Tiistai 17.10.2017

Duunareilta lyhyt lista hallitukselle: Yritysten miljardituet siivottava – perukaa ”tyhmimmät” leikkaukset

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.8.2017 15:49
  • Kuva: Liisa Valonen / STTK
    Kuva
    "Olisiko vihdoinkin mahdollista siivota tämä yritystukiviidakko", kysyy STTK:n pääekonomisti Ralf Sund hallitukselta.
|

Ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK ja STTK toivovat hallituksen peruvan leikkauksia ”tyhmimmästä päästä”, mutta eivät usko talouskasvun antavan mahdollisuuksia suuriin muutoksiin budjettiriihessä. Yritystukien miljardien eurojen viidakkoa tulisi viimein alkaa purkaa, järjestöt vetoavat.

Hallitus valmistautuu elokuun kahtena viimeisenä päivänä pidettävään budjettiriiheen, jossa se sopii ehdotuksesta tulevan vuoden budjetiksi. Vaikka Suomen kansantalous on kasvanut, ei järjestöissä uskota, että valtiolla olisi niin kutsuttua jakovaraa.

– Emme kuvittele, että pellit ovat nyt auki ja joulupukin listat pitkät, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Uudelle Suomelle.

– Kasvu näyttää nyt tukevalta ja kestävältä, mutta siihen liittyy vielä epävarmuuksia. Kymmenen rospuuttovuoden aikainen vinoutuma ei ole kunnossa vielä.

Järjestöissä kuitenkin toivotaan, että kiky-sopimuksella korotettu työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu kompensoitaisiin verotuksessa.

– Se suuruusluokka ei tarvitse olla sen laatuinen kuin viime vuonna oli, joka oli se 415 miljoonaa euroa ja pikkaisen ehkä ylikompensoiva. Siinä mielessä pienempikin tällä erää riittäisi ottaen huomioon, että myös julkista taloutta tässä pitäisi hoitaa, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Uudelle Suomelle.

Vaikka talous kasvaa, valtio ottaa tänä vuonna yhä velkaa noin viiden miljardin euron verran. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen arvioivat tällä viikolla, että kun talous kohenee, olisi nyt aika tehdä julkista taloutta tasapainottavia leikkauksia.

Lue lisää: Kokoomuslainen: Kaikki yritystuet leikkuriin – hallituksen lopetettava vätystely

Lue lisää: Juha Sipilälle varoitus radiossa: ”Petos puhua jakovarasta – nyt tehtävä muutama rankka säästöpäätös”

SAK:n Eloranta kuitenkin epäilee, että rajut leikkaukset voisivat nyt olla ”ylimitoitettuja” ja vaarantaa orastavan talouskasvun.

Sund puolestaan katsoo, että hallituksella on syytä pitää talouspolitiikkansa linjakkaana, kutakuinkin entisellään. Hän lisää kuitenkin hyvin huolellisesti sanansa asettaen, että ”aavistuksenomainen liikkumavara” olisi nyt olemassa. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa miljardimuutosten sijaan joidenkin satojen miljoonien eurojen liikuttelua lisäpanostuksiin.

– Tässä nyt on naureskeltu, että mikä ihmeen liikkumavara, kun velkaa tehdään edelleen, mutta ei meillä selkä ole ihan niin seinää vasten kuin vielä vuosi sitten.

Tämän turvin STTK peruisi tiettyjä leikkauksia ”tyhmimmästä päästä” eli koulutuksesta. Myös Eloranta ohjaisi rahoja takaisin koulutukseen.

– Ei sitä ainakaan veroalennuksina kannattaisi viedä läpi. Meillä on sitten koulutuksen puolella aika paljon tarpeita ja työttömien palvelujen parantamisessa on vielä paljon tekemistä, mitkä sitten avittaisivat ihmisten työllistymistä ja ehkä myös liikkuvuutta, Eloranta pohtii.

Yritystuet leikkuriin!

Lisää liikkumavaraa valtion rahoihin toisivat myös erilaisten yritystukien poistamiset, SAK:n ja STTK:n miehet näkevät. Työ- ja elinkeinoministeriö sai valmiiksi keväällä raportin valtion suorista yritystuista sekä epäsuorista verotuista. Koko noin 4 miljardin euron tukipotista talouden kannalta hyvinä nähtiin vain 10 prosenttia. Lue lisää: Kohuraportti Suomen 4mrd:n euron yritystuista: ”Vain 10% edistää yrityksiä”

Kokoomuksen Vartiainen esitti Uuden Suomen haastattelussa torstaina, että tukivyyhtiin olisi nyt syytä tarttua, kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut. Keskusjärjestöt ovat samaa mieltä. SAK:n Eloranta lisää listaan vielä hallituksen myöntämät yrittäjä- ja metsälahjavähennykset.

– Olisiko vihdoinkin mahdollista siivota tämä yritystukiviidakko, joka on tutkimustenkin nojalla paikoin jopa talouskasvua haittaavaa, myös STTK:n Sund kysyy.

– Näyttö siitä, että se ei ole talouspoliittisesti kannattavaa, alkaa olla vääjäämätöntä, hän jatkaa.

SAK:n Eloranta ei kuitenkaan usko, että vielä budjettiriihessä suuria tuloksia nähdään, mutta pieniä nipistyksiä voi löytyä.

–En usko, että nyt tulisi tässä budjettiriihessä mitään uutta. Kyllä kai se kehystarkastelu keväällä oli sellainen, että se osoitti, että suoraa valmiutta ei ehkä taida olla, Eloranta toteaa.

–Siksi se voi olla parempi panna laajapohjaisempaan valmisteluun. Teollisuus pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmassa annetusta lupauksesta, että teollisuuden kustannukset eivät nouse. Sen takia siellä ollaan erityisen herkkiä tälle kysymykselle, Eloranta sanoo viitaten muun muassa kuljetus- ja energiatukiin.

Lue lisää:

”Tämän järjestelmän ylläpito on täysin käsittämätöntä” – Kansanedustaja vaatii miljardien yritystuille stoppia

Tutkijalta raju ryöpytys yritystuille: ”Tämä on yksinkertaisesti skandaali”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

No ompa tosiaankin outoa, kaikki osapuolet haluaa eroon yritystuista, mutta käytännössä hallitus enemmistö niitä kuitenkin tukee koska ne pysyy.
Joku osapuolista siis huijaa törkeästi, kuka on todennäköisin huijari??
Kyllä sen täytyy olla Kokoomus, jonka arvoihin parhaiten sopii verorahojen siirto yrityksille.

Seppo Ilvessalo

Useimmat yrittäjät ja yritysjohtajat varmasti ymmärtävät, että tuet vääristävät kilpailua sekä luovat ja ylläpitävät epätervettä yritystoimintaa. Joka tapauksessa itse ymmärrän ja suhtaudun niihin hyvin kriittisesti. Olen sitä mieltä, että lähtökohtaisesti kaikkien yritysten tulee toimeen omillaan. Elleivät tule, niillä ei ole olemassaolon oikeutta. Poikkeuksia voi olla, mutta syiden pitää olla esim. puolustuksellisia tai vastaavia maan turvallisuuteen ja kriisivarmuteen liittyviä todellisia syitä, ei poliittisia tekosyitä. Myös startupit tarvitsevat tietyin edellytyksin tukea, mutta niillekin löytyy yleensä yksityisiä rahoittajia, jos likeidea on toteuttamiskelpoinen ja johto pätevää. Huonoille rahaa ei yksityisitä tipu eikä sitä tarvitse tippua veronmaksajiltakaan.
Erilaisten tukien jakamisen intressi ja niiden maksattaminen veronmaksajilla taitaakin olla enemmän poliittista ja puolueiden intresseistä kuin yrityksistä lähtevää. Vasemmisto haluaa ylläpitää valtionyhtiöitä työllistääkseen kannattajiaan, keskusta haluaa tukia syrjäseuduille sijoittuville yrityksille hankkiakseen ja ylläpitääkseen kannatustaan paikallisesti jne. Kaikkllla puolueilla lienee jokin oma lehmä näissä erilaisten tukivirtojen ojissa. Kannattamattomaan tai huonosti kannattavaan maatalous- ja yritystoimintaan sekä erilaisiin muihin vastikkeettomiin etuuksiin syydetään miljarditolkulla varoja, jotka nyhdetään veronmaksjien taskuista ja samanaikaisesti laiminlyödään kansakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Puolueiden poliittinen intressi menee näköjään aina maan ja kansallisen kokonaisedun edelle, ihan puolueesta riippumatta.
Pahinta on, että rahaa jaetaan myös kohteisiin, joissa sitä ei välttämättä tarvita, mutta ketään ei tunnu hävettävän ottaa vastaan vastikketonta rahaa, jos sitä hakemuksen täyttämällä on mahdollista saada. Ja poliitikko jakaa rahaa, jos pystyy sillä ostamaan itselleen ja puolueelleen ääniä.
Irvokasta on myös se tuki, jota jaetaan ammattiyhdistysliikkeelle jäsenmaksujen vähennysoikeuden ja verottomien sijoitustuottojen muodossa ja jonka veronmaksajat viime kädessä kustantavat.
Kaikki nämä tuet , sosiaaliturva mukaan lukien, pitää käydä lävitse ja karsia kovalla kädellä, jotta rahaa riittää maan tulevaisuudelle tärkeisiin koulutus ja tutkimusinvestointeihin sekä hyvinvointivaltion keskeisten palveluiden ylläpitämiseen. Työhaluttomia työntekijöitä, kyvyttömiä yrittäjiä tai yritysjohtajia tai välttämättömän omavaraisuuden ylittävää maataloustuotantoa ei pidä ylläpitää veronmaksajien varoilla. Jos ammattiyhdistyliike on tarpeellinen, sen jäsenet osoittakoon sen maksamalla jäsenmaksunsa siitä huolimatta, etteivät ne ole vähennyskelpoisia ja sen suuruisina, ettei liittoihin kuulumattomien tarvitse maksaa veroja sen aukon peittämiseksi, jonka niiden sijoitustuottojen verottomuus valtion kassaan jättää.

Oiva Luosujarvi

Lukuisat professorit ovat tuominneet yritysten tukemisen verovaroista, koska se ei tuo Suomen kansantaloudelle hyötyä vaan se hyöty ohjautuu yritysten omistajien taskuun.
Monesti on uutissa ollut kuinka joku yritys on saanut tukea kymmeniä miljoonia ja yritys antaa kymmeniä miljoonia lisäosinkoja omistajilleen.
Se ei varmaan ole yritystukien tarkoitus tai ei ainakaan pitäisi olla tarkoitus tehdä rikkaista omistajista rikkaampia omistajia yritystukien avulla.

Kun puhutaan veropakolaisista ja elintasopakolaisista, niin olisi muistettava samalla kertaa myös Suomessa olevan satoja tuhansia elintasopakolaisia, jotka ovat Suomalaisia ihmisiä.
Elintasopakolaisuus esiintyy mm. kaupunkien kasvamisella ja maaseudun tyhjenemisen yhteydessä. Kaupungeissa on työtä ja työtä tarjoavia yrityksiä, eli yritykset ovat suuri syy Suomen sisäiselle elintasopakolaisuudelle.
Periaatteessa on järjetöntä, jos myy 150 neliöisen omakotitalon tai maatilan, jossa on asunut sukunsa kanssa vuosikymmeniä muuttaakseen työn vuoksi kaupunkiin. Mutta isosta maatilasta saatu summa ei riitä 55 neliöisen kaksion ostamiseen isosta kaupungista. Onko se yhdenvertaisuutta ?
Yritykset, jotka toimivat kaupungeissa olisi ohjattava toimimaan koko Suomen alueella ja siihen olisi helppo keino, jos yritystukia vähennettäisiin kaupungeissa ja isoissa taajamissa olevilta yrityksiltä ja vastaavasti maaseudulle muuttavat yritykset saisivat edelleen tukia.
Se olisi hyvää politiikkaa, jolla estetään Suomen sisäistä elintasopakolaisuutta maaseudulta kaupunkeihin.

Veropakolaisuutta ja veroparatiisien hyödyntämistä olisi estettävä voimakkaammin. Kun on lukuisia yrityksiä, jotka saavat tuottoa Suomesta, mutta eivät maksa useiden miljardien tuotoista veroa Suomeen. Olisi kansantaloudellisesti järkevää alkaa verottamaan yrityksiä ja samoin ihmisiä, jotka siirtävät rahaa pois Suomesta veroparatiiseihin eri tavoilla laillisesti ja laittomasti siis nykylakien mukaan.
Tekemällä varainsiirtoveron, joka koskee jokaista rahansiirtoa 1 eurosta miljardien eurojen rahansiirtoihin. Jokainen rahansiirto Suomesta ulos olisi samalla maksettava esim. 25 % varainsiirtovero summasta heti. Pankit, yksityiset henkilöt, yritykset olisi samalla viivalla varainsiirtoveron kanssa. Jokainen maksutapahtuma, jossa rahaa siirtyy muodossa tai toisessa Suomesta ulos, niin pankki perii summasta varinsiirtoveron.
Oli kyse sitten luottokortti menojen maksamisesta ulkomaan ostojen kohdalla tai ison veroparatiisifirman voittojen tulouttamisesta veroparatiisiin, niin sama varainsiirtovero aina maksettava.
Rajalla jokaiselle tarkistus ja maksettava vero rahoista, jotka ovat käteisenä mukana, niin käteisenä 25 % vero koska viemässä rahaa pois Suomesta.
Jos kyse lomailijasta, niin lähdettäessä maksettava vero summasta, joka on mukana rajalla ja palattaessa voi saada palaustusta rajalla, jollei ole tuhlannut kaikkia rahoja ulkomailla. Esim. lähtiessä ulkomailla on mukana 2000 euroa käteisenä, niin veroa 500 euroa maksettava heti. Palattaessa Suomeen on jäljellä 200 euroa, niin saa palautusta sen kuluttamatta jääneen rahan osalta eli 50 euroa heti rajalla.
Ulkomaalaisen firman / ihmisen kohdalla ensin tarkistetaan paljonko on rahaa tuonut Suomeen tullessaan ja paljonko on rahaa jäljellä ollessaan lähdössä Suomesta. Jos tuo 5000 euroa ja haluaa viedä 10 000 euroa pois Suomesta, niin siitä 5000 eurosta on maksettava 25 % varainsiirtoveroa ja annettava selvitys, miten on voinut olla kalliissa Suomessa niin, ettei mukana tuotu summa ole yhtään kulunut elämiseen tai asumiseen vaan edelleen on hallussa 5000 + 5000 euroa? Jos kyse rikollisesta toiminnasta tai toiminnasta, josta ei ole maksanut veroa saadusta tulosta, niin menettää koko summan valtiolle.

Kun vero olisi sama kaikille ihmisille ja yrityksille, niin se olisi yhdenvertaista toimintaa.

Tapio Angervuori

Tässä makrohöpinässä ei nyt taas ole päätä eikä häntää!
Mistä herrat luulevat, että raha on peräisin? - Arvatkaa!
Niin, raha tulee jonkun tahon velanotosta. Suomenkin on osallistuttava tasapuolisesti talouskasvun luomiseen Euroopassa, eikä vain yrittää kääriä voittoja kotiin. Eli unohtakaa nyt viimein tuo valtion velanoton vähentämien. Puhe talouskasvusta ja valtion menojen supistamisesta ovat ristiriidassa toisiinsa nähden pahasti!

Mitä tulee yritystukiin, ne paradoksaalisesti ylläpitävät työllisyyttä. Totta kai yritystukiin voitaisiin yhä enemmän sisällyttää ehtoja kansalaisten työllistämiseksi. Myös maataloustuki on yksi yritystuen muoto. Maataloustukeako Vartiainen tarkoitti? Eikö sitten valtion toimiminen tilaajana tai toimeksiantajana ole yritystukea?

Talous kasvaa vain velanotolla:
Sekä julkisen että yksityisen sektorin on tasapuolisesti kokojensa suhteessa velkaannuttava lisää, jotta kumpikaan sektoreista ei ylivelkaantuisi. Rahaa ei kuitenkaan voida "luoda" niin paljon, että vaihtotase päätyy pahasti pakkaselle. Siis olemme rankasti riippuvaiset muidenkin euromaiden velanotosta. Kaikkien euromaiden on toimittava yhdessä!