Maanantai 20.11.2017

Protestiryöppy lomarahojen leikkauksesta: ”Kompensoiminen varmasti esillä palkkaneuvotteluissa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.8.2017 14:57
Päivitetty: 
7.8.2017 15:29
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja muut ay-vaikuttajat ymmärtävät lomarahaleikkauksen herättämää protestointia, mutta korostavat ratkaisun vaikutusta kiky-sopimuksen kokonaisuudelle.
|

Julkisten alojen työntekijöiden kesäsuunnitelmia karsinut lomarahojen leikkaus vaikuttaa syksyn palkkaneuvotteluihin varmasti tavalla tai toisella, arvioidaan työntekijäliittojen keskusjärjestöistä Uudelle Suomelle.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund pitää selvänä, että lomarahaleikkauksen mahdollisesti osittainen peruminen tai kompensoiminen tulee olemaan esillä, kun liitot syksyllä neuvottelevat palkoistaan ja työehtosopimuksistaan. STTK:n jäsenistä noin puolet on töissä julkisella sektorilla, jota lomarahojen kolmivuotinen määräaikainen leikkaus koskee.

Muun muassa akavalainen opettajaliitto OAJ sekä SAK:n alainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat vaatineet lomarahojen leikkauksen korvaamista. Sundin mukaan samanlaista henkeä on myös STTK:n alaisissa julkisen sektorin liitoissa.

– On aivan selvää, että se on neuvotteluissa pöydällä hyvinkin keskeisesti, Sund sanoo Uudelle Suomelle.

– Olisi ihme, jos näin ei olisi, sillä kesällä, kun tämä leikkaus laajalle joukolle realisoitui, liitoille on sinkoillut hyvin selkeää ja runsaanpuoleista palautetta.

Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder uskoo lomarahaleikkauksen kompensoimisen nousevan esiin. Hänen mukaansa protestia on tullut sekä nyt, kun ensimmäinen vuosi on mennyt, että silloin, kun ratkaisu tehtiin. Hän muistuttaa, että Akava tai muut keskusjärjestöt eivät enää neuvotteluja käy, vaan liitot.

–Tämä on neuvottelukierroksella varmaankin esillä. Jos jollakin alalla päästään sopimukseen, että nämä eivät enää olisi voimassa tai että ne korvataan, niin se on sen alan kysymys, Fjäder sanoo Uudelle Suomelle.

Ralf Sund arvioi, että itse lomarahaleikkauksen peruminen tai lyhentäminen on ”monen lukon takana” Suomen vahvan sopimuskulttuurin vuoksi. Maan hallituksen riveistä on vihjattu, että määräaikaisen toimenpiteen lyhentäminen esimerkiksi vuodella voisi olla mahdollista parantuneen taloustilanteen nojalla, mutta kiky-sopimuksen osapuolet kuten kuntatyönantajat voisivat siinäkin tapauksessa laittaa vastaan, Sund arvioi.

Kuitenkin Sund uskoo, että lomarahojen leikkaus voisi näkyä palkkaratkaisussa välillisesti, kompensaationa.

– Se voi liikahtaa johonkin suuntaan osana jotain isompaa kokonaisuutta, kun tavaraa liikkuu puolin ja toisin, Sund sanoo.

– Asiallinen peruste kolmen vuoden määräajan lyhentämiselle kahteen tai jopa yhteen vuoteen olisi tietysti talouden piristyminen ennakoitua vahvemmin.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että kompensaatio voitaisiin toteuttaa monin tavoin.

– Vaikka leikkaus jäisi voimaan, niin voidaanhan tehdä muita määräyksiä, joilla kompensoidaan tätä tilapäistä leikkausta. Yksi mitä olen veikkaillut, on, että voidaan tehdä erilaisia kertakorvausratkaisuja. Sehän ei ole tuntematonta aikaisemmistakaan sopimuksista, että kun sopimus allekirjoitetaan, siihen sisältyy jonkinlainen kertakorvaus, joka on kaikille samanmoinen. Sitten on tietysti muu yleiskorotus tai muu palkankorotusmalli, Eloranta sanoo Uudelle Suomelle.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö määräaikaiset sopimusmääräykset lopettaa aikaisemmin vai ei. Myös Fjäder pitää kertakorvausta vaihtoehtona, mutta huomauttaa, että lomarahaleikkaus voitaisiin myös pyyhkiä kokonaan virkaehtopapereista pois.

– Se on osapuolten asia, että minkälaisen ratkaisun he tekevät, kun lähtevät neuvotteluun. Se on varmasti selvää, että työnantajapuoli pitää kiinni siitä, että määräaikaiset leikkaukset ovat voimassa ja varmaan palkansaajapuoli miettii omaa strategiaansa sitä kautta, Eloranta sanoo.

Tärkeä rooli kiky-sopimuksen rahoituksessa

Ay-vaikuttajat muistuttavat, että lomarahojen leikkauksella oli tärkeä rooli kilpailukykysopimuksessa, joka on parantanut Suomen ja suomalaisyritysten kustannuskilpailukykyä.

– Näillä julkisen sektorin lomarahaleikkauksilla rahoitettiin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus. Ehkä tässä keskustelussa unohtuu se, miten se parantaa Suomen kilpailukykyä. No se parantaa sillä tavalla, että työnantajien sivukuluja pystyttiin alentamaan, Eloranta sanoo.

– Mutta totta kai niille julkisen sektorin työntekijöille, jotka tässä maksumiehenä ovat, taakka on varsin kova kantaa. Ja tietysti kun taloudessa näyttää nyt vähän paremmin menevän, niin sen epäoikeudenmukaisemmalta se sitten tuntuu.

Akavan Fjäder ei halua selitellä vanhaa ratkaisua, mutta sanoo, että kikystä neuvoteltaessa vaakakupissa oli kaksi asiaa.

– Toinen oli julkissektorin lomat, jotka ovat [muita] pidempiä, sekä lomarahaleikkaukset. Akava-yhteisössä valittiin kahdesta pahasta toinen, Fjäder toteaa.

– Ymmärrän, että se koetaan vääränä, että yksi ala on tulilinjalla. Mutta silloin se ratkaistiin todella niin, että pitkät lomat säilyvät ja tämä menee.

STTK:n Sund ymmärtää, että lomarahojen leikkaus on julkisen alan työntekijän kannalta vaikeasti ymmärrettävissä.

– Kun lähdetään hakemaan vientikilpailukyvyn parantumista ja yksikkötyökustannusten alentamista – mikä oli kiky-sopimuksen suuri lähtökohta – niin onhan se hieman kaukaa haettua, jos se isoin näkyvä ratkaisu on julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Vaikka kyllähän ihmiset nyt jotenkin ymmärtävät, että kilpailukyky on iso ketju eri toimialoja, että ei se pelkästään ole se yritys, joka vie, Sund muotoilee.

Hän huomauttaa, että syksyn kokonaisuus on laajempi kuin palkat, työehdot ja lomarahat – siihen vaikuttaa keskeisesti myös se, päättääkö hallitus alentaa tuloverotusta kompensaationa työttömyysvakuutusmaksujen ja siten kokonaisveroasteen noususta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Tässähän leikitään suurelta osin
Palkansaajien ja veronmaksajien rahoilla.

YLE/elävä arkisto 26.10.2010
Kuka maksaa yhteiskunnan menot?
Verouudistusten suunta näyttää dokumentin tekemien tilastojen ja vertailujen valossa selkeältä. Kun vielä 1960-luvulla 40 prosenttia verotuloista tuli yrityksiltä, 1980-luvulla vastaava luku oli alle 10 prosenttia. Loput 90 prosenttia jäivät siis kotitalouksien harteille.

Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan 25–65-vuotiaat ovat nettomaksajia
- eli he rahoittavat julkiset palvelut ja etuudet.
-Pääosa näistä on palkansaajia,
-jotka eivät tarvitse niin paljon yhteiskunnan palveluita

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001835276.html

Kenneth Ainetdin

Marja-Liisa oletko todella noin tyhmä vai leikitkö vain? Arvaappa kuka viime kädessä maksaa yrityksen verot? Aivan oikein, ne kuluttajat jotka ostavat yrityksen tuotteita. Ei yrityksellä ole erillistä tulolähdettä josta se maksaa veroja!

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #7

Eiköhän se tullut kommentissani jo selväksi ALV.
Ei niin siksipä ne maksavat valtionyhtiöistä lähtien veronsa ulkomaille.
Eikö valtio saa mitään vastalahjaksi:energiasta,satamat,tiet yms?
Miksiköhän UPM johtaja valitti MST vievänsä tehtaat Saksaan kun täällä on
verot
raaka-aineet
energian hinnat korkeat?

Harri Kota-aho
Vastaus kommenttiin #7

Yritys itse maksaa verot,jos tuottoa tulee. Tuloista ne ne verot maksetaan. Myös yritys maksaa alv:t . Ja muut sotut. Kuka hitto haluaisi olla kannattoman yrityksen vetäjä. Sinunakin rassukkaa jonkun on työllistettävä,kun et siihen itse pysty. Paitsi sossu.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #13

lainaus:
Sinunakin rassukkaa jonkun on työllistettävä,kun et siihen itse pysty
Palkansaaja 15v- 40v
Yrittäjä sen jälkeen .Nyt eläkkellä ollut jo useamman vuoden.
Mistä ne yritysten tuotot tehdään ? Tuotteet ,josta saadaan kaikkien palkat kun ne myydään . Johtajista aina palkanlaskijaan asti.

Harri Kota-aho
Vastaus kommenttiin #15

Kovalla työn teolla johon johto ja työntekijät sitoutuvat. Edellyttää avoimettuutta puolin sun toisin. Budjetti ja tavoitteet kaikille tiedoksi. Keskustelu avointa.Kerrotaan ongelmat ratkaissut yhdessä. Mutta meillähän ei ole se tapana. Ja tuloksen avoin kertominen. Työntekijät hyväksyvät sen,että työnantajalla menee hyvin. Kuka haluaisi olla työ paikassa jossa menee huonosti. Menestyvä työnantaja on luotettava, ja pitää huolta työntekijöistä.

Pasi Käyhkö

Marja -Liisa, tuolla USA::ssa maksavat yritykset samalla tasolla veroja kuin Suomessa joskus kauan sitten, ehkä 1960-luvulla. Jenkeissä yritysverotus on nyt 35%.
Kansalaisten verotus on hiukan miten sattuu. Otetaanko mallia?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #9

Kepu.kok hallitukset on jo tuon keksinyt:
Selvitys osoittaa, että Suomen yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat toissavuoden yhteenlasketusta 8,3 miljardin euron tuloksestaan yhteensä vain 5,4 prosenttia veroja Suomeen.
Helsingin Sanomien perjantaina
selvitys osoittaa, että yritysveroista vuosittain kerättävät summat eivät ole enää aiempien vuosien tasolla. Huippuvuonna 2000 yritysverojen osuus Suomen bkt:sta oli vielä 5,79 prosenttia, mutta viime vuonna enää 2,65 prosenttia.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052419728986_uu.shtml

Jussi Tanhuanpää

Julkisen puolen lomat ovat yksityistä puolta lyhyemmät ensimmäiset 10 palvelusvuotta, eikä julkisella puolella ole myöskään Pekkaspäiviä.
Palvelusvuosien 10-15 välissä lomapäiviä on yksityisellä ja julkisella puolella yhtä monta, mutta yksityisellä on edelleen Pekkaspäivät
Kun julkisen puolen työntekijällä on takanaan 15 vuotta palvelua, lomapäiviä on enemmän, mutta Pekkaspäiviä ei edelleenkään.

Tapio Mäkeläinen

Käyhkö on tasan oikeassa. Mieti Kalkela vähän välillä mitä kirjoitat, pls.

Noista rutijoista aika moni vielä joutuu kokemaan tilanteen , jossa raha tulee fattasta tai liiton kassasta. Tosin vapaa-aikaa piisaa.

Silloin kandee miettiä mitä nyt sanoi. Siinä sit putoaa samalla niskajumpat, virikeliput, 6-9 vko lomat + 6% lopusta saikulla. Samoin pitää itse hankkia kynät kumit tarralaput kännykät ja tykypäivät. Kaikista katkerinta tietysti on se Pikkujoulun menetys.

Mä sanoin parille kaverille että Akava, jonka jäsen itsekin olen, aloittaa varmasti rälläkän liittokierroksella ja näin just on käymässä .
Kohta taas julkinen puoli on palkkajohtaja sit se kierre alkaa.

Se Suomen mallista. Me ei opita ikinä mistään mitään
Muuten, ollessani henkilöstöjohtaja mietin joskus firman lääkärin kanssa että miten ne ammattisairastajat ei ikinä sairastu lomalla? Johtajien poissaolo-% on 0.5 ylempien 1-1,5 ja siitä se sit kasvaa viiden kuuden pintaan. Nykyinen nk duunari työ on kaikkea muuta kuin raskasta eli mistä tuska lie johtuu kun lisätään vielä 12,5 pekkasta.
Mutta on se kaameeta kun vappaata leikataan

Marja-Liisa Kalkela

En ole huomannut rutisijoita kuin vain hallituksen ja yritysten taholta.
- Nythän on niin että tulee seinä vastaan kun palkoista ei enää tule verotuloja valtion kirstuun.
Palkansaajien/eläkeläisten verot ,päälle ALV 24% on suurimpia verotuloja kirstuun.
Kuten PS Soini laski (oppositio-propakandana)
Palkasta vero n.23-38% vero+ALV 24%=Palkoista veroa 47%-62%
Puuttuvat verot maksaa nuo edm+PK-yritysten kotitaloudet.Ei pörssiyritysten osakkeenomistajat.
Lopputulos on A La USA maksat itse kaiken,sosiaaliturva ajetaan alas.
Yhteisen "kakunjako" ei nyt vain toimi. Joku syö kuormasta koska on syömävelkaa.

Lauri Kiiski

Julkisten alojen palkat nousivat Suomessa eniten koko Euroopassa v. 2007-2016 välillä, vaikka samaan aikaan talous oli kuralla vuodesta toiseen, eikä maksuvaraa palkkojen nousuun todellisuudessa ollut olemassa. Tämä n. 7 miljardin euron vuosittainen menoerä hoidettiin ( hoidetaan ) ulkoisella velanotolla ja veronkorotuksin.

Tällaista touhua voidaan verrata suoraan Kreikan touhuun vuosikymmentä aiemmin.
Suomessa tohelluksen vastuun kantavat työmarkkinajärjestöt ja Matti Vanhasen II jakovarahallitus - valtiovarainministerinään sarisairaanhoitjapaketin isä Jyrki Katainen.

Tapio Mäkeläinen

Kiiski on täysin oikeassa. Nämä luvut ja takaviosien korotusprosentit sektoreittain on hyvin helppo tarkistaa .
Suljettu sektori vei ja avoin maksoi.
Kyllä siinä munittiin ihan yhdessä. Etsin erästä esitystä varten oman alani tes lukuja vuodelta 2007-08 jolloin se pommi yhdessä tehtiin . Eteen netissä tuli myös raksan neuvottelutulos; palkkoja korottava kustannusvaikutus 12.7%.
Kaverini oli amerikkalaisen firman Suomen HR ja sanoi avoimesti pelkäävänsä kertoa oman alansa vastaavaa tulosta eteenpäin.
Kyllä se niin perseelleen meni.
Silti: korotuslinjan pitää mennä vientialojen mukaan. Luukkanen voi vaahdota mitä vaan mutta niin se on.

Marja-Liisa Kalkela

Niinpä:
PITKÄÄN VAIKEUKSISSA olleet metsäyhtiöt ovat nyt voimansa tunnossa, sillä metsäteollisuudesta on tullut jälleen
-Suomen suurin vientiala ja yhtiöt tekevät varsin hyvää tulosta.

Metsäteollisuus erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta viime vuonna. Se on pitkään halunnut itsenäisemmin neuvotella oman alansa sopimuksista.
HS