Sunnuntai 26.5.2019

Kansanedustajalle kilahtaa jopa 1809 €/kk verottomana – Kysely: Lähes 90 % suomalaisista luopuisi

Luotu: 
26.7.2017 12:50
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kansanedustajalle maksetaan joka kuukausi verotonta kulukorvausta, jonka suuruus riippuu kotipaikasta.

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että kansanedustajien veroton kulukorvaus pitäisi muuttaa verolliseksi. Asia käy ilmi Valittujen Palojen kyselytutkimuksesta.

Kyselyä varten haastatelluista 86 prosenttia on sitä mieltä, että kansanedustajille maksettava veroton kulukorvaus tulisi katsoa veronalaiseksi tuloksi. Verottomasta kulukorvauksesta luopumista ehdotti viime viikolla eduskunnan puhemies Maria Lohela (uv), joka aikoo käydä asiasta syksyllä keskusteluja eduskuntaryhmien kanssa.

Kansanedustajalle maksetaan joka kuukauden 15. päivä veroton kulukorvaus, joka on tarkoitettu tehtävästä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Summa on kotipaikasta riippuen 986,81–1809,15 euroa.

Lähes joka kolmas eli 30 prosenttia vastaajista luopuisi työehtosopimuksissa määriteltävästä vähimmäispalkasta ja antaisi palkkojen määräytyä markkinaehtoisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vähimmäispalkasta luopuminen saa vahvaa kannatusta erityisesti 50 vuotta täyttäneiden vastaajien keskuudessa.

Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeudesta voisi luopua useampi kuin joka neljäs suomalainen. Väittämästä oli täysin tai melko samaa mieltä 27 prosenttia vastanneista. Eniten ay-maksun vähennysoikeudesta luopumista kannattivat miehet ja 50 vuotta täyttäneet vastaajat.

Enemmistö suomalaisista, 64 prosenttia, pitää ylimitoitettua julkista sektoria ja raskasta verotusta keskeisinä syinä Suomen korkeaan työttömyysasteeseen. Erityisesti miehet ja 50 vuotta täyttäneet ovat sitä mieltä, että korkea työttömyysaste johtuu raskaasta julkisesta sektorista ja verotuksesta. Sama ryhmä suhtautui kriittisimmin myös kansalaisille maksettaviin vastikkeettomiin tukiin. Kaikista vastaajista 47 prosenttia oli sitä mieltä, että vastikkeettomien tukien maksaminen tulisi lopettaa.

Kysely on tehty brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa viime vuodenvaihteessa. Siihen vastasi Suomessa 1896 henkilöä. Kyselyn otos poimittiin asiakasrekisteristä, johon kuuluu noin 150 000 suomalaista. Tulokset painotettiin iän (20+) ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi.

Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kenneth Ainetdin

"Enemmistö suomalaisista, 64 prosenttia, pitää ylimitoitettua julkista sektoria ja raskasta verotusta keskeisinä syinä Suomen korkeaan työttömyysasteeseen. "

Vihdoin jo kansakin sen myöntää eli julkisella sektorilla on suojatyöpaikkoja tai toisin sanoen piilotyöttömyyttä. Saas nähdä kauanko virkamiehet pystyvät puolustamaan linnakettaan. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin pää vetävän käteen ja karsittava on ja rankasti.

Koko tilanteen järjettömin juttu on kuitenkin tuo maaseutuhallinto joka tulee lisäämään virkamiesten määrää vaikka Sipilä toisin yrittää vakuuttaa.

Markku Nieminen

Kuka muu saa verottomia kulukorvauksia Suomessa? Ei kukaan!
Meillä on itse itseään palkitseva ja palkkioitaan nostava verovapaa rälssi. Kansanedustajat, jotka nauttivat kansan puolesta rahakkaista, lokoisista päivistä ilman huolen häivää huomisesta, ja sen kyllä huomaa heitä kuunnellessaan. Lillukan varsista jaksetaan jauhaa vuositolkulla, mutta yhtään pientäkään asiaa ei saada ratkaistua!

Sari Matikainen

"Enemmistö suomalaisista, 64 prosenttia, pitää ylimitoitettua julkista sektoria ja raskasta verotusta keskeisinä syinä Suomen korkeaan työttömyysasteeseen. "

Vastaisin edellä tähän kommentoineille sen verran, että niin pitkään kun kansalainen ei itse tarvitse lääkärin apua, hoitajan varaavan aikaa tms., verotoimiston virkailijan neuvoja, sosiaalitoimen (olipa se aikuissosiaalityötä, vammaispalveluja, kehitysvammapalveluja tai lastensuojelua), tarhan palveluja tai koulutusta, hän pitää julkista sektoria liian suurena. Mutta kun hän ITSE, tai hänen lähisukulaisensa, tarvitsee jotain palvelua ja ei sitä omasta mielestään saa tarpeeksi nopeasti tai mielekkäästi, silloin sanotaan, että lisätään työntekijöitä ja resursseja julkiselle sektorille. Ja julkisen sektorin resurssithan tulevat: mistäpäs muualta kuin verotuksesta. Tätä yhteyttä monet kansalaiset eivät ihme kyllä ala tajuta. Halutaan paljon palveluita mutta ei haluta maksaa niitä ja halutaan veronalennuksia. Veroalejahan jotkut poliitikotkin ajavat mutta millä kustannuksella: siten palvelujen omakustanteisuus nousee ja vakuutusfirmojen vakuutusmaksut nousevat, koska kansalaisten tulee siinä vaiheessa ottaa itse vapaaehtoisia yksityisiä vakuutuksia korvatakseen esim. sairauskulut, koulutukset, eläkkeet, yksityiset tarhamaksut jne. Miettikää hieman ennen kuin ulisette veroaleja ja pientä julkista sektoria.

Kenneth Ainetdin

Hollannissa on väkeä 16,3 miljoonaa ja virkamiehiä lukumääräisesti (siis ei suhteellisesti) yhtä monta kuin Suomella. Mikä on siis heidän salaisuutensa vaikka heillä on väkilukuun suhteutettuna vain 1/3-osa valtion ja kunnan palkollisia. Kyllä siellä kaikki kunnalliset palvelut yms. pelaavat. Tosiasia vain nyt on se, että meidän virkakoneisto on pöhöttynyt ja tehoton.

Jouni Särkijärvi

Valtiolle tulisi kalliimmaksi, jos kansanedustajiin sovellettaisiin normaaleja työhön liittyvien kustannusten korvausmenettelyä. Työnantaja maksaa majoituskustannukset ja päivärahan, kun työntekijä joutuu työskentelemään kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Kaikista työtehtävissä suoritetuista matkoista maksetaan matkakorvaus ja pitemmistä myös yhtenäisten periaatteiden mukainen päiväraha tai ateriakorvaus. Työnantaja kustantaa työvälineet ja työssä käytettävät tarvikkeet.
Kulukorvaus kattaa kaikki nämä, eikä valtio tarvitse henkilöstöä hoitamaan tositteiden tarkastusta ja kirjanpitoa.