Maanantai 18.12.2017

Täältäkö löytyi Petteri Orpon ”jakovaara”? Suomen valtiolle miljardin lisäpotti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.8.2017 15:36
Päivitetty: 
8.8.2017 17:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanaili tiistaina, että jakovaran sijasta ilmassa on merkkejä "jakovaarasta", eli yltiöpäisestä budjetin kasvattamisesta.
|
Suomen talouskasvun myötä valtiolle on kertymässä selvästi enemmän veroja kuin mitä Juha Sipilän (kesk.) hallitus vuosi sitten budjettiriihessään ennakoi. Valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna veroja kertyy valtion kassaan kaikkiaan 42,8 miljardia euroa, kun vuosi sitten budjettiriihessä verokertymäksi arvioitiin 41,6 miljardia euroa.
 
Ennakoimattomasta lisäkertymästä huolimatta valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että nyt kertyvät ylimääräiset varat käytetään valtion velkaantumiskehityksen taittamiseen. Orpo sanaili, että valtion budjetissa ei ole ylimääräistä jakovaraa, vaan ”selkeästi ilmassa on jakovaara”
 
Lisää verotuloja on tullut etenkin yritysten maksamista yhteisöveroista. Niiden tuotto on yllättänyt, kertoo valtiovarainministeriön ekonomisti Elina Pylkkänen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana verohallinto on kerännyt yhteisöveroa kaikkiaan 3,47 miljardia euroa, kun koko viime vuoden tuotto oli 4,85 miljardia euroa. Summasta osa menee kunnille.
 
–Yhteisöveron tuotto on tässä ollut sellainen iloinen yllätys, jos tässä yllätyksiä kaivetaan esille. Se on todella yllättänyt meidät myönteisesti. Siinä ei ole verotus muuttunut, mutta saatu ennusteita enemmän tuloja sisään, sanoo Pylkkänen Uudelle Suomelle.
 
–Valtion yhteisöveron tuotto vuonna 2016 oli 3,3 miljardia euroa ja nyt ennuste on 4 miljardia euroa.
 
Sen sijaan suurimmissa veroluokissa, arvonlisäverossa ja tuloverotuksessa, ei näy yhtä voimakasta kasvua. Itse asiassa verohallinnon mukaan ansioverokertymä on pienentynyt tammi–kesäkuun aikana noin 260 miljoonalla eurolla. Syy on viime vuonna kiky-sopimukseen kirjattu 515 miljoonan euron veroalennus.
 
Verohallinnossa arvonlisäverokertymän kehitys on sekin kääntynyt erikoisesti negatiiviseksi viime vuoden tammi–kesäkuun jaksoon verrattuna. Taustalla vaikuttaa muun muassa vientitoiminnan verovapaus, jonka perusteella verottaja on palauttanut nyt puolen vuoden aikana 13,3 prosenttia enemmän arvonlisäveroa vientiyrityksille kuin vuosi sitten.
 
Verohallinto ei myöskään kanna kaikkia arvonlisäveroja, vaan tuontitoiminnasta alvin perii tulli. Valtiovarainministeriö ennakoi, että kaikkiaan arvonlisäveroa kerätään tänä vuonna 17,4 miljardia euroa, mikä on 320 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.
 
–Tämäkin voi olla hyvä signaali, että arvonlisäveron tuotto ei hirveästi nouse. Se tarkoittaa sitä, että vienti vetää tai investoidaan. Sitä me olemme nyt ennustekierroksella kuulostelleetkin, että investoinnitkin ovat lähteneet kasvuun. Meillä on tässä siis kaksi hyvää kasvun lähdettä nousemassa pintaan eli vienti ja investoinnit, Pylkkänen sanoo.
 
–Eivät tuota lyhyellä tähtäimellä verokertymää mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat täysin keskeisessä roolissa, kun pitkän aikavälin kasvua ja työllisyyttä rakennetaan.
 
Palkkasumma noussut alkuvuonna 2,1% – ”Kaksi tärkeintä veroa riippuu”
 
Pylkkänen huomauttaa myös, että arvonlisävero- ja tuloverokertymän kannalta keskeinen mittari, palkkasumma, on kehittynyt selvästi ennakoitua paremmin. Koko Suomen palkkasummalla tarkoitetaan sitä summaa, mikä saadaan, kun kaikkien suomalaisten palkan ynnätään yhteen. 
 
Tilastokeskuksen mukaan palkkasumma kasvoi tammitoukokuussa 2,1 prosenttia, kun viime vuonna vastaavana ajanjaksona luku oli 1,2 prosenttia. Kesäkuun tiedot julkistetaan perjantaina. 
 
–Ja kun palkkasumma kasvaa, se tarkoittaa enemmän verotuloja, koska kaikista tärkeimmät verolajit, jotka näkyvät nousuina ja laskuina, ovat alv ja ansiotuloverot. Niiden heilahdukset näkyvät kokonaissummassa ja jos niissä alkaa tapahtua liikettä, niin se tietää aina hyvää tai huonoa.
 
Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder painotti Uuden Suomen haastattelussa eilen palkkasumman merkitystä. Hän kärjisti, että palkkasummalla käytännössä rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan menot ja siksi syksyn työmarkkinaneuvotteluissa tulisi löytää ratkaisuja, jotka parhaiten tukevat palkkasumman kasvua.
 
Valtiovarainministeriön ekonomisti Pylkkänen kertoo, että ministeriön päivitetyssä talouskatsauksessa palkkasumman ennakoidaan kasvavan 1,5 prosenttia, eli selvästi maltillisemmin kuin mitä Tilastokeskus on toistaiseksi raportoinut. Ministeriössä arvioitiin, että kiky-sopimus olisi hillinnyt kasvua vieläkin enemmän.
 
–Ehkä me ennustimme pienempää kehitystä juuri siitä syystä, että kun kiky-paketti tuli voimaan, niin jos toimii niin kuin on tarkoitettu ja toivottu, niin se pienentää palkkakustannusta, jotta vienti lähtee vetämään. Loogisesti siitä seurasi meillä se ajatus, että palkkasumma ei kehity; ei alene, mutta ei juuri nousekaan. Mutta se mikä tässä on ollut yllättävää, että se kehittyy aika hyvin ottaen huomioon kiky-sopimuksen ja nollakorotukset.
 
 
Päivitys: Lisätty Tilastokeskuksen tuorein tieto palkkasumman kehityksestä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Oiva Luosujarvi

Jos olisi yli 1000 miljoonaa yli arvioidun, niin kyllä muutama sata ylimääräistä pakolaista sen äkkiä kuluttaa.
700 Suomen herrojen hyvävelikerhoon kuuluvalle ensin miljoona jokaiselle ja loput pakolaisten auttamiseen, niin tulee rikkaat rikkaammiksi ja pakolaiset autetuksi setelipulassaan.

Ensi vuonna onkin sitten leipäjonoissa jo satoja tuhansia Suomalaisia, kun nyt on vain kymmeniä tuhansia. Lauloihan Irwin aikanaan, ettei jako mene aivan tasan, toiset saa perkuujätteitä kasan...
Olisi mukava lukea miten euroaikana on toimitusjohtajien palkka ja bonukset nousseet verrattuna markka-aikaan. Viimeisen markka-ajan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkka oli siirryttäessä euroon ja paljonko on sama palkka nyt?

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
että tänä vuonna veroja kertyy valtion kassaan kaikkiaan 42,8 miljardia euroa, kun vuosi sitten budjettiriihessä verokertymäksi arvioitiin 41,6 miljardia euroa.

-Jajovaralle on monta kohdetta:
Hyvätuloisten "pationrakennusvähennyksen" (kotitalousvähennys)korotus "työllisyyden" vuoksi.(kok ehdotus)
Aktiivitoimiin (töihin) sosiaaliturvaa vastaan ,palkkoihin Kelasta+9e/pv matkakuluihin
Perhevapaa uudistuksen ansiosidonnaisiin korvauksiin.(kesk.)
Takuueläkkeeseen 40e-50e korotus (Kaikkonen) niille kellä ei ole palkkatyöstä työeläkettä.

Marja-Liisa Kalkela

Niinkö? Jos saa toimeentulotukea asumistukea ja leskeneläkettä=ne kaikki otetaan tulona huomioon ja vähennetään takuueläkkeestä.
Käteen pientä työeläkettä saavalle jokunen kymmenen euroa enemmän kuin ennen.

Jos ei saa edm.köhien/pienituloisten tukia=Pääomatulot eikä omaisuus vähennä Takuueläkettä.
lähde:
KELA
Keille taattiin eläkkeen riittävyys elantoon?

JK.parisuhteessa olevalle alle 600e/kk.Ei takuueläkkeen määrää.

Mari Mattila

Näin meille kerrottiin vuosi sitten: "Ensi vuonna valtion menot tulisivat esityksen mukaan olemaan 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7 miljardia euroa. Erotus katetaan ottamalla 5,5 miljardia euroa lisää velkaa." Valtion velan määräksi arvioitiin 111 miljardia. Viime vuonna oltiin siis 5,5 miljardia miinuksella, nyt ehkä 4,5 miljardia. Sen edestä suomalaisten pitäisi nyt vielä tehdä töitä ja säästää, ennenkuin olisimme omillamme. Ja silloinkin meille jäisi tuo velka. Jos jotakin pitäisi nyt jakaa, niin tuota vajetta. Saadaksemme taseen tasapainoon. Mitä yksityiset työnantajat tekevät, jos bisnes nyt pelittää hyvin, antavatko lisää palkkaa, investoivatko, kehittävätkö, myyvätkö koko firman nyt nousussa, on yksityisten työnantajien asia. Valtiontalous on eri juttu, joskus on kyllä valtion rahojakin jaettu yrityksille, että ne pystyisivät maksamaan palkkoja, mutta ei valtio niitä maksa. Kannattaa lukea budjettiesitystä, kun se tulee. Sieltä selviää, mistä valtio saa rahaa (pääosin veroista) ja mihin valtio sen rahan laittaa (hallintoon, puolustukseen, terveydenhuoltoon, opetukseen ym). Ettei tarvitsisi joka ainoan talousuutisen kohdalla kuulla sitä samaa virttä siitä, kuinka rikkaat, kuinka johtajat, kuinka se tai tämä tai tuo.

Marja-Liisa Kalkela

Kun palkansaajat maksaa verot sosiaaliturvaan ja palveluihin .päälle eläkeläisten verot.
Niin mihin uppoaa valtion saamat yritysten "maksamat" verot,valtionyhtiöiden tuotot? Julkisenpuolen palvelumaksuista kerätyt tulot ja esim.ALV 24%.

14%-20% joita kansasta on niitä rikkaita ei kyllä veroillaan noita kata.
Kelan sosiaaliturvasta nuokin saa kaikki mihin on oikeutettu.Samoin palvelut.

Pasi Anttila

Ton vajeen kattaminen on oikeestaan aika helppoo. Uusi kiky sopimus. Yritystuet veks..
Sen jälkeen vaje onkin enää 500milj. Korotetaan osinkoverotusta ja pääomatuloverotusta 1,1mrd niin saadaan palautettua noi älyttömät koulutusleikkaukset.

Tämä olis ensimmäinen leikkauslista mitä ei otettasi köyhiltä.

"Mitä yksityiset työnantajat tekevät, jos bisnes nyt pelittää hyvin, antavatko lisää palkkaa". Vastaus on et ei anna. Minäkin työskentelen yrityksessä joka on omalla alallaan suomen suurimpia, ja erittäin kannattava, mutta niin vain kiky sopimuksen myötä palkka pieneni, työaika lisäänty ilman kompensaatioo.

Teijo Myllylä

Pakkasellahan talous edelleen on. Eli talous on edelleen kuralla, 5 miljardia euroa pitäisi vielä jostain pieraista.,sitte oltais vatupassissa. Kaikki tukea saavat voisvat katsoa peiliin. Ja veronkiertäjät myös. Jälkimäinen porukka vain on hallituksen erityisessä suojelussa. Asiasta on visusti vaiettu, syykin on aivan selvä. Nykymenolla velkaa otetaan 5 miljardia per vuosi. Duunarin asema huononee pikkuhiljaa ja tuloerot kasvaa. Talouden hehkutus on pikkusen turhaa. Se koskee vain pientä osaa kansasta. Verot ja veroluoteset maksut nousevat, heikentäen normi ihmisen menoa. Sote tulee nostamaan kustannuksia ja eriarvoistamaan palveluja maan eri kolkissa....

Tapio Angervuori

Olemme oravanpyörässä:
Juju koko julkisen sektorin velkaantumisessa on, että talous kasvaa sitä mukaan, kun velkaa otetaan lisää. Vipuvaikutus kasvulle saadaan suomen vaihtotaseesta. Kerroin vivulla on yli yhden, jos vaihtotase on positiivinen ja päinvastoin.

VM on ennustanut, että suomen talous kasvaisi 2,4 % tänä vuonna.
Suomen BKT v. 2016 oli 215,6 miljardia.
Suomen BKT v. 2017 tulee olemaan 5,17 miljardia suurempi, eli 221 miljardia ( 2,4/100*215,6 ~= 5,17) .

Julkinen velka 2016: 136,1 miljardia: 136,1/215,6 x 100 ~63,1%
Julkinen velka 2017 kasvaa 5,5 - 1,0 ekstraa , eli 4,5 miljardia, yhteensä 140,6 miljardia: 140,6/221 x100 ~ 63,6%

Tämä taikaluku 63% varmaankin jää voimaan vielä aika pitkäksi aikaa.