Lauantai 17.11.2018

Myytiinkö kiky väärin perustein? Tutkija: Nyt varaa parin prosentin palkankorotuksiin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.8.2017 17:48
  • Kuva: EPA/All Over Press
    Kuva
    Suomen korkeisiin yksikkötyökustannuksiin vaikutti Palkansaajien tutkimuslaitoksen Eero Lehdon mukaan myös heikko taloussuhdanne.
|
Kustannuskilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvulle on ylikorostettu, katsoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto.
 
Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa Lehto tarkastelee erityisesti vuosia 2012–2015, joiden heikon talouskehityksen taustalla on nähty juuri kustannuskilpailukyvyn rapautuminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori katsoo toteutuneen talouskehityksen valossa, että taustalla vaikuttivat laajemmin kolmella muulla tekijällä.
 
–Nyt näyttää siltä, että sellaiset erityistekijät kuin Nokian matkapuhelintoimintojen karilleajo, sellu- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän hiipuminen ja Venäjän viennin jyrkkä supistuminen selittivät pääosan siitä, miksi Suomen talouskasvu jäi euroalueen keskimääräistä kasvua hitaammaksi, toteaa Lehto.
 
–Kun edellä mainittujen tekijöiden negatiivinen vaikutus on loppunut ja jopa kääntynyt toisensuuntaiseksi, on ymmärrettävää, että kasvuvauhtimme on muuta euroaluetta nopeampaa.
 
Lehto esittää, että nämä seikat vaikuttivat myös yksikkötyökustannuksiin, joiden kasvulla kiky-sopimusta perusteltiin. Yksikkötyökustannusten kasvuun vaikutti Lehdon mukaan työn hinnan kasvua vahvemmin työn tuottavuuden heikkeneminen, joka johtui juuri Nokiasta ja metsäteollisuuden sekä Venäjä-kaupan vaikeuksista.
 
Samalla Lehto katsoo, että Suomessa ei tarvitse enää alentaa kustannustasoa, vaan nyt on varaa jo parin prosentin palkankorotuksiin tänä ja ensi vuonna. Se vastaisi Lehdon mukaan näköpiirissä olevaa inflaation nopeutumista.
 
–Olisi virhe yrittää painaa palkankorotukset väkisin lähelle nollaa uusilla veronkevennyksillä. Nimellisansioiden kohtuullinen nousu vahvistaisi myös veropohjaa ja sitä kautta pienentäisi julkisen talouden alijäämiä. Nyt kun on käsillä noususuhdanne, on otollinen aika vahvistaa julkisen talouden rahoitusasemaa, Lehto toteaa blogissaan.
 
–Veronkevennyksistä pidättäytyminen tekisi myös mahdolliseksi lisätä jonkin verran julkisia menoja laiminlyötyyn koulutukseen ja julkiseen T&K-tukeen. Näin voitaisiin luoda edellytyksiä tuottavuuden nousulle ja talouskasvulle keskipitkällä aikavälillä.
 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Näkeehän sen joituksestakin että näillä kiky ym. kustannustason alennuksilla (palkkojen alennuksilla) 0-sopimuksilla ei ollut juurikaan mitään tekemistä nyt virinneen kasvun kanssa. Sehän alkoi ennenkuin kiky astui edes voimaan. Se alkoi koska talous alkoi elpyä euroopan ja maailmankin mittakaavassa. Enemmän suomen tämänhetkiseen kasvuun on "syypää" ekp massiivisella elvytyksellä. Ja eurooppalaisen investointilaman loppuminen.

Kyllähän työväestöä ja sen etujärjestöä on kusetettu ihan urakalla.

Marja-Liisa Kalkela

Talouden paremmista näkymistä huolimatta edessä on myös uhkia. Kakkonen sanoo, että globaalit tummat pilvet ovat aina iso uhka viennistä riippuvaiselle Suomen taloudelle.
– Esimerkiksi dollarin kurssin muutos, joka vaikuttaa vientituloihin. Dollari on heikentynyt hyvin dramaattisella tavalla.
YLE 9.8-17

Luotetaanko taas kuten -07-08 Että lama kestää vain hetken?
Entä kun talouskasvu ei nousekkaan kuten on ennustettu ?
Nordea enteili korkojen nousua-17 lopussa tai-18