Keskiviikko 20.9.2017

Juha Sipilälle varoitus radiossa: ”Petos puhua jakovarasta – nyt tehtävä muutama rankka säästöpäätös”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.8.2017 11:39
  • Kuva: Outi Järvinen
    Kuva
    Erkki Virtanen pohtii Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että valtiovalta ei hirveästi voi tehdä työllisyyden edistämiseksi. Työttömien uutta aktivointimallia Virtanen kehuu tulokselliseksi.
|

Juha Sipilän (kesk.) hallituksella ei ole nyt lainkaan ”jakovaraa” eli mahdollisuutta kasvattaa valtion budjettia uusilla menoerillä. Näin katsoo työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen Ylen Ykkösaamussa.

Hallitus käy budjettiriiheksi kutsutut neuvottelut ensi vuoden talousarvioesityksestä elokuun lopulla. Kansanedustajien ja ministerienkin ehdotuksia autoveron keventämisestä, polkupyöräilyn työmatkavähennyksestä, takuueläkkeen korottamisesta ja sähköautojen latauspisteistä Virtanen kuittaa vaalipuheiksi. Hän muistuttaa, että valtio velkaantuu yhä.

–Ne lähinnä kertovat siitä, että vaalit alkavat olla lähellä. Kun kymmenen prosenttia valtion budjetista rahoitetaan uudella velalla, niin se kertoo, ettei meillä ole mitään jakovaraa moneen vuoteen. On minusta petosta puhua jakovarasta, kun velkaa otetaan, Virtanen sanoo.

–Ja pitää aina muistaa, ettemme ota velkaa ulkomailta, me otamme velkaa lapsiltamme. Jokainen jakovaravelkamme on lastemme taakkana aikanaan, hän jatkaa.

Virtanen korostaa, että juuri nyt olisi oikea tehdä rakenteellisia leikkauksia ja uudistaa korkeakoulujärjestelmää sekä keventää työmarkkinoiden jäykkyyksiä.

–Tähän asti on sanottu, että ei voida leikata, kun talouskasvu on heikkoa. Nyt kun se on parempaa, olisi aika panna asiat kuntoon. Nyt pitäisi aidosti tehdä muutama rankka säästöpäätös eikä suinkaan puhua jakovarasta ja ruveta miettimään uusia menoja, Virtanen toteaa.

Jakovarasta entisellä kansliapäälliköllä on itselläänkin terminä huonoja muistoja. Vuonna 2015 eläkkeelle jäänyt Virtanen muistaa, kuinka vuonna 2007 poliitikot alkoivat yllättäen puhua jakovarasta, vaikka valtiovarainministeriön virkamiehet kuinka puhuivat Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselle, että valtio oli velkaantumassa.

–Se kääntyi siinä matkan varrella se velkaluku jakovaraksi. Se oli käsittämätön semanttinen kuperkeikka, Virtanen hämmästelee vieläkin.

–Siitä seurasi kymmenen vuoden korpivaellus. Suomen talous ei ole kymmeneen vuoteen käytännössä kasvanut ollenkaan, ja me olemme jääneet jälkeen kaikista vertailumaista oikein rankasti, hän jatkaa.

Virtanen arvioi Ylellä, että jos samanlainen ”semanttinen kuperkeikka” tehtäisiin uudelleen, palaisi Suomen talous lyhyen kasvupyrähdyksen jälkeen ”sille korpivaellukselle ja näivettymisen tielle”.

LUE MYÖS: ”Olen ilmeisesti tämän maan talouden tuhonnut – en kadu tippaakaan”

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Viimevuosien suurin jakotalouden saamapuoli ja sitä esillä pitänyt on elinkeinoelämä, kelamaksujen poistoineen ja yhteisöverojen alennuksineen.
Tämä ja edellinen hallitus on leikannut n. 10mrd ja edelleen velkaannutaan samaatahtia. Eli onko tämä leikkauspolitiikka tuonut tuloksia? En ole ekonomisti mutta jotkut sellaiset ovat väläyttäneet tämän leikkauspolitiikan turmiollisuutta ja lamaa pitkittävää vaikutusta.

Olisi hauska tietää mitä nämä otsikon mainitsemat muutamat rankat säästöpäätökset herra Virtasen mukaan olisivat tai siis niiden kohteet. Yritystuet nyt tuskin vaikka asiantuntija toisensa jälkeen on arvostellut niitä ja osa pitänyt niitä jopa täysin turhina ja kilpailua vääristävinä.

Niilo Mäkelä

Ehkäpä jakovaralla tarkoitetaan velanoton kasvattamista ja se tarkoittaisi firmapolitiikassa konkurssin tekoa kunhan omistajat saavat ensin rahat vakuutuskuoreen - valtiontaloudessa näin ei voi toimia jos toimitaan vastuullisesti.

Jouni Borgman

Käykää nyt varmuuden vuoksi vielä haastattelemassa Iiro Viinanen sekä Raimo Sailas. 1990-luvun lamassa koulitut VM:n ja TEM:n korkeat virkamiehet tai ministerit hoitavat maan taloutta varmaan vielä kuoltuaankin. Meedioiden avulla tämä onnistuu.

Julkisen talouden menojen kattamiseen nämä älyniekat eivät koskaan ole keksineet mitään muuta neuvoa kuin iänikuiset, heikompiin väestöryhmiin kohdistettavat "leikkaukset" sekä rahan kerjäämisen yritysmaailman investointeihin tarkoitetuilta kovan valuutan pääomamarkkinoilta.

Pasi Käyhkö

Erkki Virtanen on oikeassa, jakovaraa ei ole mihinkään suuntaan. Päinvastoin, julkisen talouden sopeuttaminen menojen vastaamiseksi tuloja on ainoa oikea tie saada Suomen talous kuntoon.
Suomen julkisen talouden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on aivan liian korkea, yli 58% bkt:sta. Ruotsin vastaa luku on 52% ja Tanskan luku on 48%.

Pasi Anttila

Totta toinenpuoli. Maailmassa on myös muunlaisia "taloussuuntia" ja teorioita miten budjettivajeet hoidetaan kuin kahden edellisen hallituksen harjoittama etuisuuksien leikkaus velkaantumisen estämiseksi. 6 viime vuodessa on leikattu n. 10mrd€ ja edelleen velkaannutaan suurinpiirtein samaa tahtia kuin Kataisen hallituksen aloittaessa.

Kaikki on varmaan samaa mieltä että "jotain tarttis tehrä" mutta keinojen suhteen jo mennäänkin sitten erisuuntiin.

On mahdollista että tämä ns. "kurjistamisploitiikka" on vain pitkittänyt tätä taantumaa. Ainakaan se ei ole lopettanut velkaantumista. Olisikohan jo aika kokeilla jotain muuta?

Marja-Liisa Kalkela

Samaa mieltä. "Punakynä" Sailas veti rukseja hallitusten ministereiden rahanjaolle -91-03
201mrd velka ,65 md alijäämä muuttui -03 Velkaa enää 65 mrd,Ylijäämää 3 mrd.
lähde:
Kianderin kaavio
Jos vielä:
- EKP nostaa korkoja hyvin myöhään vuonna 2018 tai se voi mennä jopa vuoteen 2019. Sinne asti ei nosteta korkoja laisinkaan.
Kertoili Nordean pääekonoomi IL -17 Keväällä

-Niin ei tosiaan ole jakovaraa uusiin menoihin. Ei Perustuloon, Takuueläkkeiden korotuksiin yms.
Kotitalouksien velkamäärä on jo huolestuttavan suuri. Taloutta ei -19 mennessä ole VM-ennusteiden mukaan saatu tasapainoon.

Pasi Pulkkinen

Raha on täysin virtuaalista, joten siitä ei voi olla koskaan pulaa. Jos joku VM:n virkamies tai muu esittää näkemystä että rahasta olisi pulaa, niin hänet olisi syytä laittaa opistelemaan rahatalouden mekaniikkaa eli kansantalouden perusteita.

Erkki Malinen

Missä viipyy se normien ja turhan pyrökratian Purku? Ollaan rakentamassa uutta hallintohimmeliä nimeltä maakunta. Säästöt tietenkin tehdään vanhusten hoidosta ja muista köyhäin avusta muuta ei hallitus kykene tekemään.

Hannu Mononen

Selkärankaista asennetta valtiontalouteen toivoisi esiintyvän myös vallassa olevalta hallitukselta. Erkki Virtanen ansaitsee kiitokset totuuden puhumisesta.

Ei ole temppu eikä mikään poliitikoilta osata hassata rahaa – kuten Virtasen kertoma esimerkki vuodelta 2007 osoittaa. Se, että saadaan valtiontalous ja koko kansantalous terveelle pohjalle, se on temppu, johon vain harvoilla päättäjillä riittää osaamista ja kanttia.

Mark Andersson

Ongelma on siinä, että taantumassa pitäisi elvyttää ja nousukautena hillitä kuluja. Koska hallitukset ovat tehneet lähes aina päin vastoin, ei kansa niele sitä, että kun lamassa onkin leikattu, nousukautena taas pitäisi leikata.

Laskukaudella leikkaaminen viivästyttää nousukauden tuloa, ja niin on juuri tapahtunut. Pääsääntöisesti hallitukset eivät silti voi tehdä paljoakaan globaalitalouden kausivaihtelujen eteen, voivat lähinnä vaikeuttaa talouden pitkää linjaa ääniä kalastellessaan – eikä sitä "mahdollisuutta" ole yleensä jätetty käyttämättä.

Kyllä markkinatalous on sitten ihanaa... (kun sen oikein oivaltaa)

Pasi Käyhkö

Mark, niinhän asia on. Ja niinhän pitäisi tehdä kuten kirjoitit. Mutta puolue, joka lupaa eniten jaettavaa kassasta voittaa aina vaalit.
Johan nyt on poliitikoista ainakin S. Paatero / Demarit purkamassa julkisen sektorin lomarahojen leikkausta. Siis nyt. kun valoa näkyy hiukan tunnelin päässä.

Marja-Liisa Kalkela

Jos VM-ennuste-19 asti kertoo kulutuksen hiipumisesta ja ettei vienti vedäkkään niin kuin oli kuviteltu enää -18-19 .Niin ostovoiman häviäminenkö valtion talouteen auttaa?
Käy kuten -93 .Ostovoima hävisi leikkauksilla. Työttömyys nousi ennätykseen n.534 000 työtöntä. PK-yritysten työvoimantarve väheni.

Seppo O. Saarela

"Tähän asti on sanottu, että ei voida leikata, kun talouskasvu on heikkoa. Nyt kun se on parempaa, olisi aika panna asiat kuntoon. Nyt pitäisi aidosti tehdä muutama rankka säästöpäätös eikä suinkaan puhua jakovarasta ja ruveta miettimään uusia menoja, Virtanen toteaa".

Virtasen lause on vähintäänkin epälooginen...totta, tähän saakka on tosiaan puhuttu juuri Virtasen mainitsemalla tavalla, MUTTA leikattu kuitenkin.

Jos siis on pakko leikata huonoina aikoina, ja taas hyvien aikojen koittaessa pitää varautua tulevaan uusilla leikkauksilla, niin milloin ne duunarit, jotka nämä hyvät ajat ovat tehneet, saavat palkkionsa?

Ohessa vielä liitteenä viimevuotinen uutinen...

"HELSINGIN pörssin suurten yh­tiöiden toimitusjohtajat saivat viime vuonna enemmän palkkaa, luontoisetuja ja rahabonuksia kuin koskaan aiemmin Helsingin Sanomien selvityksissä vuosina 2005–2015.

Toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vertailussa toistamiseen miljoonan euron rajan ja olivat keskimäärin noin 1,1 miljoonaa euroa. Tiedoissa ovat mukana rahabonukset, mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet". Lähde HS

Tapio Mäkeläinen

Ne sais sen muuallakin. Moni saa jo ja lisää lähtee pois joka päivä.
Ei eletä kekkosslovakiassa enää.
Jos haluat pörssiyhtiön CEO hommaan niin opettele 4-5 kieltä ja pari korkeakoulututkintoa ja päätää asia 20 vuotiaana.
Sit n 8-9 kertaa tule valituksi uuteen hommaan ja valmis että ura päättyy 3-5 v aikana.

Harri Savolainen

Valtion menoja ei ole leikattu kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana. Valtion menot kasvoivat 2007 - 2016 40,3 Mrd:sta 55,0 Mrd:iin euroon. Valtion menot ovat kasvaneet tuona aikana yli 36 %!
On totta, että monia tavallisia ihmisiä koskevia menoja on leikattu, mutta rahan kulutuksen kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti.
Jo nyt moni kokee, että julkiset palvelut ovat heikentyneet, mutta ikävä kyllä, nytkin ne ovat pahasti yli sen, mihin valtiolla on rahaa. Kreikkalaisten mielestä ei ollut oikein, kun heidän eläkkeitään leikattiin jne., mutta kun velanotto meni liian pitkälle, niin raha vain loppui. Suomessa ei ole millään tavoin suojatummassa asemassa.

Lauri Kiiski

Niin. Totuus on, että julkiset menot ja julkisen sektorin palkat ovat nousseet eniten koko EU:n alueella juuri Suomessa ja silti jotkut puhuvat harhoissaan leikkauksista. Tämä lystinpito onkin sitten maksettu velkaannuttamalla lapsiamme ja korottamalla veroja.

V. 2007 puuhapetterit ja hölmöläiset Vanhanen ja Katainen on taas puolestaan palkittu törttöilyistään - toinen komissaariksi Brysseliin ja toinen presidenttiehdokkaaksi Kepulle vaaleihin.

Tapio Mäkeläinen

Virtasella ei ole psykologista silmää yhtään. Hämäläinen kun on kuten minäkin.
katsoisi edes Kummelin " me on hävitty tää peli" jaksoja.
Minulle sanoi eräässä suuressa kv-fitmassa tosi kokenut pääluottamusmies Itä-Helsingissä että kokeilkaa joskusnääs positiivista ,, kyllä tää tästä.
Koeteltiin ja pientä porkkanaa . Porukka veti uskomattoman suorituksen ja toimitustavoite saavutetiin. Uuden vuoden aatonaattona klo 12.35. Se laukaisi bonarit suurelle joukolle ja mieliala nousi kaikilla. Päältm kanssa juotiin bisset; tää on tätä.
Tästä hommasta puolet on psyko- ja sosiologiaa.
Myönnä ilokseni kyllä että fiksuista Diplomi-insinööreistä suuti osa ymmärtää sen erittäin hyvin.

Nämä asiat hoidetaan linjassa joissa onneksi on ajattelevia ihmissiä, osaavaa väkeä ja toivottavasti pelisilmää omaavia johtajia.

Olavi Nieminen

Koska päättäjät ja poliitikot joutuvat vastuuseen puheistaan ja teoistaan.
Mitä me teemme näillä lakien ulkopuolella olevilla tyypeillä, jotka tekevät lapsille lisävelkaa?
Sitten he estävät maan lakisääteisen uskottavan puolustuksen ja lisäävät sankarivainajien määrää!
Tulossa on valhelliset Suomi 100-juhlat!

Kaarlo Erjala

Sosiaalimenojen järkevällä tarveharkinnalla saataisiin suuret säästöt. Vanhusten hoito tulisi halvemmaksi Saksan mallilla, jossa omaisten vastuu läheisistään on suuri. Itse käyn syöttämässä puhe-ja liikuntakyvytöntä vaimoani hoitokodissa kerran päivässä helpottaakseni hoitajien työtaakkaa. Maksan myös osan hänen hoidostaan omasta eläkkeestäni.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Sosiaalimenojen järkevällä tarveharkinnalla saataisiin suuret säästöt

Tuossa olen samaa mieltä. Samat säännöt ja ehdot kuin toimeentulotukeen . Mihin tuloja saava ja hyvätuloiset tarvitsevat sosiaalista tukea elantoon? Vieläpä ansiosidonnaisina etuuksina tulojen mukaan?
Vai köyhät,sairaat ja vanhukset ovat sosiaaliturvan varassa.

Teppo Oikari

Virtanen on virkapellenä sitä koulukuntaa että ratkaisuihin ei kannata pyrkiä koska vitkuttelemalla oma jakkara ja tili turvataan.

Lyhin tie pöydän siivoamiseen on ajaa entistä kiivaammin maa kuralle, suorastaan tärviölle! Velkajuhlat tappiin vain.

Ne jotka jäävät todistamaan seurauksia, ottavat opin pitkän kaavan mukaan mutta myöskin rakentanevat parempiin funktioihin ja indikaattoreihin perustuvan järjestelmän itselleen ja seuraajilleen.

Lauri Kiiski

V. 2017 Valtion budjettia kasvatettiin 2,1 % ja kehuttiin verotulojen myönteistä kehitystä.
Samalla sitten otetaan velkaa valtion kontolle n. 6 miljardia euroa.

Byrokratian vähentäminen ja velkaantumisen hillitseminen ovat jääneet pelkkien puheiden asteelle hakkituksen lupauksista huolimatta. Menojen reipas lisääminen on sinänsä outoa, opposition puhuessa samalla hallituksen tekemistä leikkauksista vailla pienintäkään todellisuutta disinformaationa.

Jukka Lampinen

Pörssiyhtiöt kyllä ilmoittaa, että niillä on ennätysmäisesti jakovaraa.
Vaikka ne väittää että verotus on niin kovaa, että tuhoutuminen on veitsenterällä.

Hyvinvoivien verotusta voidaan kyllä huoletta korottaa, raha suorastaan pursuaa yhtiöissä.

Jorma Nordlin

Virtanen oli kansliapäällikkö ei valtiosihteeri. Hän oli myös KTM:ssä kansliapäällikkö. Oli ministeriön päällikkö. Käytännössä ministereillä ei ole yleensä mitään osaamista ministeriön johtamisesta. Kansliapäällikkö hoitaa käytännön johtamisen.

Lauri Kiiski

Esille tullut ilmaus " jakovara " on Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen yhteinen luomus Sari Sairaanhoitaja paketteineen, jonka seurauksena maan taloutta on paikkailtu ulkoisella velalla jo vuosikymmenen ajan - toisin sanoen syöty enemmän kuin tienattu jo vuosikymmenen ajan. Tauti ei liene vielä sama, mutta oireet viittaavat vahvasti Kreikan suuntaan.

Ennen v. 2007 kukaan ei edes tiennyt, mitä " jakovara " edes olisi ollut.

Niilo Mäkelä

Rankkoja jos , niin aletaan päättäjistä ja puolitetaan edustajien palkat avustajat pois edustajien sopeutumiseläkkeet pois firmojen johtajien palkat puolitetaan jne. Siinä olisi ryhtiä ja esimerkkiä sitten suorittavalle tasolle. Ei myöskään luoda uudia pyrogratiatasoja vaan puolitetaan nykyiset.

Jukka Lampinen

Miksi pienituloisten pitäisi maksaa valtion velka, kun rahaa on aivan ylettettömästi , osinkotuloja ja suuria palkoja saavilla.
Samaan ryhmään voi lukea, myös Kokoomuksen suurituloiset palkansaajat.

Suomen talouden pelastaa, vain hyvintoimeentulevien vastuun kanto.
Köyhien kiduttaminen, ei ole ratkaisu Suomen talous ongelmiin, se on psykopaattien hulluutta.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Miksi pienituloisten pitäisi maksaa valtion velka,
Täysin samaa mieltä. Kun syytetään ex-palkansaajia työttömiä . Sosiaali ja terveys menoista Kelan osuus n.28,4%-11 . Työttömyyskorvausten osuus oli 8%. Kenelle tuo loppu 20% menee?
Nythän on niin että se työtön maksoi työssä ollessaan palkansaajana suurimman osan palveluista ja sosiaaliturvasta.
Kianderin mukaan .
Jos 100 hyvätuloista kuittaa 7 500e leskeneläkettä .
IL
Hyvätuloinen ansiosidonnaista vanheimpainrahaa 4 500e-3 500e/kk
IL
Työtön 487e/kk+9e/pv kuluihin ,kun tekee työtä edm.summan eteen . Niin jotain on pahasti pielessä. Sosiaaliturvasta on tehty hyvätuloisten tukiauttomaatti.