoaa kuudennekseen, Soininvaara laskee.

Robottiautot lisäävät Soininvaaran mukaan olennaisesti autojen yhteiskäyttöisyyttä, sillä ne voivat muuttua robottitakseiksi.

–Se myös  tukee joukkoliikennettä. Nyt bussipysäkin pitäisi olla 300 metrin säteellä, mutta jos viimeisen kilometrin voi mennä robottitaksilla, joukkoliikenneverkosto voi harventua, jolloin vuorovälit vastaavasti tihentyvät ja kustannukset laskevat.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi viikolla kokoomuksen ajavan syksyn budjettineuvotteluissa ehdotusta, että valtio velvoittaisi kaikki valtateiden varsilla olevia liikenneasemia investoimaan omaan sähköautojen pikalatauspisteeseen. Mykkäsen mukaan valtio voisi tukea latauspisteiden pystytystä viiden miljoonan euron tukiohjelmalla. 

Lue lisää: ABC ja Neste kokoomuksen ehdotuksesta sähköautoille: ”Eriskummallinen ajatus”

Tekniikan kandidaatti Paavo Tertsunen pitää ehdotusta järkevänä.

–Puutteelliset latausmahdollisuudet huolestuttavat polttomoottoriauton helppouteen tottuneita ihmisiä. Tästä syystä olisikin erittäin järkevä ajatus investoida suhteellisen pieni määrä julkista rahaa pikalatausinfran kehittämiseen, ja tehdä sähköautoilusta helpompaa ja mielekkäämpää, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan
 
Tertsusen mukaan liikenteen sähköistyminen parantaisi elinolosuhteita merkittävästi varsinkin asutuissa kaupunkiympäristöissä melu- ja ilmansaasteiden vähentyessä. 
 
–Raskaan liikententeen ja työkoneiden tarpeisiin akkuteknologialla ei kuitenkaan vielä voida vastata yhtä hyvin. On myös hyvä, ettei sähköautoilun kilpailukykyä paranneta polttomoottoriautoja käyttävien kuluttajien kustannuksella, sillä harvaan asutussa Suomessa perinteinen bensiini- tai dieselajoneuvo on joillekin ihmisille toistaiseksi ainoa mahdollinen vaihtoehto. 
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Tuo on kokonaisuudessaan täyteen tietämättömyyteen pohjautuvaa illuusiota ja toiveajattelua. Jalat massa konkreettisesta energian käytöstä, tuotannosta tai niiden seurauksista ei ole. Näin sekä "Immon" että kandin osalta.

Polttomoottori ei tule kuolemaan vielä pitkään aikaan, Sen polttoaine tulee kuitenkin muuttumaan kohtuullisella ajanjaksolla maaöljy ja biopohjaisista nestemäistä polttoaineista metaanipohjaisiin polttoaineisiin. Sähköauto puhtaana sähköversiona tulee aina pysymään "friikkien ja rikkaiden näyttelijöiden" show ja itsetunnon kohotusvälineenä. Ainoa mahdollinen massayleistymisen muoto pitkällä tähtäimellä on hybridiauto missä on pienehköt akut, sähkömoottorit ja mukana vakiokierrosnopeuden generaattori akkuja lataamassa. Kaasukäyttöinen generaattori.
Sähköauton edes teoreettinen yleistyminen edellyttäisi myös ydinvoiman merkittävää lisäämistä ja akkuteknologian muuttumista mitä ei ole näköpiirissä. Litiumia ei kovinkaan suureen akkukannan lisäämiseen riiitä.

Jos "illuusioita heitetään kehiin niin paljon rationaalimpi illuusio olisi pääteiden pätkittäiset trolleylangat joista raskas liikenne voisi ladata akkujaan pitkässä maantieajossa ja tarvittaessa ajella pienellä kaasumoottorilla kaupunkien terminaaleihin tai haja asutus terminaaleihin purkamaan ja lastaamaan.

Maa-ja biokaasuilla päästöt vähenevät välittömästi jopa enemmän kuin puhtaalla sähköautolla sähkölähteen saastutuksineen on mahdollista. Teknologia on täysin tunnettua, erittäin varmaa ja halpaa ja jo nyt tehdastuotannossa monissa maissa sekä nesteytetylle että paineistetulle maakaasulle.

Tulevaisuus tuonee melko pian myös taloudellisesti mahdollisia synteettisiä nesteytettyjä polttoaineita joiden lähtöaineena on itse hiilidioksidi. Synteesit ovat jo nytkin valmiina vaan eivät riittävän taloudellisia.

Kaikkein turmiollisimmat polttoaineet ovat metsään ja elintarvikkeisiin perustuvat polttoaineet, joiden kaikkein saastuttavin kokonaisuudessaan on palmuöljyä ja palmuöljy"tähteitä" käyttävät "diesel" polttoaineet. Mukaan lukien Suomen clean tech liikevaihdon ylivoimainen lippulaiva, jonka tuotantopäätöstä olivat aikoinaan itse vihreät ajamassa.

Esa Mäkinen

Sähköautoista sinulla selvästikään ei ole mitään tietoa, mutta sitäkin vankemmat ennakkoluulot.

Kaikki maailman johtavat autovalmistajat ja vielä kiinalaiset päälle ovat satsanneet ja satsaamassa miljardeittain kiinteäakkuisiin sähköautoihin eivätkä mihinkään trolley-ajolankoihin, tai akkuvaihtoihin.Teknologian osalta reitti on siis selvä ja valittu: tehoton polttomoottori jää pois parissa vuosikymmenessä.Valmiita sähköisen liikenteen kulkupelejä on jo markkinoilla runsaasti.

Mikko Toivonen

Kyllä minä olen täysin ajantasalla mitä tehdään ja muuallakin kuin vain sähköautoissa.
Näen vaan kokonais tiedosta johtuen todelliset kehitysmahdollisuudet enkä poimi marjoja kakusta. Esimerkiksi Volvo, jos tarkkaan lukee, ilmoittaa valikoimaansa kuuluvan sekä akku vetoisia, että hyuubridivetoisia. Olisikin uskomattoman typerää satsata kaikki sellaiseen voiman lähteeseen minkä tulevaisuudessa on ihan pelkässä akku raaka-aineessa täysin avoimia ja ratkaisemattomia kysymyksiä.
'Mutta unelmointi ja kuvitteluhan ovat sallittu tieteen laji. Ihan kuten heitto lataus piuhoista raskasta liikennettä varten pääteillä.

Jussi Pistol

Et tiedä polttoaineden kehityksestä yhtään mitään, nimittäin polttonesteitä tullaan valmistamaan tulevaisuudessa täysin uusiutuvista aineista, kuten esimerkiksi vaikka talousjätteet.
Tuollaiset helvetin akkupaskoilla kulkevat romut ei pohjolassa tule koskaan nousemaan mihinkään muuta kun jäämään haiseviksi muistoiksi historian aivopieruissa.
Asiasta toiseen, mietippä huviksesi saastuttaako tulevaisuuden polttomoottoriauto jonka putkesta nousee ainostaan vesihöyryä.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #9

Hae apua ensisijaisesti siihen kielenkäyttöösi ja samalla myös todelliseen asiatuntemukseen. Kovastikin erilaisia mielipiteitä voi esittää hyväksyttävämmin sanankääntein ja tietenkin asiantuntemuksella eikä pelkillä mielipiteillä

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #12

Sovitaanko, että tämä jää tämän "keskustelu sarjan" viimeiseksi kommentiksi:

Kun ehdottelet henkilölle menemään opettelemaan jotain energiasta, sen historiasta tai kehityksestä, niin puhut nyt sellaiselle joka on kautta maailman ollut energian kuljetuksen, käytön ja siihen liittyvän huollon kanssa työkseen tekemisissä kaikilla mantereilla Etelänapamannerta lukuunottamatta viimeiset 50 vuotta ja joka nyt seuraa energian kaikkea kehitystä harrastuksenaan seuraa, niin olisit hiukan varovaisempi ehdottaessasi mennä seuraamaaan mitä tulevaisuudessa polttomoottoreissa tai muissa energiaa käyttävissä tai tuottavissa laitteissa tapahtuu.

Antti Kettunen

Joojoo ja 80-luvulla tiedettiin faktana että öljy loppuu 90-luvulla tai oikein jos viimeisimpään pisaraan puristetaan voidaan rimpuilla 2000-luvulle.

Polttomoottori on yksinkertainen, helppo ja toimintavarma. Ei tule poistumaan keskuudestamme ennen 2050-lukua.

Reino Mäkinen

Rautatieliikenteessä voidaan käyttää sähköä tavaraliikenteessä. Ainoastaan syöttöliikenne rahtiterminaaleihin tarvitsee dieselkuorma-autoja. Nythän on kuljetustukia, jotka nimenomaan tukevat dieseltavara-autoliikennettä ja tätä tukijärjestelmää voitaisiin purkaa pois liikenteen siirtyessä sähkörautateille. Tämän toteuttaminen vaatii uutta asennetta ja rataverkoston laajentamista.

Reino Mäkinen

Harvaan asutulla maaseudulla suuuri osa selviää myös sähköautolla. Talojen pihalla, työpaikoilla on lähes aina latauspiste. Kaupunkialueilla on paljon kadunvarsipysäköintiä ja pysäköintialueita, joissa sähköauton lataamista ei voi suorittaa.

Työtapoja pitää muuttaa ja hyödyntää hallituksen korostamaa digiloikkaa, ajomäärien pienentämiseksi.

Tuomas Sikander

Pysähtyi kuin seinään USA:n armeijan hallitsemaan patenttiin, koskien vedyn turvallista säilyttämistä.
Aine imee itseensä vetyä ja luovuttaa ulos vain vakionopeudella, mahdollistaa räjähtämättömät vetysäiliöt.
Oikeuksia ei ole myytävänä siviilikäyttöön.
Käsittääkseni saa omaan käyttöön valmistaa jos rahkeet riittää mutta ei myyntiin.

Mikko Toivonen

US Army tekeekin paljon polttoaineisiin liittyvää perustutkimusta. Jo paljen onnenkuin LUT "keksi" tuoda Lappeenrantaa kalliita kontteja tuottamaan "dieseliä" vedestä, niin US Navy oli jo vuosia sitten testannut dieselin tekoa suoraan merivedestä ja onnistuenkin siinä laboratoriomäärässä mihin LUT myös pyrkii eli "tynnyrillisessä" miljoonia maksavilla laitteilla.
Moni näistä perusteknologioista missä erilaisten katalyyttien avulla kyetään tuottamaan nestemäisiä polttoaineita alkaen joko maakaasusta, CO2 tai metanolista edelleen paranneltuna ovat tunnettuja vaan eivät kykene taloudellisesti kilpailemaan ehkä lukuunottamatta Fischer-Tropsch menetelmällä tuotettuja polttoaineita joissa raaka aineina on historiassa käytetty hiiltä tai vastaavia. Kuitenkin niin että synteettinen kaasu eli syngas on sitten katalysoitu helpoiten häkä eli CO pohjalta metanoliksi ja siitä sitten eteenpäin.
Näitä kehityspolkuja kuljetaan, mutta saamme vielä odottaa ennen kuin todella suuressa ja taloudellisessa mittakaavassa kykenemme toimivaa nestemäistä polttoainetta esimerkiksi vedestä tai vaikkapa CO2 pohjasta tuottamaan.

Vety on yksi niistä mikä on vielä toiveajattelua vaikka kaikki sen perusosat ovat teknisesti tiedossa. Metaani, eli maakaasu tai biokaasu on itsessään saatavuudessa ja taloudessa käytännön materiaaleista aivan ylivoimainen joko sellaisenaan tai raskaammiksi polttoaineiksi muutettuna. Metaaniahan käytetään jo monenlaiseen tuotantoon kuten massiiviseen urea lannoitteen tuotantoon. Se on halukas yhteistyöhön.

Kauko Kaaresoja

Lainaus soininvaara: –Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta, Soininvaara toteaa blogissaan.

Olisiko pitänyt veikata fillaria. Soininvaara tuskin muuta voi ajatellakaan kuin että bensamoottorit katoavat. Sen aika näyttää. Jollakin se sähkökin pitää tuottaa ja paljon!

Teijo Killström

Mielenkiintoista nähdä miten tähän sähkömoottori ja robottiautohypetykseen intoutuvat itseään suurina ajattelijonakin pitävät.
Vaikka kuinka nopeasti pyrittäsiin siirtymään sähköautoihin niin se vaan ei onnistu.
Viimeistään silloin kun robottiautot seisovat lumisohjossa yrittäen tiemerkintöjä lukea ja ruuhkaa aiheuttaen sekä sähköautot jonottavat ABC:llä seisovissa,pitkissä jonoissa "Pikalataukseen", vääntyy sähkö/robottiautohypettäjän suu irvistykselle ja syyttävä sormensa nousee osoittamaan autoilijaa joka yrittää selvitä töihin taikka hoitaa asioitaan...."Väärin haluttu liikkua, väärin haluttu ajaa!"
Osa taas raivoaa sähkökatkoksista kotona ja töissä, ei riitä virtaa kaikille kun liikenne vie ison osan.

Atso Eerikäinen

Sähköauto on paras vaihtoehto, jos se kulkee omalla sähköllä, ei ydinvoimalla ja muilla voimalaitoksilla tuotetulla sähköllä, siis kun auton katto on riittävän tehokas aurinkosähköpaneli. Sellaiseen autoon pitäisi kyllä lisätä polttomoottori kaiken varalta. Tulevaisuudessa polttoaine maksanee reilusti alle euron litralta (kuten on jo nyt Japanissa), koska raakaöljyn tynnyrihinta tulee auttamatta putoamaan sähkön kanssa kilpaillessaan.

Mutta mitä hyötyä missään suhteessa (ilmasto, ajokilometrin hinta, ym) on sillä, että sähkö, jota voimaloilla tuotetaan, tulisi autoilijalle halvemmaksi kuin fosiilinen polttoaine? Ajokilometreistä voi sähköllä tulla kalliimpaa kuin nykyään bensalla tai dieselillä, ainakin Suomessa, jossa hinnoittelu perustuu ahneuteen.

Oiva Luosujarvi

Bensan ja dieselin myynnistä saa valtio verotuloja. Autovero on myös korkea verrattuna useisiin euroopan valtioihin.

Sähköautojen kohdalla valtio ei saa verotuloja, kun caruna ja elenia vie voittonsa ulkomaille veroparatiiseihin. Sähköauton ostaja saa veroalennusta, koska niitä voi ostaa vain rikkaat ja muut hyvätuloiset.

Miten on siis perusteltavissa sähköautojen ostaminen, kun yhteiskunta köyhtyy verotulojen laskun myötä siirryttäessä polttomoottoriautoista sähköautoihin?
Yhteiskunnalla pitäisi olla paljon muutakin agendaa, kuin rikkaiden suosiminen monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden kanssa.
Sähköautojen lataussähkö olisi saatava samalle tasolle bensa ja diesel autojen kanssa, jotta sähköautolla ajettu kilometri tuo yhteiskunnalle sähköveroa tms. vastaamaan verotuloa, jota bensakäyttöisen auton kohdalla valtio saa verotuloa 100km - käytetty bensamäärä keskimäärin.
Autojen latauspisteiden sähkö olisi siis sisällyttettävä korkeampaa veroa, kuin kotien seinäpistokkeiden sähkövero on ja sitä veroa ei saisi caruna tai elenia varastaa veroparatiiseihin.

Sähköauto ei ole toistaiseksi niin hyvä valinta, kun toimintasäde yhdellä latauksella on alle 1000km ja Suomi on iso maa, josta yli 90 % pinta-alasta ei kuulu kaupunkialueisiin.
Toiseksi sähköautoja ei ole varaa ostaa, jos ei kuulu hyvätuloisiin tai rikkaisiin.

Veikko Hintsanen

Suomessa on raskaan liikenteen kehittämisen perusongelma se, että meillä pyritään ja on onnistuttu maantieliikenne volyymien kasvattamisissa https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a100=99582 raide ja erityisesti vesiliikenteen kustannuksella , kun koko muu EU pyrkii siirtämään maantieliikenne erityisesti suoraan vesiliikenteeseen eli volyymejä vesille https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Ruotsi esim. toimii aktiivisesti vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian toteuttamiseksi . http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/03/eco-bonussystem-for-ov...

Meillä valtio tekee kaikkensa että maantieliikenne kasvaa https://www.lvm.fi/-/eu-n-maantieliikennepaketilla-halutaan-pitaa-toimia... panostetaan onnistuneesti kalliimpaan ja ei kestävän kehityksen mukaiseen maantie liikenteen kasvattamiseen niin infra panostuksilla kuin bioenergian mukaan ottamisella, yrittäen häivyttää jopa vesitieliikenteen liikennemoodi määritelmänä pois viranomaiskeskustelusta ja toiminnasta

Mielestäni se on todella härskiä että valtion (LVM ja VM korkeimmat virkamiehet ) toimivat täysin tietoisesti EU liikennestrategian vastaisesti niin, että LVM:n kansliapäällikkö pyrkii muuttamaan määritelmää liikennemoodeista(sisävesiliikenne jätetään pois ) vaihdetaan(viestintään) kotimaisessa mediassa vastaamaan kotimaista tavoitetta -maantieliikenteen kasvattamista. https://impulssi.lvm.fi/2017/05/11/liikenne-ja-viestintaministerio-125-v...

ja VM :n kansliapäällikkö taas puolestaan esittää virheellisesti, että Suomessa toimitaan liikenteen päästöjen pienentämisissä samoin mitä Ruotsissa ja tekee laskelmia yksittäisen kuorma auton päästöjen vähentymisistä ajokilometriä kohden kun bioenergiaa tuetaan. EU:ssa on sovittu jo vuonna 2011 , koko kuorma auto liikennevolyymin siirroista ja laskettu moodin vaihtojen ;maantieliikenne volyymien siirron raiteille ja vesille tuottavan parhaan tuloksen. Tavoitteen ollessa 60% päästöjen pienentäminen em siirtoja tehden. Ruotsi toimii EU:ssa sovitun mukaisesti. Me emme. Meillä mahdollisuudet tähän mm Järvi Suomen saattaminen suoriin meriyhteyksiin (noin 25-30 miljoonaa tonnia / vuosi - josta menee kuorma autoilla n. 80% rannikon ja Järvi Suomen alueen välillä) ja metsäteollisuuden raaka aine kuljetusten uudelleen organisointi (yli 50 miljoonaa tonnia) ja niistä tehdyt vertailu laskelmat ovat mediaan, kansais -ja/tai poliittiseen keskusteluun tuomatta.- Vai ovatko jopa tekemättä .......

Risto Jääskeläinen

Tuotantolaitoksen iäksi voinee laittaa 50 vuotta. Ajoneuvon käyttöiäksi Suomessa 20 vuotta. Pelkästään nykyiselle ajoneuvokannalle siis tehdas on turhahko investointi, mutta jos vielä vuonna 2030 myydään Suomessa etupäässä polttomoottoriautoja, niin ei se sitten olekaan turha rakentaa nyt polttomoottorien kulutuksen varaan tehdasta. Eihän ne kotimaiset tehdaat missään vaiheessa pääse 100% kulutuksen kattamiseen ja vielä vuonna 2060 raskas kalusto liikkuu dieselillä.
Ihan toinen asia on se, että fosiilisen polttoaineen ennustettavissa oleva halpeneminen voi syödä biopohjaisen polttoaineen kannattavuutta. Tästähän Osmolla ei huolta ollutkaan.

Mikko Nummelin

Tämä on vanhan toistoa, mutta biopolttoainebuumi ei alunperin alkanut ilmastonmuutoksen vaan öljyhuipun torjuntatarpeista. Kun öljyhiekkaa ja liuskeöljyä koskevat tärkeimmät keksinnöt tulivat, matto meni biopolttoaineiden alta. Vastaavasti näiden toissijaisten öljyvarantojen olemassaolo ja tietoisuus niistä mahdollistivat sen, että ensisijaisia öljyvaroja pumppaavat maat, etenkin Saudi-Arabia, uskalsivat lisätä pumppausmääriään ilman, että sitä olisi varjostanut maailmanlaajuinen pelko öljyn loppumisesta. Ihmiskunnalla on siis pitkälle tulevaisuuteen saatavilla useita erilaisia polttoaineita ja niiden valmistustapoja ja juhlapuheista huolimatta niistä raavitaan käyttöön ensin halvimmat, ei ilmastoystävällisimmät.

Mikko Nummelin

Rikkaat teollisuusmaat eivät ole aikaisemminkaan menestyneet niin, että olisivat varomattomasti heittäneet menemään toimivaksi todistettuja ratkaisuja ja vaihtaneet huonommin toimiviin. Jos tällaiseen suuntaan onkin ollut pyrkyä, heti kun ongelmat markkinatalouden rattaille näkyvät selvästi, vääränlaista kehitystä aletaan jarruttaa suuryritysten ajamilla oikeusjutuilla ja tarvittaessa tehdään tilapäisiksi tarkoitettuja päätöksiä, joilla aikaisempia huonoja päätöksiä lykätään.

Mikko Toivonen

Aivan oikein!
Lisäksi on kokonaisuus keskustelussa syytä pitää mielessä koko ajan, että kaikkiin polttomoottoreihin erinomaisesti sopivaa mutta noin 30% pienemmän päästön maakaasua on planeetan varastoissa eri muodoissa sadoiksi, ellei tuhansiksi vuosiksi ja sitä voidaan jatkaa biokaasun suuremmalla talteenotolla ja tehdä siten entisestäänkin suuremmat päästövähennykset ihan pysymällä polttomoottoreissa.
(maakaasu-metaanihydraatit-biokaasu).
Dieselin ja bensan tuottamisen sivutuotteena syntyvää kaasukondensaattia eli LPG voidaan sitäkin bensan teholla käyttää erittäin halvoin muunnoksin kaikissa polttomooittoreissa. Suomi on Euroopan ainoa maa missä LPG jakelua ajoneuvoihin ei ole=estetty hallinnon toimestaa.

Heikki Rosti

Kaikki polttomoottorikäyttöiset ovat käyneet kaasulla jo 100 vuoden ajan.Varastointia on tosin ollut neste-niinkuin kaasumuodossakin.U.S.A n vaihdettua kippariaan autoteollisuuden jättiläiset siirsivät naftaliiniin patteriajoneuvojen kehittelyn.Näillä mennään.Havukkahon ajattelijat tietysti haikailevat ikiliikkujasta niinkuin ennenkin.